Puhukaa minulle järkeä! Miksi ei kannata tehdä "iltatähteä"?

niin olet jo mummo, elä siihen asti itsellesi ja paijaile sitten lapsenlapsia sen edestä.

Länsimaisen tenavan tekeminen tälle ylikansoitetulle planeetalle on vain ja ainoastaan itsekästä. Jätä homma väliin ja pelasta maapallo.Sitä paitsi olet jo niin vanha, ettet välttämättä tule raskaaksi ihan hetkessä. Kehityshäiriöiden ja muiden ongelmien riski kasvaa kuukausi kuukaudelta, vuosi vuodelta. Onko sitten lasta kohtaan oikein, että itsekkään tarpeesi takia lastasi kiusataan paitsi vammaisuuden takia, myös siksi että äitinsä on ihan mummosarjaa?



Olemassaolevat lapsesikaan eivät varmasti ilahdu päähänpistostasi. Joutuisivat jakamaan perinnön kolmeen pekkaan puolittamisen sijaan.



Ja tätä mieltähän en oikeasti ole, mutta pyysit kertomaan syitä ja nämä tuli mieleen ;D

yövalvomiset alkaisivat taas, ei hetken rauhaa, olet jatkuva toivomusautomaatti, kahvitaukoja ei ole enää 10 vuoteen (ainakaan kotona) kauhea sotku koko ajan, kestääkö fysiikka noukkia leluja lattialta seuraavat 8 vuotta. Mutta jos nämä ei huoleta niin siitä vaan sitten, ja hyvänä puolena sanoisin että vanhemmat lapsesi voivat ainakin toimia lapsenvahteina.

Lasta nolottaa jos mutsi on jo ihan mummo.

Ensimmäiset neljä lasta syntyivät seitsemässä vuodessa, Sitten nelännen ollessa 6,5v tuli vauva ja siitä 2,9kk kuluttua seuraava.



Vastasyntynyt ja vanhin 17v,



Oli aivan toisenlaista saada kypsälläiällä lapsia, nuorempana piti lasten kehitystä itsestään selvänä. Vauvan jokeltelu, kääntyminen, konttaus jne. Nyt vanhempana ajattelee toisin monessa asiassa.



Oli "hmeellistä" kun vauva heilutti kättään tai alkoi jokeltaa. Oli ihanaa seurata ja arvostaa lapsen kehitystä.



Myös se, että "iltatähtiä syntyi kaksi, oli hyvä. Ei tarvittu jonkun vuoden iässä ulkopuolisia leikkikavereita, kotona oli ja leikit sujuivat.



Nuorin oli 6-vuotias kun tuli tädiksi.

Nåmä "tädit ovat paljon sisarusten lasten kanssa, pelaavat ja vievät retkille jne.



Itselläni oli aikoinaan apua pikkuveljistäni, meillä oli 11v ja 13 vuoden ikäero. He auttoivat lastenhoidossa mielellään ja olivat paljon muutenkin apuna. Silloin ajattelin että haluan myös ensimmäisilleni samaa, onnistuin.



Emme mieheni kanssa ole katuneet koskaan lapsiamme, näitä nuorimpiakaan. Koululaisia oli yhteensä katkeamatta 17 vuotta. Tuli siinä läksyjä valvottua ja autettua. Hyvää jatkoa, kuuntele omaa sydäntäsi. Nyjkyään me kypsemmät naiset olemme nuorekkaita eikä meitä kukaan vanhaksi ajattelekaan, kun työnnämme vaunuja onnellisen näköisinä...

Ensimmäiset neljä lasta syntyivät seitsemässä vuodessa, Sitten nelännen ollessa 6,5v tuli vauva ja siitä 2,9kk kuluttua seuraava.

Vastasyntynyt ja vanhin 17v,

Oli aivan toisenlaista saada kypsälläiällä lapsia, nuorempana piti lasten kehitystä itsestään selvänä. Vauvan jokeltelu, kääntyminen, konttaus jne. Nyt vanhempana ajattelee toisin monessa asiassa.

Oli "hmeellistä" kun vauva heilutti kättään tai alkoi jokeltaa. Oli ihanaa seurata ja arvostaa lapsen kehitystä.

Myös se, että "iltatähtiä syntyi kaksi, oli hyvä. Ei tarvittu jonkun vuoden iässä ulkopuolisia leikkikavereita, kotona oli ja leikit sujuivat.

Nuorin oli 6-vuotias kun tuli tädiksi.

Nåmä "tädit ovat paljon sisarusten lasten kanssa, pelaavat ja vievät retkille jne.

Itselläni oli aikoinaan apua pikkuveljistäni, meillä oli 11v ja 13 vuoden ikäero. He auttoivat lastenhoidossa mielellään ja olivat paljon muutenkin apuna. Silloin ajattelin että haluan myös ensimmäisilleni samaa, onnistuin.

Emme mieheni kanssa ole katuneet koskaan lapsiamme, näitä nuorimpiakaan. Koululaisia oli yhteensä katkeamatta 17 vuotta. Tuli siinä läksyjä valvottua ja autettua. Hyvää jatkoa, kuuntele omaa sydäntäsi. Nyjkyään me kypsemmät naiset olemme nuorekkaita eikä meitä kukaan vanhaksi ajattelekaan, kun työnnämme vaunuja onnellisen näköisinä...

Kannattaa ryhtyä iltatähden vanhemmiksi:) Meillä neljäs lapsi tuloillaan, laskettuaika häämöttää jo... Ikää itselläni 38 vuotta ja vanhin isosisko täyttää tänä kesänä 18. Olen jo ehtinyt monelle ystävälleni kertoa, että tämän raskausajan myötä olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että ainut asia mitä tässä elämässä olisin tullut katumaan, olise se, että tämä lapsi olisi jäänyt syntymättä!

Iloa ja valoa sekä ihanaa kevään odotusta kaikille lukijoille :)

Olin 22,5v kun ensimmäinen syntyi ja 39,5 kun viimeinen, nyt kuusi lasten lasta, ihanaa kun on iso perhe ympärillä!



lapset kyyditsevät, miniät ovat ihania, kolme vävyäkin on...

Lääkäri kertoi että ikäni puolesta pääsisin lapsivesitutkimukseen, viides raskaus.



Oli jo neljä tervettä lasta, joten en halunut siihen, ajattelin ettei minulle...mutta otetaan vastaan jos sittenn tulee.



En ollut tutkimuksessa, ultrassa kävin ja ajattelin sen riittävän ainakin minulle.



Viides lapsi syntyi, tasan samat mitat kuin neljännellä ja aivan terve tähänkin asti. MUtta sitten jossain vaiheessa mietin, että mitä sitten jos vauva olisi ollut sairas tms, Se on vaikea asia, minulle ainakin. Olin kiitollinen terveistä lapsista.



Tiedän muutamia nuoria pareja joilla on huonommin asiat, ei se ole aina iästä kiinni, vaikka ikää pidetään riskinä.



Kuudetta odottaessa en mennyt myöskään muuhun kuin ultraan. Vauva aivan terve, 4,5kg.



Olen ottanut ensimmäisen raskauden alkaessa monivitamiinia pillerinä. Aina seuraavillakin, vaikka neuvolat ovat antaneet eri käsityksiään

eri vuosina niiden käytöstä, juu ja ei. Mutta muistan ens. raskauden vitamiinipurkissa oli seloste, että sisältää mm. foolihappoa joka estää kehityshäiriöiden syntymisen. Nythän tiedetään foolihapon tärkeys.



Paljon puhutaan ja kirjoitetaan että iäkkäämpi synnyttäjä on se, jolle syntyy kehitysvammainen jne. Jotkut ihan kuin vain sanoisivat sikisi, kun sellaista on kuullut tai lukenut, mutta tosta noin vaan sanomaan, en itse pitäisi suurena riskinä.



Naapureissani on kahdella nuoremmalla perheellä kehityvammaiset lapset, jotka asuvat kotona käyden harjaantumiskoulua jne.

Tottakai on tilastoja joista näkee, mutta ei aina iäkäs saa vammaista, voi tulla...

Suurin osa kromosomimuutoksista ja kaikki muut mahdolliset kehitysvammaisuuden syyt jäävät siinä löytymättä.

... Ihaniahan nää muksut on, nyt 2 ja 3v... Eikä tietty heitä vaihtaisi. Mutta totuuden nimissä on sanottava, että väsynyt olen. En tiennyt, että näin väsynyt voi ihminen olla. Tulevien vuosien haasteet tuntuvat kamalilta aika ajoin. On päiviä, jolloin mietin miksi ihmeessä lähdin uudelleen tähän rumbaan? Viime vuosian kokemuksella en enää uskaltaisi. Huoh...