Eskarilaisen motivaatio-ongelmat

ei se riiä koulukypsyyteen, että osaa lukea, kirjoittaa ja laskea...

Voit tietty jutella opettajan kanssa miten toiminnasta saisi motivampaa

Mietin vaan sitä, että kun katson lastani ja hänen aika monia kavereitaan, niin nuo eskarin asiat tai tapa käsitellä asioita tuntuvat jotenkin liian lapsellisilta... Ok, 6-vuotiaat ovat lapsia mutta silti.



ap

harjoittelevat kirjaimia ja numeroita, askartelevat, pelaavat, leikkivät

silti pitää olla häiriköimättä

Tämä on vähän off-the-topic, mutta mitä eskarissa tehdään noin ylipäätään? Mun tyttö menossa syksyllä ja lukee myös jo sujuvasti, joten tuskin aapinen on se juttu hänelle.

Kyselin kokemuksia...



ap

ja opetuksen seuraamista. Erittäin tärkeää koulua varten!

Eskareitakin taitaa olla moneen lähtöön. Meidän kahdesta koululaisesta (jotka kumpikin oppivat lukemaan eskarisyksynä) ei kumpikaan koskaan valittanut eskarin tylsyyttä. Eikö laspesi eskarissa sitten tehdä "mitään kivaa"? Miten orjallisesti siellä suhtaudutaan eskaritehtävien tekemiseen? Kai poikasi voisi tehdä jotakin muuta, jos muut tekevät sellaista minkä hän jo osaa.

Toisaalta... on hyvä oppia sietämään sitä tylsyyttä kouluun menoa silmällä pitäen. On hyvä oppia sekin, että aina ei tehdä sitä mikä lapsen mielestä on kivaa. Sinä varmaan saat asiaan parhaiten selvyyttä juttelemalla eskariopen kanssa. Sovi tapaaminen, niin saat rauhassa keskustella!

Työni puolesta tuttua, en itsekään pidä sitä parhaana, mutta minkäs tekee.



Monille lapsille olisi mielekkäämpää "ihan oikeasti totta-asiat" joita voisi hyvin eskarissakin vetää. Aiheita löytyisi avaruusasioista historiaan. Olen huomannut kuinka lapset ovat kiinnostuneina kuunnelleet ja katsoneet vanhoja fossiileita ja niihin liittyviä heidän tasoonsa sopivia asioita. Tulivuoret, merten eläimet ym.



Eräskin lapsi lukuhetkellä sanoi, että lukisin jotain tiedettä!



Moni lapsi tosiaan voi kiinnostua mielummin oikeista asioista, tuntuu läheisemmältä keskustella niistä, jolloin heidät sa mukaan tekemisiin, kuunteluihin, keskusteluihin jne.

Meidän lasten eskariopettaja pitää leikkimistä jaleikin kautta opettelua kaikkein tärkeimpänä. Aapisetkin on otettu käyttöön vasta tammikuussa. Kolun yhteydessä olevissa eskareissa on välitunnit.



Mutta ap:n kysymykseen motivaatio ongelmista. Mahtaisko olla muut syyt taustalla kun se, että ei kiinnosta lukea salaista aapista? Eskarissa yleensä tehdään enemmän kaikkea muuta kuin luetaan sitä salaista aapista. Jos välitunnit vaan on kivoja, niin ehkä lapsesi ei jaksa keskittyä mihinkään tekemiseen?



Kysele opettajalta miten lapsi viihtyy? Onko eskariryhmässä joitain lapsia joiden kanssa poikasi ei tule toimeen? Tapahtuuko kotona samaan aikaan jotain lapsen mielestä kivempaa? Onko eskari uudessa paikassa? haluaako lapsi olla vain leikkimässä, ei askarrella tai tehdä mitään harjoituksia?

ei varsinaisesti lukemaan, vaikka monet sen oppivat siinä sivussa ja jotain helpoja plus-laskuja siellä oli, mutta ei taidettu käyttää vielä +-merkkiä.

Sitten kirjan tehtävissa on plajon hahmotustehtävisä ja käden motoriikkaa harjoittavia tehtäviä etc. Eli vaikka osaa lukea, niin ei varmaan tuo kynänkäyttö ole aina ihan täydellisesti hallussa vaikka nyt jokainen jotain harakanvarpaita osaisi raapustaa. Pojilla ei tieety yleensä ole niin paljon kiinnostusta kirjojen täyttelyyn, joka jatkuu muuten ekalla. Eli numerot ja kirjaimet taas alusta.

Meillä viime vuona kun poika oli ekalla on tuo kirjainten jäljentäminen oli ihan tervanjuotia. 3 riviä /6 piti yleensä tehdä. Mutta kun poika toi joulun jälkeen kirjan syksen kirjan kotiin - täytti 5v-pikkusisko yhdessä illassa kakkien kirjainten kohdalta ne puuttuvat kolme riviä - kun työtön mielestä s eoli niin kivaa :-)

No kakkosella kun ihan tuo perus-koulussa-olo- taito on opittu alkaakin asiaan esim matikassa tulla ihan vauhdilla. Mutta open kanssa voi tosiaan jutella...

Nimittäin meidän koulun eskarissa on kirjana

Pikku vipusen tehtäväkirja sekä lisänä sadutusvihko.

eksarissa aika pieni osa menee ton salaisen maan kirjan kanssa.. suurin eskarin tavoite on saada lapsi oppimaan sosiaalisia taitoja, keskittymiskykyä yms..

nimeomaan pehemää laskua koulumaailmaan, toisilla se vaatii enemmän harjoittelua kognitiivisten taitojen osalta (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen jne.) toisilla se vahvistaa sosiaalista puolta ja ryhmässä toimimisen taitoja, toisilla oman itsensä ohjautumista ja keskittymistä, luokatilanteesa toimimista. niin että kaikki alueet peliaivat yhteistyössä ja suuremmitta mutkitta.



tärkeää on myös tutustua niihin tuleviin luokkakakverieihin ja kouluympäristöön, luoda keveriushteita ja opetella toimimaan ryhmässä aikuisen opettajan ohjauksesa. eskareillahan on myös paljon liikuntatuninomasiai peli yms. tuokioita, musiikkituokioita jne. mitä tuskin on kotonakaan opeteltu ryhmässä.

voisit varata keskusteluajan eskarin opettajan kanssa.



Kirjallinen materiaali on eskarista kuitenkin hyvin pieni osa, tekevät kynätehtäviä pari kertaa viikossa (? ainakin meillä), joten varmaan on muusta kysymys. Miten poikasi pärjää liikuntatuokioissa, leikkihetkissä, laulussa, askartelussa? Onko mikään näistä kivaa?



Eskarilaiselleni saan selittää monta kertaa viikossa, kuinka isommat lapset tekevät myös asioita joista eivät niin kauheasti pidä, eskarissa on joskus tylsää ja kavereiden kanssa voi olla joskus hankalaa... jne.



Ei hänellä mielestäni motivaatio-ongelmaa ole, vain kasvun paikka - "elämä on" -läksyä aletaan tässä opetella =)



Kunhan lapsella on jotain kivaa, mitä hän odottaa ja minkä kokee mielekkäänä niin mielestäni se riittää. Ei koulu loppupeleissä ole niin kauhean ihanaa, vai mitä? =)

jos jos eskarissa on uhka häiriköintiin ryhtymisestä,

usko huviksesi että se vain kasvaa entisestään kouluun mennessä.

kai teille tehdään koulukypsyytestit jossain vaiheessa?

jos siinä osoittautuu ettei poikanne ole vielä valmis koulumaailmaan ja opetustilanteeseen luokassa häiriöttä,

voitte varmaan harkita eskarin uusimista tms.

se yksi lisävuosi opettelua ryhmässä ja opetustilanteessa voisi auttaa asiassa.

suomalainen koulusysteemihän palvelee parhaiten vain juuri siihen yhteen muottiin sopivaa lasta, tai muuten ollaan erityisavun tarpeessa.

Pelottaa, että poika alkaa häiriköimään, kun ei koe, että hänelle olisi motivoivaa tekemistä eskarissa. Mitä tehdä?

missä vaiheessa vuotta syntynyt, mutta koulussa olisi varmaan suoriutunut jo hyvin. Pojille olisi oltava enemmän tekemistä käsillä, metsäretkiä, kaikkea mahdollista missä voisi liikkua, onko eskarissanne edes ketään mukavaa miespuolista opea, joka voisi "poikien juttuja" enemmän keksiä ? Tehtävät olisi ehdottomasti saatava ylemmälle tasolle, osta vaikka salaisen aapisen harjoituskirja, se ei haittaa että sitä tekee, sillä ensisyksynä aloittavat varmastikin Kirjakujalla.

Olisi varmasti kyllästyttävää tehdä samoja hommia seuraavanakin vuonna. Samoja ne ovat ainakin osaksi. Teemoja voi olla erilaisia vuosittain- Ei suositella eskaria uudelleen, kannattaa harkita muita vaihtoehtoja. Startti-luokka on yksi mahdollisuus joillekin, onko teille, se kannattaa selvittää.

Ap tässä, olin ihan muualla välillä.



Ihan ensiksi, kiitos kaikille kommenteistanne. Olen ollutkin jo yhteydessä eskariopeen ja tarkoitus on mennä hänen kanssaan juttelemaan. Kyselinkin tosiaan, onko muilla kokemusta tällaisesta ja miten asiaan on puututtu.



Poika tosiaan osaa lukea ja laskea aika hyvin - mm. lukee sanoja sujuvasti myös oikealta vasemmalle niin halutessaan ;) Lempilukemista on Akua Ankka ja lapsille tarkoitetut tietokirjat. Laskee yhteenlaskuja isoillakin luvuilla, noin sataan asti. Hän on kiinnostunut vain niin totaalisen toisenlaisista asioista, kuin Salaisen maan satujutuista. Tehtäväkirja heillä on eskarissa ja sitä tekee mielellään, läksyjäkin on ja niistä on innoissaan. Haluaa kirjastosta lainaan kirjoja avaruudesta, dinosauruksista, luonnosta, ihmisen biologia ja maantiede kiinnostaa. Liikuntajutut kiinnostavat kovasti, tykkää pelata jalkapalloa ja toisaalta taas lautapelit on eskarissa niitä parhaita juttuja. Säännöistä on hyvin tarkka. Eskarissa on liikuntaa vain tunti viikossa, eivätkä käy myöskään missään retkillä tms. oikeastaan ollenkaan (Tai ainakaan tähän mennessä). Eskari on koulun yhteydessä, joten koulumaailma ja tavat sinänsä tulevat tutuiksi. Parasta on pelata isompien kanssa jalkapalloa välitunnilla kun siinä pääsee kunnolla vääntämään...



Eskarin uusiminen ei varmaan millään muotoa tule kysymykseen, pikemminkin koen, että poika on "ylikypsä". Aion ottaa puheeksi eskariopen kanssa lisätehtävien antamisen nyt ihan ensiksi, kuulemma siellä pitää aina hiljaa odottaa että kaikki saavat tehtävät valmiiksi. Ymmärrän hyvin, että tylsistyttää. Poika kyllä tykkää kirjan täyttelystä ja muista kirjallisista harjoituksista, tekee niitä mielellään kotonakin erilaisista puuhakirjoista, ja lisäksi kirjoittelee itse omia juttujaan.



Tuo on kanssa mielenkiintoinen pointti, että muualla olisi kivempaa. Olen itse pikkusiskon ja vauvan kanssa kotona, joten mukavampi olisi varmaan jäädä aamuisin meidän kanssamme kotiin.



Keskittymiskyvyn opetteleminen on hieno juttu ja meidänkin pojallemme tarpeen, mutta minusta oikea tapa opettaa keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä ei ole istuttaa lasta tyhjän panttina odottamassa, että toiset saavat tehtävät valmiiksi. Katseli serkkunsa tokaluokan syksyn matikankirjaa ja tuumasi vaan, että hänkin haluaisi tällaisen kirjan. Eli ne tuntuivat hänestä sopivilta tehtäviltä.

ap, mutta miten kuvittelet että poika osaisi koulussa olla maltillisempi ja sopeutua paremmin opetustilanteeseen luokassa?

todella naivia ajatella että koulussa jossa on vielä isompi oppilasmäärä luokalla ja vain yksi opettaja, olisi yhtään enempää aikaa ja mahdollisuutta jokaisen aina tehdä sitä mikä parhaiten passaa ja motivoi.

että jokaisella olisi joku yksilöllinen opetussuunnitelma.

ihanteellista mutta ei realistista.



kylmä fakta on se että suomessa lapset joko osaavat istua hiljaa siellä luokassa suorittaen omaan tahtiinsa ne tehtävät jotka kuuluvat opetussuunnitelmaan,

tai siirtyvät jonnekin erityistarpeita paremmin kohtaavalle luokalle.

turhautuminen ja siitä johtuva häiriköinti on yksi yleinen ja pätevä syy muiden joukossa.