Olipa valaiseva käynti lapsen koulussa!
Vietin tänä aamuna parituntisen 3-luokkalaisen poikani luokassa. Opettajalta sain alkuviikosta viestiä, kuinka jälleen kerran muka sovitut ja puhutut asiat olivat menneet poskelleen ja vielä valheita tullut lisäksi pojaltani.
Pojalla on olut erinäisiä ongelmia koulussa ekaluokasta lähtien, oikeastaan ne olivat tiedossa jo eskarissa. Kysymyksessä älykäs, huippulahjakas poika, jolla on vaikeuksia keskittyä olemaan hiljaa - perinteistä sähläriainesta siis. Hän tarvitsee jatkuvasti vaativampia lisätehtäviä, tekee nekin tosi nopeasti ja sitten taas alkaa tylsyys eli sähläys...
Tänään menin siis pojan kanssa kouluun, ja eka tunnilla oli matikan koe. Poika teki kokeen alle 10 minuuutissa, ja kun opettaja sen pikaisesti katsoi läpi , todettiin, että kaikki oli oikein. Palautettuaan tehtävän alkoi häslääminen, luokassa vaeltelu, toisten kokeiden kurkkiminen, vastauksien huutelu, tuolin kolistelu, pulpetin kannen paukuttelu - ja tämä kaikki opettajan asiallisen tiukoista ohjeista huolimatta. Vasta kun itse jouduin tokaisemaan pojalle tiukalla sävyllä, hän taukosi _hetkeksi_ ja aloitti taas jotain uutta säätöä.
Toisella tunnilla oli käsityötä. Opettaja kertoi, mitä he ovat tehneet tänä syksynä, miltä valmiit työt näyttävät, millaisia töitä ollut keskitason käsityöläisillä, millaisia parhailla. Ja sitten hän näytti, mitä poikani on saanut aikaiseksi koko syksyn aikana: vohvelikangaspyyhkeen, jossa nopeasti harsitut reunat, "koulu haisee" "teksti kirjailtuna keskelle kangasta. Aikanaan eskarissa hän teki vastaavalla tekniikalla todella upean jumppapussin, jossa aivan loisteliaat kuviot (en olisi ehkä itse osannut olla niin kärsivällinen).
Tämä kaikki on tavallaan ollut tiedossani koko ajan. Koulun ja kodin välillä viestitellään viikoittain tai jopa päivittäin. Jo aikaisemmin syksyllä sanoin pojalle, että tulen mukaan kouluun, kun hän kerran selvästi kaipaa vielä tukihenkilöä mukaan luokkaan. Tuolloin poika tietenkin kielsi ja sanoi, että kyllä hän nyt parantaa tapansa ja lupaa ja tekee niin kuin sanotaan.
Ongelma-asioiden lista vaikuttaa loputtomalta (muutakin kuin surkeat käsityöt!), mutta tajusin nyt tänään koulussa, miten sekaisin se pikkuinen oikeasti on. Nyt minulla on sellainen suunnitelma, että aion viettää luokassa pari tuntia aina sillloin tällöin. Opettaja ilahtui ideastani, ja luokan lastenkaan mielestä läsnäoloni tänään ei ollut mitenkään outoa - sainpa vähän auttaa joitakin lapsia virkkauksessa.
Olen joskus miettinyt mielessäni, miten ihmeessä me vanhemmat voimme tukea lapsiamme koulun käynnissä. Periaatteessahan koulu hoitaisi kouluhommat, kotona olisi kotihommat. Läksyihin tämän pojan kanssa ei ole koskaan tarvinnut paneutua, hän tekee ne suunnilleen samalla kun opettaja luettelee ne luokassa.
Nyt ymmärrän, että meidän kohdallamme tämä tuki on juuri tätä - konkreettista mukana oloa koulupäivässä. Luokka on iso, paljon hyvin eritasoisia oppilaita, yksi opettaja eikä avustajaa kuin harvoin. Vuorotyöläisenä voin viettää silloin tällöin aamupäivän pojan ja hänen luokkansa kanssa koulussa.
Kun olin äsken lähdössä, poika ja hänen kaverinsa saattoivat minut koulun portille, poika otti halauksen vastaan (yleensä tulsi murinaa, jos kavereiden nähden...) ja kaveritkin moikkasivat iloisesti.
Kommentit (77)
luokasta tulee avoin paikka ja vanhemmat alkavat enemmänkin siellä viihtymään. Surullista ja ammattitaidotonta:(
eikä siksi, että luokassa tapahtuisi jotain salaista vaan ihan siksi, että jokainen ylimääräinen ihminen luokassa muuttaa ryhmädynamiikkaa ja vaikuttaa oppilaisiin - ryhmästä riippuen enemmän tai vähemmän.
Minulle itselleen on aivan sama, vaikka luokassa olisi 10 ylimääräistä silmäparia, mutta tiedän sen vaikuttavan negatiivisesti oppilaisiin. Oppilaiden keskittymiskyky kärsii, osa jännittää kovasti vieraita jne.
Kyllä pelkään ja ihan siitä syystä, että oppilaani kärsisivät siitä.
eikä siksi, että luokassa tapahtuisi jotain salaista vaan ihan siksi, että jokainen ylimääräinen ihminen luokassa muuttaa ryhmädynamiikkaa ja vaikuttaa oppilaisiin - ryhmästä riippuen enemmän tai vähemmän.
Minulle itselleen on aivan sama, vaikka luokassa olisi 10 ylimääräistä silmäparia, mutta tiedän sen vaikuttavan negatiivisesti oppilaisiin. Oppilaiden keskittymiskyky kärsii, osa jännittää kovasti vieraita jne.
Kyllä pelkään ja ihan siitä syystä, että oppilaani kärsisivät siitä.
ei tilannetta tarvitsisi jännittää niin paljoa. Se vaatisi tietysti aikamoista kulttuurin muutosta kouluissa, mutta minusta olisi jo korkea aika koulun avautua ulkomaailmaan.
Kyllä pelkään ja ihan siitä syystä, että oppilaani kärsisivät siitä.
Olet kyllä oikeassa siinä, että vieraat muuttavat ryhmädynamiikkaa. Mutta nythän sulla olis lähtötilanne, jossa ryhmädynamiikka on JO todella huono, joku (todennäköisesti useampi) häiriköi ja oppilaat kärsivät. Ja jonkun häirikön vanhempi lupaisi tulla auttamaan omansa kuriin panemisessa. Mutta jostain syystä sä olet varma, että siitä ryhmädynamiikka vielä huononee, oppilaat kärsii ja vaikutus on negatiivinen.
Ja kakat! Oikeasti sulla on tilanne, joka ei käytännössä enää voi mennä huonompaan suuntaan ja todennäköisesti mikä tahansa muutos on parempaan suuntaan. Ainakin mikä tahansa muutos olisi kokeilemisen arvoinen. Todellinen syy avusta kieltäytymiseen on jossain ihan muualla.
Mieti nyt itse, hyvä ihminen, missä se todellisuudessa on!
päiväkoteihin ei saisi vanhemmat tulla seuraamaan tai lasta auttamaan (alkuun tai muutenkaan)?
Siinäkin vaitiolovelvollisuus rikkoutuu ja se Jannen äiti saattaa havainnoida jotain kriittistä Kirsistä.
Luokassani vallitsee varsin hyvä ryhmähenki eikä työrauhaongelmia ole. Potentieaaliset häiriköt kohtaan ammattitaitoni kautta, siihen ei muuta tarvita =)
Enkä kyllä suoraan sanoen usko siihen, että niissäkään luokissa missä on ongelmia, auttaisi vanhempien pitämä kuri =) Useimmiten kun ne "kurittomat" tulevat juuri niistä perheistä, joissa vanhemmuus on hukassa.
että vanhemmat tai kuka tahansa saa tulla kouluihin, päiväkoteihin tms seuraamaan, mitä siellä tehdään. Toivoisin näin käyvän useamminkin, mutta eipä niitä vanhempia juuri kouluissa näy. On iso osa, joka ei tule edes pyydettynä (esim. vanhempainillat).
Tervetuloa vaan!
toivottaa: yläkoulun ja lukion ope
vaan juuri tarkkailemaan omaa lastaan, auttamaan pienryhmiä käsitöissä tai ääneenlukemisessa, olemaan siis vain läsnä.
Kaiken kaikkiaan tämä oli ap.lta hieno avaus ja muutenkin hyvä keskustelu! Pisti ajattelemaan =)
Kyllähän nyt kuka tahansa voi missä tahansa julkisessa tilassa ´(johon koulukin kuuluu) huomata toisista lapsista jotain ei-niin-kivaa, miten se luokkatilanne niin erityinen olisi?
Käsittääkseni opettaja ei voi kieltää, jos vanhemmat hauavat mennä kouluun seuraamaan oppituntia. Opetustilanteet ovat julkisia. Otapa yhteyttä koulun rehtoriin ja varmista asia.
jotain muutakin vialla kuin se, että älykäs poika turhautuu. Mutta hyvä ap että jaksat välittää ja olla aktiivinen.
...että ap:n poika sanelee, mitä tekee ja mitä ei. Oliko hänellä yhtään hyväksyttävää syytä kieltäytyä noista extratehtävistä/projekteista? Ymmärrän ettei niiden väkertäminen hauskaa ole, ainakaan jatkuvasti, mutta ehkä pojan olisi hyvä huomata että koulussa ei ole tarkoituskaan tehdä sitä, mitä huvittaa...toki kaikilla pitäisi olla mahdollisuus toteuttaa itseään, saada avustajia jne., mutta jos siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia ap:n kunnalla- niin näillä eväillä mennään.
ainakin jos ap:n kuvauksen pojan käytöksestä lukee. Aika hurjalta kuulostaa, että 3. luokkalainen vaeltelee kesken kokeen pitkin luokkaa, häiritsee muita, kolistelee, huutelee. Ei suostu tekemään annettuja lisätehtäviä vaan häiriköi muita. Ja ap katsoo nyt parhaaksi toimintatavaksi sen, että hän on välillä luokassa. Jep, ja pojan ongelmat jatkuvat.
sä oot samalla päättänyt että ainakaan vanhemmilta sä et ota apua niiden ratkaisemiseen
Enkä kyllä suoraan sanoen usko siihen, että niissäkään luokissa missä on ongelmia, auttaisi vanhempien pitämä kuri =) Useimmiten kun ne "kurittomat" tulevat juuri niistä perheistä, joissa vanhemmuus on hukassa.
mistä sä muuten tiedät, mistä ne "kurittomat tulee, jos sun luokassa ei kerran ole niitä?
ap:n kuvaamassa tilanteessa, joss siis julistat että itse kieltäytyisit vanhemman avusta, kuitenkin ON työrauhaongelmia.
Olen ihan varma että laitonta, suomessa on yksityisyyde suoja niin suuri.
Meidän pk:ssa vanhempia muistutetaan jopa tästä usein.
että hänen komentaessaan poika _hetkeksi_ lopetti jatkaen sitten muuta häirintää. Eli eihän tuosta ollut apua.
ns. kurittomia on lähes joka luokassa, taitava ammattilainen vain osaa hoitaa oikein =) Siksi luokissani on työrauha.
Ja näissä "vanhemmuus hukassa " tapauksissa niistä vanhemmista ei olisi mitään apua, usko pois.
Siihen opettamiseen ja paletin koossa pitämiseen tarvitaan muutakin kuin äitiys.
KOKEILLUT sä et ole - et sitä, oisko siitä tässä tapauksessa hyötyä ja onko vanhemmuus nyt hukassa etkä sitä, onko ylipäätään - etkä aio kokeillakaan.
Tämä sopii kyllä aika hyvin kuvaani opettajista muutenkin. opet TIETÄÄ KAIKEN ja kun lapsi ei silti reagoi open toimiin halutulla tavalla, ope ei ota vastaan tukea vanhemmilta, lapsen hoitavilta psykologeilta, tutkimuskirjallisuudesta eikä mistään. Ja vaikka lasta olisi kuukauksikaupalla tutkittu sairaalassa ja saatu selville, että ongelmat johtuvat ihan tietyistä ilmiöistä niin ope on silti oikeassa kun hänen mielestään vanhemmuus on hukassa.
Hassuinta on, että ainoa open päteväksi tunnustama resepti siihen, että vanhemmuus on hukassa on yleensä se, että lapsi siirretään erityisluokalle. Siellä se vanhempien vanhemmuus saadaan talteen.
Heidän jos kenen pitäisi tietää, että tuskin koskaan vanhempia tulee tuntia seuraamaan haitaksi asti. Vaikka olisi aihettakin.
Ei voi muuta ajatella kuin että tällaiset opettajat ovat ujoja tai sitten epävarmoja. Tai ehkä eivät koe esiintymistä ja opetusta luontevaksi vanhempien silmissä.
että ongelmia on kotona ja lapsen käytöksessä ja sitten se sälytetään koulun ja opettajan viaksi. Kun se ope ei ymmärrä meidän nicopetterin erinomaisuutta.
Kirjoitustyyli kertoo myös paljon...
On myös älykäs ja huippulahjakas poika ja hän erityisluokalla. Alkuun ihmettelin miksi fiksu poika laitetaan erityisluokalle. Juuri tuon vuoksi hän on erityisluokalla ja kaikki menee hyvin koska opettaja ymmärtää poikaa ja osaa suhtautua häneen oikein. Eskarissa oli jo ongelmia kun häriköi, eikä hoitajat saaneet häntä kuriin.
Oma poikani on tavallisella luokalla, eikä häiriköi vaikka saa kaikista kokeista täydet pisteet. Hän on kiltti ja ujo poika. Tosin hänen parhaat käverit on juuri näitä älykkäitä häiriköitä. Mistäköhän sekin johtuu, että toiset huippulahjakkuudet on häiriköitä ja toiset niitä hiljaisia hissukoita luokassa ?
Hyvä idea tuo luokassa mukana olo jos muutkin oppilaat suhatutuvat siihen hyvin, eikä tule kiusaamista asiasta.