Kasvatusalan ihmiset: Onko KOTIHOITO alle 3-vuotiaalle aina paras vaihtoehto?
Tarvitseeko kotihoidossa oleva lapsi harrastuksia jo alle 3-vuotiaana?
Entä heti 3-vuotta täytettyään?Kun äiti jää kotiin hoitamaan nuorempaa sisarusta ja tätä 3 vuotta täyttänyttä.
Tarkoitan, että pitäisikö alkaa harrastamaan jotain perhekerhoja tai vastaavaa sosiaalisten kontaktien takia?
Voisko joku laittaa jotain linkkejä tutkimuksiin joissa kotihoidon on todettu olevan parasta lapselle?
Välistä tuntuu että kun on kovin vilkas lapsi, niin olisiko sen sittenkin parempi olla päiväkodissa kun on täyttänyt 3 vuotta. Olisi varmasti sosiaalisesti kehittävämpää ja virikkeellisempää?
Kommentit (33)
Kysyn vain, että mikä saa vanhemmat kuvittelemaan,e ttä heillä ei itsellään olisi mitään velvollisuuksia antaa lapselle sosiaalisia kontakteja tai virikkeitä? Päiväkotia kehutaan ihan aiheellisesti sosiaalistajana ja jopa niiden isompien lasten virikkeistäjänä, mutta ensisijaisesti päiväkoti kuitenkin kuuluisi kai olla hoitopaikka.
Kyllä vanhemmilla pitäisi olla velvollisuuksia myös isomman lapsen suhteen. Ei se kasvatusvastuu voi siirtyä kunnalliselle tai yksityiselle hoitolaitokselle vauvaiän jälkeen.
Vai olenko ihan hakoteillä?
että " psykologia on osoittanut iänkaiken että alle 3-vuotiaalle kotihoito on paras ja minkäänlaista soraääntä ei tässä tutkimuksessa tule eikä ole tullut."
http://www.lapsiperheet.net/inf/asiantuntijat.htm
Miten niiden sosiaalisten kontaktien jatkuva toteuttaminen sitten onnistuu kun perheessä on vauvakin.
Emme voi jatkuvasti rientää harrastuksesta toiseen, vauvalla on oma rytminsä enkä taas usko hänelle olevan hyväksi jos kuljetan jatkuvasti pitkin maailmaa. Eri asia sitten kun on 1-vuotias tai vähän päälle.
Mutta pääsääntöisesti kotihoitoa suositetaan alle 3-vuotiaalle parhaana vaihtoehtona monestakin syystä. Pieni lapsi tarvitsee kiintymyyssuhteen muotoutumisen ja ylläpitämisen takia tiivistä läsnäoloa perheeseensä. Mitä isompi lapsi on, sitä pidempiä erilläänoloaikoja tuo suhde kestää.
Sosiaalisia suhteita voi kehittää kotipiirissäkin, mitään erityisiä kerhoja tai harrastuksia ei pieni lapsi kaipaa. Mutta mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän hän niistä saa irti ja hyötyy. Kolmevuotias voisi mennä vaikkapa seurakunnan tai kunnan päiväkerhoon, jos siis mietit tekemistä isommalle sisarukselle.
3-5-vuotiaiden ryhmässä on nykyään lähes säännönmukaisesti 20 lasta, usein enemmänkin. Kun kolme hoitajaa ovat vuoroissa, käytännössä tuota laumaa vahtii kaksi aikuista. Jos joku on sairaana, usein vain YKSI.
Mieti sitä ap, kun ajattelet, millaista hoivaa ja virikettä päiväkoti kykenee tarjoamaan. Toki siellä lapsi oppii pitämään puolensa eri tavoin kuin kotihoidossa. Mutta karua se silti on.
Alle 3-vuotiaskin tarvitsee sosiaalisia kontakteja, mutta ei paljoa, eikä välttämättä sellaista hälinään kuin päiväkodeissa. Hiekkalaatikot, sukulaiset, ehkä joku kerho, on riittävästi. Kotihoidon etu on siinä, että voidaan ottaa lapsen yksilöllisyys paremmin huomioon, esim. mihin aikaan ruoka maistuu parhaiten, päiväunien aika yms. Hoitopaikassa ryhmi ei yksilöllisyyttä paljon mieti. Lapsen terveyden ja hoidon kannalta koti on parempi. Itse en ole innokas perhekerhoista tms., joten esikoinen menee vähäksi aikaa hoitoon, kun olen töissä, ja palaa kotihoitoon toisen synnyttyä. Jotain kerhoja aioin esikoiselle keksiä, ja mies saa huolehtia niissä käymisestä, jotta minä saan levähtää vauvan kanssa.
Äidit ovat lähes kaikki sitä mieltä että lapsi tarvitsee joko päivähoitoa tai kerhoja Heti 3-vuotta täytettyään. Kaikki laittavat esikoisen kerhoon heti kun se 3-vuotta tulee täyteen. Pelätään että lapsesta tulee sosiaalisilta taidoiltaan jotenkin vajaa jos menee kerhoon vasta 4-vuotiaana.
Tosiasiassa voisi olla taidoiltaan paljon valmiimpi kerhoon 4-vuotta täytettyään ja saisi niistä ehkä enemmän irti.
ja ainakin itse sanoin tuossa, että päivähoito on nykytasollaan 3-5-vuotiaille todella levoton vaihtoehto.
Mutta että se tarve sosiaalisuuteen kasvaa iän lisääntyessä.
-7/8-
Toisilla se tapahtuu aikaisemmin ja toisilla myöhemmin, mutta tuossa iässä tämä aikaraja on vain muutaman kuukauden mittainen, eli kyllä se vain taitaa kolmevuotiaana kaikille lapsille tulla.
Vierailija:
Av-palsta rules:DDDDD
Vierailija:
Toisilla se tapahtuu aikaisemmin ja toisilla myöhemmin, mutta tuossa iässä tämä aikaraja on vain muutaman kuukauden mittainen, eli kyllä se vain taitaa kolmevuotiaana kaikille lapsille tulla.Vierailija:
Av-palsta rules:DDDDD
Vierailija:
mikä taitaa tulla?Kaikille?
Maaseutuyhteiskunnassa ei mietitty tuollaisia. Nyt pitäisi olla jo heti vauvasta harrastusten parissa ettei vain tulisi epäsosiaalista. Hohhoijaa!! Ennen vanhaan ihmiset taisivat olla jopa täyspäisempiä kuin nykyään vaikka heitä ei pienestä asti hukutettukaan virikkeisiin.
Mitäs tästä sanotte?
Ei kukaan ole niin hölmö, että kuvittelisi lapsen muuttuvan yhdessä yössä. Itse vein esikoisen kerhoon jo vauvana. Nyt harmittaa, kun tällä hetkellä ei ole mitään kerhoa, ja lapsi itse niitä joka päivä pyytää. Hän pakkaa itse reppuun kengät ja tavaroita, ja sanoo menevänsä jumppakerhoon. Kerhoon vein pienenä siksi, että lapsi oli alusta alkaen hyvin arka ja äitiinsä takertuva, ja koska sukukaiset ym. luonnolliset kontaktit ovat toisessa päässä Suomea, ja naapureiden lapset päiväkodissa. Hyvin yksilöllisiä nämä asiat todella ovat. 3-v. lapsi alkaa vähitellen kaivata toisten lasten leikkiseuraa, eikä kotihoito ole hyvä syy jättää lasta ilman kavereita. Kukin järjestää ne tavallaan. Muilta osin kotihoito on aina paras vaihtoehto lapselle, lukuunottamatta lastensuojellullisia tilanteita. Eli ap pähkäilee mielestäni tilannetta varsin hyvistä näkökulmista. t.9
Vierailija:
Jotain kerhoja aioin esikoiselle keksiä, ja mies saa huolehtia niissä käymisestä, jotta minä saan levähtää vauvan kanssa.
Vierailija:
Maaseutuyhteiskunnassa ei mietitty tuollaisia. Nyt pitäisi olla jo heti vauvasta harrastusten parissa ettei vain tulisi epäsosiaalista. Hohhoijaa!! Ennen vanhaan ihmiset taisivat olla jopa täyspäisempiä kuin nykyään vaikka heitä ei pienestä asti hukutettukaan virikkeisiin.Mitäs tästä sanotte?
Niin on minunkin mieheni päivätyössä, ja pitkä työpäivä onkin. Vaan on niitä kerhoja illallakin. Itse vien johonkin päiväkerhoon, mies iltakerhoon. Siis jos onnistutaan paikka saamaan. Kerhot ovat niin suosittuja, että tälle syksylle ei mahduttu mihinkään, vaikka jo heinäkuussa soittelin paikoista.
Ja Kotiäidilläkin voi olla erittäin laaja sosiaalien verkosto ja lapset saavat jopa päivittäin ikäistensä kanssa leikkiä ja touhuta, eli enpä menisi arvioimaan yleisesti.