Miksi Suomessa ei kotikoulu ole yleistä?
Asun USA:ssa tällä hetkellä ja täällä on kotikoulutus paljon yleisempää kuin Suomessa. Kotikouluttajat tapaavat toisiaan lastensa kanssa viikottain, järjestävät retkiä ja paljon toimintaa (esim. melontakurssia, luistelua, uintia...)
Ihmettelen, että miksi Suomessa ei löydy niin paljoa kiinnostusta kotikouluttaa lapsia kuin monessa muussa länsimaassa? Ehkä se on pelko, ettei kuulu johonkin ryhmään? Ettei pärjää muuten elämässä? Että eristäytyy?
Nämä ovat lukemani ja omien kokemuksien perusteellani aivan turhia pelkoja, kotikoulutetut menestyvät tutkimusten mukaan jopa paremmin kuin koulunpenkillä istuneet.
Tietenkin kotikoulutus vaatii resursseja, eli yleensä sen toisen vanhemman kotiin, jolloin yhdellä palkalla pitää pärjätä. Mutta toisaalta se antaa niin paljon tilaa lapselle oppia intuitiivisesti asioita, omassa tahdissa. Eikä kenenkään tarvitse kärsiä koulukiusauksesta.
Olisipa hienoa, jos Suomessakin saataisiin kotikoulutettujen määrä nousemaan sinne muutamaan prosenttiin.
Kommentit (26)
Joku aika sitten oli lehdessä amerikkalaisen kotiopettajana toimivan kotirouvan haastattelu. Hän kyseli lehden toimittajalta onko Suomessakin käytössä yhden lapsen politiikka kuten muissa kommunistimaissa. NL oli vielä rouvan mukaan olemassa jne.
Rouvan vanhimmat lapset olivat lähes täysi-ikäisiä.
Jutun luettuani tajusin, että yksi syy amerikkalaisten tyhmyyteen ovat kotikoulut.
Suomessa naisilla on tapana käydä myös töissä eikä jäädä hellan nurkkaan vuosikymmeniksi elelemään.
Ja voivat ne sisaruksetkin kiusata.
eli kolmosen kuvaama tietämättömyys ei voisi päästä vallalle. Kotikoululaiset tenttivät jonkun kunnallisen tai valtiollisen koulun opettajalle tuloksensa.
Luulen, että kotikoulujen vähyys meillä heijastelee tasa-arvoyhteiskunnan ihannetta. Enkä nyt puhu sukupuolten vaan luokkien tai säätyjen sosiaalisesta tasa-arvosta. Kotikoulu- ja kotiopettajakulttuuri taas heijastelee sääty-yhteiskunnan tai luokkajaon periaatetta. jossa rahalla voi ostaa itselleen jotain parempaa, muut tyytykööt sitten siihen kierto- ja kansakouluun tai medicareen. VÄlilä kyllä tuntuu, että Suomessakin olisi hyväksi, että saisi ostaa jotain parempaa. Meillä kun sitä ei saa edes rahalla. Siis kouluasioissa.
on enemmän tai vähemmän pimeä. Suomessa on jo elämäntapakotiäitejä, jotka hoitavat lapsensa kotona kouluikään asti. Se vielä puuttuisi, että niitä lapsia ei saataisi kouluunkaan sosiaalistumaan vaan eläisivät edelleen omassa umpiossaan.
Kotikoulun kannattajathan pyrkivät siihen, että lapsi saisi mahdollisimman vähän "huonoja" vaikutteita ympäristöstä, että vanhemmat olisivat aina tarkastamassa ja suodattamassa tiedon ja suojelemassa lapsia "vääriltä" asioilta.
Suomessa on hyvä ja laadukas peruskoulu, Jenkeissä ei ehkä niinkään.
Naapurini kotikouluttaa vanhimpaa poikaa. Hänellä on asperger ja koulussa häntä kiusattiin koko ajan.
Pystyy antamaan lapselleen hänen tarvitesvaa huomiota ja opettaa tyylillä millä oppii.
Aspi lapset ovat yleensä kovin älykkäitä, mutta eivät viihdy tavallisessa koulussa.
Erikois opetuksen saaminen on todella tyolästä.
Tunnen yhden toisen joka kotikoulutti. Hän kotikoulutti keskikouluun asti. Nyt lapsi käy yläastetta ja viihtyy hyvin.
Vaihtoehtoja on paljon. On myos paljon yksityiskouluja
kotikoulun lisäksi haviteltavia asioita ovat ainakin erilaiset uskonnolliset ääriliikkeet, ku klux klan, kuolemantuomiot ja sosiaaliturva...
että tiedän juuri tällaisen äidin. Hänellä ei ole minkäänlaista koulutusta itsellään opettajan eikä kasvatustieteiden alalla, muuta kuin se että on viisi lasta saanut. Kotikoulu luvan kuitenkin sai, uskonnollisen vakaumuksensa perusteella. Perhetilanne säälittää todella paljon, mutta minkäs teet. Niin kauan kuin eivät lapsiansa laiminlyö, niin jokaisella on oikeus näköjään kasvattaa lapsensa miten haluaa. Tällä äidillä oli myös itsekkäät motiivit taustalla, ei jaksanut kuljettaa kouluun lapsiaan ja pelkäsi että he joutuvat koulukiusatuiksi (?). Katsoi parhaimmaksi ratkaisuksi eristää lapsensa ympäröivästä maailmasta ja pitää lapset kotona... entäs sitten, kun on joskus pakko lähteä "ulkomaailmaan" ja tulla toimeen muidenkin ihmisten kanssa; mietin minä. Mutta ehkä tämä äiti kouluttaa lapsensa kotona lukioikään asti...
ja lapset ovat eteviä.
Kyllä he loytävät konstin elää ja tulla toimeen.
Saa nähdä kuinka moni kotikoulutettu tekee samoin omille lapsilleen
Toissäni on yksi kotikoulutettu. Hän onn 5 lapsisesta perheestä. Yksi sisarus kävi yksityistä koulua, toinen viihtyi tavallisessa koulussa, muut ovat sekä käyneet koulua että kotikoulua.
Ihan hyvin heillä menee
todellakin vastaisi sitä, mitä suomen koulujärjestelmä tarjoaa! Aika heppoisin perustein tuokin äiti kotikoulutus lupansa sai; ymmärtäisin jos hän itse olisi opettaja!
julkisten koulujen taso on paljon surkeampi kuin Suomessa. Siellähän opettajakoulutukseen pääsee, jos mihinkään muualle ei pääsekään - eli opettajat eivät välttämättä ole hyviä tai motivoituneita. Se on siis yksi syy kouluttaa lapsi kotona. USein myös kyseessä ovat kristityt, joilla on kirkon puitteissa vilkas sosiaalinen elämä.
Suomessa kotiopetukselle saattaa syntyä jalansijaa, jos koulujen taso laskisi, opetusryhmät paisuisivat mahdottomiin tai jos haja-asutusalueilta ei enää olisi maksuttomia taksikyytejä kouluun.
Yksi on kanssani samanikäinen ja olemme tunteneet koko ikämme. Voi että miten kadehdin häntä kun hän sai jäädä kotiin ja itseni oli pakko raahautua kouluun joka aamu. Inhosin koulua syvästi, eikä mieleeni jäänyt oikein mitään mukavaa koko kouluajalta. Tällä kotikoululaisella oli harrastuksia tosi paljon ja siitäkin olin kateellinen kun oma aika ei riittänyt niin moneen. Lisäksi perhe reissasi milloin huvitti, joskus olivat talvella kuukaudenkin ulkomailla.
Kaikki tuntemani kotikoululaiset ovat hankkineet kunnon ammatin, useimmat tekevät jotain luovaa työtä tai ovat yrittäjiä. Sattumaako? Eivätkä he ole mitenkään epäsosiaalisia, ihan tavallisia.
Omat lapseni myös inhoavat koulua ja joskus on käynyt mielessä, että kunpa pystyisin järjestämään heille kotikoulun. Vielä se ei ole ollut mahdollista, mutta ehkä parin vuoden päästä...
julkisten koulujen taso on paljon surkeampi kuin Suomessa. .
Jokaisessa osavaltiossa on oma systeemi. Rahoitus tulee kunnallis veroista.
Joillakin kunnissa on todella hyvät koulut, joitakin jopa suomea parempia.
Toisissa paikoissa yksityiskoulu on se ainoa järkevä vaihtoehto. Ehkä sen takia kotikoulutus on suosittua.
Ja äärimmässä päässä on ne yksityiskoulut jotka maksavat yli 20 tuhatta taalaa per vuosi per lapsi. Ja niihin on todella iso tunku hinnasta huolimatta.
Ne sitten ovat niitä maan parhaita kouluja ja niistä oppilaat menee ivy yliopistoihin.
Onhan suomessakin ongelmia suurien kaupunkien slummi alueilla, ja pienten kylien kyläkouluissa. Joten on mielestäni ihan hyvä asia että vanhemmilla on valinnan vapautta
Vanhemmilla on täysi vapaus päättää, miten he kantavat vastuun lastensa oppivelvollisuuden hoitamisesta.
Käytännössä tarvitsee vain tehdä ilmoitus kotipaikkakunnan sivistys-/koulutoimelle ja sopia käytännön toimista.
Tai ne jotka asuu jossain erämaassa ja haluaa elää jotain ekoelämää, tai metsästyselämää, eikä vaan ole varaa koulumatkoihin yms, ja haluavat elää eristyksissä ja pitää lapset "pullossa" niin pitkään kuin mahdollista.
Ja että lapsista ei tule kuitenkaan mitään hyvin koulutettuja. Ja vaatiihan sen vanhemmaltakin paljon, ja milläs välillä teet kotityöt, ja helposti jää muuten kouluttamatta.
Ryhmätyöt, ja ryhmäliikunta, esitelmät? Entäs kodin ulkopuoliset ystävyyssuhteet? Alkaisi pian seinät kaatua päälle kyllä vaikka kuinka kerran viikossa kävisivät jossain tapaamisissa.
En vaan voi tehdä sitä lapsilleni, jotka todella rakastavat koulun tuomia sosiaalisia suhteita. Kuitenkin, jos meidän lähikoulu lakkautettaisiin ilmoittaisin nämä kotiopetukseen sen sijaan että antaisin kuljettaa niitä kahdenkymmenen kilometrin päähän kouluun.
Itse ainakin uskon vakaasti, että pystyn tarjoamaan lapsille kotona kaiken sen tiedon minkä koulukin, ja jopa enemmän. Vain sosiaalisiksi suhteiksi ja ympärillä olevaksi erilaisuudeksi (joka opettaa suvaitsevaisuutta) en osaa kotona muuttua.
kotikouluja. Jenkeissä kotikouluja on paljon sen takia, että se maa on täynnä erilaisia, enemmän tai vähemmän höynähtäneitä.
Suomessa arvostetaan (koulu)todistusta niin paljon, että eivät varmaan muuhun päässeet kotikoulutodistuksella
Kaikki tuntemani kotikoululaiset ovat hankkineet kunnon ammatin, useimmat tekevät jotain luovaa työtä tai ovat yrittäjiä. Sattumaako? Eivätkä he ole mitenkään epäsosiaalisia, ihan tavallisia.
- kotikoulu vaatisi toisen vanhemman kotonaoloa (rahatilanne ei sitä salli)
- en usko, että osaisin opettaa asiat niin hyvin kuin opettaja
- lapsilla on hyvä koulu lähellä kotia
- lapsilla on kavereita koulussa
- itsekin myönnän ihan suoraan, että on mukavaa, että välillä on "hengähdystauko" lapsista ja kotiympyröistä
että siinä on liian suuri vaara lasten (tahattomaan tai tahalliseen) aivopesuun. Lapsi kasvaisi käytännössä aatekuplassa elämänsä ensimmäiset 15-20 vuotta. Yksi tai kaksi aikuista kertoisi hänelle, mitä ajatella mistäkin. Jos käy hyvä tuuri, opettaja on suvaitsevainen ja viisas ihminen, joka osaa tuoda esille myös oman erehtyväisyytensä. Jos käy huono tuuri, lapselle opetetaan yksi ainoa oikea maailmankuva, josta ei käy poikkeaminen. Lapsen mieli on altis vaikutteille, minkä takia on tärkeää, että hän näkee erilaisia tapoja tehdä ja ajatella ja tulee tietoiseksi, että voi itse valita oman tiensä.
En missään nimessä usko osaavani opettaa lapsilleni niitä asioita, joita he koulussa oppivat. Vaikka tietäisinkin asiat ainakin suurin piirtein itse tai osaisin ne selvittää, niiden opettaminen lapsella on jo toinen juttu.
Enkä edes voisi tai haluaisi luopua työstäni tästä syystä. Ainakana meidän lasten koulussa ei ole mitään vikaa, minkä vuoksi lapset eivät siellä voisi käydä.
Onhan Suomessakin nämä Maitobaarilaiset, jotka pitävät kotikoulua suojellakseen lapsiaan vääriltä vaikutteita.
Jos olisivat kotikoulussa vain keskenään niin oikeasti "sekoaisivat", kuin myös minä.
Luistelua, uinitia yms. harrastamme ihan vapaa-aikanakin vaikka koulussakin niitä toki on.