Toukokuussa Cattolicaan Italiaan kolmen pienen lapsen kanssa.

Siinä on lomailut kaukana.Omien kanssa oli sellaista hulinaa että ei kiitos.Ärsyttää kun lomallakin pitää elää lapsiperheen aikataulujen mukaan (päiväunet,ruokailu,nukkuminen).Itse tykkäisin kierrellä ja kaydä kävelyllä iltaisin jne mutta lasten kanssa se ei onnistu.Istutaan altaan reunalla viikko tai kaksi.Ei ole mun juttu! Nyt on suunnitelmissa uusi reissu,vanhin lapsi on jo onneksi eskarissa ;).Sorry,meni vähän aiheen vierestä ....Toivotan teille hyvää matkaa!

sitä se lapsiperheellisen elämä on =)



Ja on kyllä asenteesta kiinni, itse en ole koskaan kokenut ongelmaksi lomailua ja matkoja lasten kanssa. Ehkä sitten reissasin aikoinaan yksin niin paljon, että nautin lapsilomista täysillä.



Tottakai lomamatka lasten kanssa on erilainen kuin pelkästään aikuisten kesken, mutta ei siitä ongelmaa tarvitse tehdä. Minulle on tärkeää ylipäänsä päästä säännöllisin väliajoin vieraaseen kulttuuriin ja kyllä siitä nauttii lasten kanssakin!

Vierailija:

sitä se lapsiperheellisen elämä on =)

Ja on kyllä asenteesta kiinni, itse en ole koskaan kokenut ongelmaksi lomailua ja matkoja lasten kanssa. Ehkä sitten reissasin aikoinaan yksin niin paljon, että nautin lapsilomista täysillä.

Tottakai lomamatka lasten kanssa on erilainen kuin pelkästään aikuisten kesken, mutta ei siitä ongelmaa tarvitse tehdä. Minulle on tärkeää ylipäänsä päästä säännöllisin väliajoin vieraaseen kulttuuriin ja kyllä siitä nauttii lasten kanssakin!

Totta,lasten kanssa reissaaminen on erilaista ja siihen pitää asennoitua ;).Mulla vaan on aika lyhyt pinna vaikka lapsiakin on siunaantunut jo kolme ;).Mua ei vaan kiinnosta lapsiperheiden kohteet (Teneriffat sun muut),en jaksa turistimeininkiä,enkä istua altaan reunalla päiväkausia.Onneksi lapset kasvaa ja kohta voidaan yhdessä kierrellä vanhaa kaupunkia tai lähteä museoon,oi niitä aikoja... ;)

T.15

ranta ihan ok. Ostosmahdollisuudet ei hirveen hyvät. Mut bussilla helposti lähimpiin isompiin paikkoihin.Ruoka ihanaa (lapsestakin)

Bussilla ajateltiinkin mennä vaikkapa Riminiin shoppailemaan. t.ap

Kuulostaa hyvältä ja vielä koko perheellä. Itse en ole siellä käynyt, mutta luulisin että hienosti teillä menee.

Jäävät autoon lentokentän parkkiin kylläkin. Tuskin nyt busseihin tai juniin Italiassa turvaistuimia tarvitaan/käytetään.



t.ap

ja ei puhettakaan että auto liikahtaakaan ennen kuin lapset kunnolla istuimissa. Ota huomioon myös mahdolliset taksimatkat, ennen matkaa vielä tarkistat että ovissa lapsilukot. Lapsille valjaat etteivät karkaa katuvilinässä ja kypärät päähän. Ruoat kannat Suomesta, voihan olla ettei lapsesi suostu syömään Italian ruokia.

Että aurinko on sitten kamalan vaarallista lapsille. Mielellään ne reimatecit päällä vaan kun suojaavat hyvin auringolta.

Ei me sit varmaan voidakaan lähteä kun nuorimmaiselle ei ole Reimatec-pukua. Eikä millään edes raaskisi niin kallista pukua ostaa. Isompienkin Reimatecit on mummo lahjaksi ostanut... Tai voishan sitä ½-vuotiaalle pyytää mummolta Reimatecin niin päästäis sinne reissuun sittenkin.



Ja sitten on vielä ne yliystävälliset vauvoja pussaavat italialaiset, jos vaikka niiltä tarttuu joku pöpö:)

Jos on niin ärhäkkä pöpö niin eihän sinne voi millään lähteä.

ei ne onneks pussaile poskille, mutta kyllä ne tulee jutteleen ja ihaileen lapsia, ujommat voi jopa pelästyä.

Meillä reissataan koko perheen voimin joka vuosi kerran tai kaksi, lapsia meillä on viisi. Tottahan se matkailu on pienten lasten kanssa aivan erilaista, kuin ilman lapsia, mutta eipä perheellisellä ole muita vaihtoehtoja!!

Lapsille on tarjolla jos jokinlaista leikkipaikkaa jne. Oikein mukavaa lomaa!

Tosin vain yhden 2-vuotiaan kanssa. Tykkäsin kovasti! Italia on mielestäni hyvä paikka mennä lasten kanssa: ihmiset joka paikassa huomioivat lapset aivan ihanalla tavalla. Ja kulttuuriin kuuluu, että kukaan ei paheksu lasten mukanaoloa ravintolassa tai iltamyöhällä rantabulevardilla. Kaikilla paikallisilla lapset valvovat myöhään ja ovat ilman muuta mukana.



Se, mikä minua vähän ärsytti, oli käytäntö, että ruokaa sai ravintoloista vain tiettyinä aikoina (tää toki koskee myös aika monia muita lomamaita). Klo 15-19.30 välillä piti elää panineilla tms. pikkusyötävällä. Itse odotin toista ja olisin kaivannut pahoinvoinnin poissapitämiseksi kunnon ruuan tässäkin välissä. Totuttiin kyllä tähänkin viikon mittaan. Pesaro oli paikallisten suosima paikka: Cattolicassa varmaan käy enemmän ulkomaalaisia turisteja ja ravintolat ovat paremmin auki.



Tuolta Cattolicasta pystyy näppärästi tekemään pieniä tai isompia retkiä kaikenlaisiin kivoihin kohteisiin. Meidän kaksivuotiaamme jaksoi San Marinon reissun. Ei sitten muualle juuri lähdetty, kun tuolla reissulla osoittautui, että pikkuinen kärsii bussissa matkapahoinvoinnista. Mutta hyvä näinkin. Nautittiin sitten kävelyretkistä Pesarossa, rantaelämästä ja ennen kaikkea ihanasta ruuasta!



Suosittelen, ja uskon ja toivon, että hyvin menee!