Lue keskustelun säännöt.
Olipa valaiseva käynti lapsen koulussa!
26.11.2008 |
Vietin tänä aamuna parituntisen 3-luokkalaisen poikani luokassa. Opettajalta sain alkuviikosta viestiä, kuinka jälleen kerran muka sovitut ja puhutut asiat olivat menneet poskelleen ja vielä valheita tullut lisäksi pojaltani.
Pojalla on olut erinäisiä ongelmia koulussa ekaluokasta lähtien, oikeastaan ne olivat tiedossa jo eskarissa. Kysymyksessä älykäs, huippulahjakas poika, jolla on vaikeuksia keskittyä olemaan hiljaa - perinteistä sähläriainesta siis. Hän tarvitsee jatkuvasti vaativampia lisätehtäviä, tekee nekin tosi nopeasti ja sitten taas alkaa tylsyys eli sähläys...
Tänään menin siis pojan kanssa kouluun, ja eka tunnilla oli matikan koe. Poika teki kokeen alle 10 minuuutissa, ja kun opettaja sen pikaisesti katsoi läpi , todettiin, että kaikki oli oikein. Palautettuaan tehtävän alkoi häslääminen, luokassa vaeltelu, toisten kokeiden kurkkiminen, vastauksien huutelu, tuolin kolistelu, pulpetin kannen paukuttelu - ja tämä kaikki opettajan asiallisen tiukoista ohjeista huolimatta. Vasta kun itse jouduin tokaisemaan pojalle tiukalla sävyllä, hän taukosi _hetkeksi_ ja aloitti taas jotain uutta säätöä.
Toisella tunnilla oli käsityötä. Opettaja kertoi, mitä he ovat tehneet tänä syksynä, miltä valmiit työt näyttävät, millaisia töitä ollut keskitason käsityöläisillä, millaisia parhailla. Ja sitten hän näytti, mitä poikani on saanut aikaiseksi koko syksyn aikana: vohvelikangaspyyhkeen, jossa nopeasti harsitut reunat, "koulu haisee" "teksti kirjailtuna keskelle kangasta. Aikanaan eskarissa hän teki vastaavalla tekniikalla todella upean jumppapussin, jossa aivan loisteliaat kuviot (en olisi ehkä itse osannut olla niin kärsivällinen).
Tämä kaikki on tavallaan ollut tiedossani koko ajan. Koulun ja kodin välillä viestitellään viikoittain tai jopa päivittäin. Jo aikaisemmin syksyllä sanoin pojalle, että tulen mukaan kouluun, kun hän kerran selvästi kaipaa vielä tukihenkilöä mukaan luokkaan. Tuolloin poika tietenkin kielsi ja sanoi, että kyllä hän nyt parantaa tapansa ja lupaa ja tekee niin kuin sanotaan.
Ongelma-asioiden lista vaikuttaa loputtomalta (muutakin kuin surkeat käsityöt!), mutta tajusin nyt tänään koulussa, miten sekaisin se pikkuinen oikeasti on. Nyt minulla on sellainen suunnitelma, että aion viettää luokassa pari tuntia aina sillloin tällöin. Opettaja ilahtui ideastani, ja luokan lastenkaan mielestä läsnäoloni tänään ei ollut mitenkään outoa - sainpa vähän auttaa joitakin lapsia virkkauksessa.
Olen joskus miettinyt mielessäni, miten ihmeessä me vanhemmat voimme tukea lapsiamme koulun käynnissä. Periaatteessahan koulu hoitaisi kouluhommat, kotona olisi kotihommat. Läksyihin tämän pojan kanssa ei ole koskaan tarvinnut paneutua, hän tekee ne suunnilleen samalla kun opettaja luettelee ne luokassa.
Nyt ymmärrän, että meidän kohdallamme tämä tuki on juuri tätä - konkreettista mukana oloa koulupäivässä. Luokka on iso, paljon hyvin eritasoisia oppilaita, yksi opettaja eikä avustajaa kuin harvoin. Vuorotyöläisenä voin viettää silloin tällöin aamupäivän pojan ja hänen luokkansa kanssa koulussa.
Kun olin äsken lähdössä, poika ja hänen kaverinsa saattoivat minut koulun portille, poika otti halauksen vastaan (yleensä tulsi murinaa, jos kavereiden nähden...) ja kaveritkin moikkasivat iloisesti.
Kommentit (77)
Toivotaan että asiat jatkuvat kehittymistä hyvään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
josta hän alkaisi tehdä pitkäkestoista "tutkimusta" tai projektityötä aina kun tunnin hommat on tehtynä? Vaikka asiaa käsittelevä kirja, jonka hän ottaisi esiin silloin kun varsinaiset hommat loppuu, ja sieltä lukisi ja kokoaisi vihkoon mielenkiintoisimpia tietoja?
Hän ei halua minua luokkaan. Hän ei voi jakaa auktoriteettiaan (en minä kyllä sitä jakaisi enkä ainakaan ääneen kyseenalaistaisi). Hän ei voi ottaa vastuuta ulkopuolisesta luokassa (olenko minä ulkopuolinen?). Hän ei halua ketään tarkkailemaan opetusmenetelmiään.
Hän siirtää mieluummin lapseni erityisluokalle, jolla muilla on oppimisvaikeuksia. Kun poikani on vähän vastaava tapaus kuin sun, luulen, että ongelmat siellä vaan lisääntyis...
Itse en tykkäisi ajatuksesta, että vanhemmat voisivat noin vain olla tunnilla. Onko pojalla jokin diagnoosi tai epäily aspergerille tai adhd:lle? Onko ehdotettu siirtoa eriityisluokalle tms?
Vielä viime vuonna tällaiset syventävät tehtävät onnistuivat, mutta mitä pidemmälle kevättä kohti mentiin, sitä vastenmielisemmältä kaikki "ylimääräinen" tuntui. Tänä syksynä hän ei ole suostunut mihinkään, jättää vain yksinkertaisesti tekemättä ja alkaa vaeltaa.
Joillakin tunneilla hän on välillä 4-6 luokkien kanssa, nämä tunnit sekä A-ranska menevät hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja eräs opettaja keksi, että pulpettikirja ratkaisi ongelman. Lapsi luki kirjaa kaikki luppohetket, ja viihtyi, ja työrauha säilyi.
Koulu ei tarjonnut minulle mitään haasteita. Tehtävät tuli tehtyä muutamassa minuutissa ja sitten oli tosi tylsää. Vilkas persoonallisuus sai aikaan häiriöitä. En pystynyt istumaan 45 min hiljaa paikallani.
Jo ekalla luokalla äitini keskusteli opettajan kanssa ja he sopivat että saan tuoda omia kirjojani kouluun ja lukea sillä aikaa kun muut tekivät ehtäviä loppuun. Pian opettaja antoi minun myös lähteä kirjastoon (koulun vieressä) tunnin aikana. Siellä tuli vaikeuksia kirjastonhoitajan kanssa, kun hän ei antanut lainata 28 kirjaa kerralla. Soitto kotiin ratkaisi asian + vannotus että palautan kaiken ajallaan. Onneksi oli talvi ja pulkka mukana :)
Yläluokillakin minun oli vaikea istua paikallani tekemättä mitään. Sain luvan tuoda käsityön kouluun ja neuloa tunnin aikana, kun opettaja selitti juttujaan. Kuinka monta villapaitaa neuloinkaan yläasteen ja lukion aikana! Tänäpäivänä olen ihna "kunnon ihminen", paljon kouluja käynyt ja hyvin samanlaisten lasten äiti.....
Monet oepttajat varmasti kokevat äidin/isän luokassa vakoiijana eivätkä auttajana. Tosi kivaa, että teidän ope on noin laajakatseinen. Ehkä sun lapsi innostuu omasta projektistaan, jo s saa sen itse valita eikä ope sanele mitä sen pitäisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lasten täytyy istua johoinkin tiettyyn normimuottiin jotta sopivat käymään koulua ja pärjäämään siellä.
mutta heti kun on hieman poikkeavampi yksilö, älyllisesti haastavampi, keskittymisvaikeuksista kärsivä tms, nousee seinä ja kädet pystyy kaikilla, ja aletaan hakemaan lapselle diagnoosia ja säilötän lapset erityiluokille aikuiste helpottamisesksi...
huoh. sad but true.
Näkee, että ap on päässyt sen yli, että ajattelisi mitä muut ovat mieltä ja toimii yhdessä opettajan kanssa lapsen hyväksi. Lapsellasi on kaikki hyvin ja hän tulee luultavasti pärjäämään maailmassa hyvin, koska kotona hyväksytään hänet sellaisena kuin hän on ja kannustetaan toimimaan oikein. Viestistäsi tuli hyvä ja lämmin olo ap.
Iloista tulevaa adventin aikaa ja rauhallista syyslukukauden loppua!
T. Opettaja itsekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että oppilaiden vanhempia voisi olla luokassa opetuksen aikana ellei nyt ole joku yleinen "avoimien ovien päivä". Onkohan aivan laillistakaan?
että oppilaiden vanhempia voisi olla luokassa opetuksen aikana ellei nyt ole joku yleinen "avoimien ovien päivä". Onkohan aivan laillistakaan?
päinvastoin, koulu on julkinen paikka, verovaroin ylläpidetty, sinnehän saa mennä kuka hyvänsä. Ihan kuin mun luennoilleni ylioipstolla saa koska vaan kuka vaan Kalevantieltä poiketa - tutkintoa ei saa, eikä opintoviikkoja, mutta saa kuunnella. Vain erityiseissä tapauksissa ulkopuolisten osanottoa voidaan rajoittaa, esim jos ollaan kielistudiossa ja kuulokkeita ei riitä kaikille, niin oikeat opiskelijat on tietty etuoikeutettuja. Tämä pätee kaikkiin julkisiin oppilaitoksiin.
Kyse on vain siitä, kestääkö opettajan opetus hänen omasta mielestään päivänvaloa vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja periaatteessa sitä saa mennä seuraamaan, kunhan koulu asian hyväksyy.
ja periaatteessa sitä saa mennä seuraamaan, kunhan koulu asian hyväksyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin suljettua ja sisäänpäin kääntynyttä. Ihmeelliset auktoriteettikysymykset tai oletetut salassapitosäädökset sekä opettajien työtapa (yksintyöskentelyä)estävät luovat ratkaisut pulmatilanteissa.
Miksi ihmeessä vanhempi ei saisi olla konkreettisesti mukana lapsen koulukäynnissä jos aikaa ja ressursseja on ja siitä on hyötyä?
diagnooseista jne. Olen ihan varma että laitonta, suomessa on yksityisyyde suoja niin suuri.
joten opetusta seuraamaan saa mennä
diagnooseista jne. Olen ihan varma että laitonta, suomessa on yksityisyyde suoja niin suuri.
Mistä ne opetuksen seuraajat nyt diagnooseja saisi selville? Seuraamaan saa tulla kyllä, jollei ole estettä ( koetilanne saattaisi olla este ).
diagnooseista jne. Olen ihan varma että laitonta, suomessa on yksityisyyde suoja niin suuri.
Ei niitä papereita siellä luokassa levitellä. Tietysti voi jotain päätelmiä tehdä opettajan metodeista kunkin oppilaan kohdalla.
Sitä paitsi ei sen mallioppilaan vanhemmat ehkä tule luokkaan istumaan sen enempää vaan just siksi sinne voisi mennä, että omalla lapsella on ongelmia. Kiinnostaakohan muiden lasten ongelmat siinä kohti kovin paljoa tai onko niiden salaamisesta hyötyä?
Meidän 4lk pojalla samanlainen käytös koulussa, joka tosin johtuu oppimisvaikeuksista. Eli onko sitten niin että olet sitten huippu fiksu tai just toisinpäin, koulussa ei ole näille oppilaille sopivaa tarjontaa. Vain kultaisen keskitien oppilaat pärjäävät ja saavat sopivasti "virikettä".
Mulla on lapsia aika liuta joten en pysty olemaan lapseni tukena luokassa:(