Minulla on pakottava tarve kirjoittaa elämäni kirjaksi, mutta prosessia haittaa ajatus
siitä mitä perheeni, ystäväni ja sukulaiseni ajattelevat siitä kaikesta, JOS se joskus julkaistaan... Tiedän, että mahdollisuus siihen, että kirja joskus päätyisi ihmisten ilmoille on pieni, mutta silti se rajoittaa luomistyötä. Apua, neuvoja? Tiedän, että tämä ei välttämättä ole oikea foorumi asialle, mutta välillä täältä saa neuvoja ja miettimisen aihetta aiheesta kuin aiheesta!
Kommentit (3)
Kirjoita kokemuksesi fiktion muotoon, ja voithan muunnellakin tapahtumia. Vai onko niin, ettei se tyydytä tarvettasi kirjoittaa nimenomaan omista kokemuksistasi?
Omalla kohdallani ei tosin ole tarvetta ns. mestariteoksen luomiseen... Ehkä fiktion muotoon puettuna voisn jotain saada aikaiseksi. Tarpeeni on ehkä terapeuttinen, mutta samalla haluan myös antaa toivoa ihmisille paremmasta ja näin julistaa, heh... sanomaani, joka ei siis kovin jumalallinen sanavalinnoista huolimatta...
Todellinen mestariteos vaatii itsestä/omasta elämästä irtautumisen taidon.