Kokemuksia SILMÄN PEITTOHOIDOSTA lapsella? Nyt tarvittais hyviä neuvoja!

mutta en tiedä haittaako se yhtään elämääni. Sain lasit vasta ylä-asteella niin kuin suurin osa kavereistani. Laseilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä laiskan silmän kanssa.

Silmäni ei karsasta se on vaan laiska. Jos katson yksin niin toisella silmällä niin se ei vaan jaksa katsoa. Normaalisilmäisen hieman hankala ehkä ymmärtää. En tiedä voisko verrata siihe, että esim. oikealla kädellä jaksaa kantaa painavampaa taakkaa kuin vasemalla.

Näkökentät ja muut ihan kunnossa. Itse en koe asiaa ollenkaan ongelmana ja en ole havainnut mitään ongelmia liittyen silmääni.

En tietenkään osaa sanoa, olisiko elämäni jotenkin parempaa jos lapsena olisi ollut lappu simässä. Ongelma havaittiin kun olin noin 5v.



Monille kavereille olen joskus selittänyt että en näe toisella silmällä yksin kovin hyvin, mutta jos molemmat silmät on auki ei ole ongelmaa.



Jos katson yksin laiskalla silmällä näkökenttä alkaa " sumuuntumaan" jossain vaiheessa nenänvierestä alkaen. Jos lapsellakin/muilla käy näin niin ymmärrän todella miksi ei suostu pitämään kovin kauan lappua. Rääkkiä :)

Itselläni käytettiin tuota lappuhoitoa. Ihan turha homma ja lopputulos oli hillitön koulukiusaaminen ja se, että vihaan yhä silmälaseja yli kaiken.

En pahimmalle vihamiehellekään toivo tuota kohtaloa!

Meille suositeltiin, että käytettäisiin päiväkodissa ja eskarissa lappua mutta lapsi sanoi ettei halua, joten käytettiin ja käytetään edelleenkin sitä vain kotona.



Silmälasit nyt vain näkemisen kannalta on pakko laittaa sinne kouluun ja hoitoon.. Vaikka niistä kiusattaisiinkin ja alle 15 vuotiaille ei ammattilaiset halua piilareita antaa..

Minulla aikoinaan tarvitsi. Lisäksi koulun jälkeenkin olin ulkona, enkä lapun kanssa koko iltapäivää sisällä - juorut lapustani levisivät hyvin nopeasti.

Olen yhä helvetin katkera hyödyttömästä neljän vuoden kidutuksesta (lappuhoito ja toistuvat lääkärikäynnit HYKS:ssä jossa annettiin " shokkivalohoitoa" ).

Minulla todettiin kuusivuotistarkastuksessa näköongelma (hajataitto ja karsastus, lisäksi silmä oli laiska) ja sain siihen aikaan silmälasit. Lisäksi sain käyttööni merirosvolapun, jota pidin kotosalla. Minä kun opin kallistamaan päätäni ja katsomaan silmälasinsankojen takaa, kun linssi teipattiin. Lisäksi kävin sairaalassa treenaamassa silmääni piirrostehtävien avulla, aluksi niitä tehtiin kerran viikossa ja sitten kouluikäisenä olin sairaalassa osastolla useampia viikkoja piirtelemässä kaksi kertaa päivässä ja koko ajan sain käyttää vain huonompaa silmääni. Näin aikuisena olen ollut tyytyväinen saamaani hoitoon, vaikkei näkö siinä huonommassa silmässä kovin hyvä olekaan, mutta silmälääkärin mukaan ilman hoitoa minulla olisi vielä huonompi näkö.



Mitäpä jos tekisitte lappu silmällä jotain erikoisen kivaa, laittaisitte yhdessä ruokaa, lukisitte, pelaisitte tms. niin lapun pitäminen unohtuisi hetkeksi ja silmä saisi tarvitsemaansa harjoitusta.j

toinen silmä kattoo mihin helvettiin se toinen silmä kattoo...

Olipa jotenkin helpottavaa huomata ettei olla ainoita lappuilijoita ;).

Lisää komentteja saa laittaa!



Lapseni on sillä tavalla kyllä ajattelevainen, että ymmärtää lapun pitämisen tärkeyden kun siitä ollaan monta kertaa puhuttu, mutta turhautuu sitten kun ei kunnolla näe.

Eilen piti lappua kun luin hänelle pari kirjaa, ja lempivideoansa annan hänen katsoa vaan lappu silmällä ;). Käytämme merirosvolappua tai sitä ihoon liimattavaa lappua. Silmälääkäri kehoitti käyttämään tarralappua juuri siksi, että jos vaan linssin peittää niin lapsi alkaa katsoa lasien yli.

Päiväkotiin lapsi ei lappua halua enkä pakota laittamaankaan, en halua että häntä kiusataan.

Eiköhän tämä tästä, tuntuu vaan kurjalta lasta kiusata, vaikkakin hyvän asian puolesta.



ap

Alkuun yritettiin merirosvolapulla tai silmään kiinnitettävällä, mutta tyttöä jotenkin kauheasti ahdisti lappu eikä sen käytöstä tullut mitään. Sen sijaan lappuhoito onnistui oikein hyvin silmälasilapulla eikä tyttö yrittänytkään katsoa lasin yli. Lappuhoito aloitettiin siis 3-vuotiaana ja siitä saatiin luopua vähän ennen kouluikää. Laiska silmä voimistui selvästi lappuhoidon aikana.



Joku täällä sanoi, ettei piilareita voisi käyttää alle 15-vuotiaana. Meidän yhdelle tytölle hankittiin piilarit, kun hän täytti 13 vuotta. Ne ovat tosin kertakäyttöpiilarit eli kalliiksi tulisi jatkuvasti käyttää, mutta ainakin harrastuksissa ne ovat kätevät.

peittohoidosta karsastuksen hoidossa.Lapsella (nyt 2,5v) hoito alkoi n.1-vuotiaana.Aika äkkiä (n.pari viikkoa-kuukausi) tottui pitämään lappua,vieläkin tosin lapun laitto silmään on joskus hankalaa,lapsi juoksee karkuun mutta antaa lapun olla kuitenkin kun sen silmän päälle saa.

Me yleensä tehdään jotain kivaa kun lappu on silmässä;piirretään,luetaan kirjoja...

Ja ei kai tota aikaa kerrallaan tartte pitää?Meillä voi ainakin peitto-ajan jakaa päivässä useampaan kertaan.

En tiedä oliko tästä mitään apua,kunhan kerroin meidän kokemuksia...

äitini ei saanut minua pitämään sitä millään koska karsastava silmä näki huonosti.

Silmää yritettiin oikaista. Nyt aikuisena karsastaa ja olen masentunut sen takia. Yritä sinnikkäästi pitää se lappu silmällä, ettei käy kun minulla. Nyt näkö lähes kokonaan pois laiskasta silmästä.

http://www.lea-test.fi/su/vanhem/peittohoito.html

Meillä tyttö on jo 7 mutta vieläkin lappuhoito jatkuu.. Tuloksia toki on tullut eli näkö parantunut parilla asteella... Välissä oli aika, jolloin tuli unohdeltua lapun käyttöä ja sen huomasi negatiivisena kehityksenä silmälääkärissä seuraavassa tarkistuksessa.. Eli suosittelen käyttämään!!



Meillä lappuhoidon aikana aina luettiin ja luetaan, piirretään, kirjoitetaan tai lapsi saa katsoa mieluista piirrettyä jne eli lapsella on mielekästä tekemistä.



Millainen lapsesi on luonteeltaan? Jos on ajattelevainen ja rauhallinen niin meillä ainakin auttoi todella paljon asiasta puhuminen ja asian selittäminen juurta jaksain eli juttele hänen kanssaan, että miksi lappua pitää käyttää ja mitä tapahtuu jos sitä ei käytä jne..



Tsemppiä :)