Kenelläkään 4 alle 4-5-vuotiasta lasta?

5 alle kouluikäistä joista neljä alle 5-vuotiasta.



Taloudellisesti pärjäävät ok. Fyysisesti kroppa on ollut kovalla, kun 7 vuoden ajan koko ajan joko ollut raskaana tai imettänyt. Henkisesti tosi kovilla. Ei pärjää ja sen huomaa. Kaikki lapset oireilevat, kukin omalla tavallaan.

eikö ole hakenut apua vai eikö saa? kauheaa jos lapsetkin oireilee :(, siinä vaiheessa kai pitäisi jo neuvolankin puuttua. mä vähän pelkään että meillä on ensi syksynä hetken aikaa 4 alle 4-vuotiasta (kunnes esikoiset täyttää sen 4) mutta ei voi kun katsoa peiliin. Onhan tässä aikaa valmistautua... -ap-

Riippuu niin monesta asiasta: lasten luonteista, ovatko miten itsenäisiä, miten mies ehtii auttaa kotona, onko muita tukiverkkoja lähellä jne.



Meillä oli yhteen aikaan vain 3 alle 4-vuotiasta ja sekin oli rankkaa. Meillä tosin vauva oli huonosti nukkuva, minulla ei tukiverkkoja, istuin kotona kaiket päivät, toinen vanhemmista lapsista on erityistarpeinen jne. Ei ollut kivaa aikaa!!

hyvin pärjätään, mut lisää vasta myöhemmin.. :P

en harkitse, mut taidan olla raskaana ja joo kaksosten mahdollisuus on koska esikoiset on kaksoset. -ap-

eli 3 alle 4-vuotiasta löytyy täältäkin

Kyseinen pariskunta kärsinyt tahattomasta lapsettomuudesta usean vuoden ajan. Sitten rouva kävi jossain luontaishoidoissa ja lapsia alkoi tulemaan. Ja jostain syystä (kun taustalla on tämä lapsettomuus) niin ovat antaneet tulla aina kun on tullakseen.



Esikoinen on syntynyt 2/2002

toinen 5/2003

kolmas 9/2004

neljäs 3/2006

viides 10/2007



Nyt pari on eronnut, joten ehkäpä niitä lapsia ei enää siunaannu lisää. Joskin äiti kuulemma unelmoi vielä kuudennesta (pitäisi vaan se uusi isäehdokas löytää).



En tiedä onko hakenut mistään apua, mutta lapsista näkee, että kaipaavat ihan perusjuttuja kuten äitiä joka jaksaisi kuunnella mitä asiaa heillä on jne.

ok pärjäävät, kun on vanhemmat lapset osapvä hoidossa ja kotona välillä apua. nuorimmat on kaksoset.

jossain vaiheessa neljä, joista vanhin 5 v, nyt on viisi lasta. Ei ole ollut mitenkään erityisen rankkaa, päinvastoin sellaista rikkautta on elämässä, mitä ei olisi lapsettomana voinut aavistaakaan!



Ja ap, tiedän yhden perheen, jossa kahdet kaksoset ja yhteensä kuusi lasta alle 5 v ikäerolla. Tsemppiä, asenteesta se on paljon kiinni!

niin itseasiassa heidän toinen lapsikin on jo 5, tai sitten muistan nuo syntymäajat väärin

Esikoinen on syntynyt 2/2002

toinen 5/2003

kolmas 9/2004

neljäs 3/2006

viides 10/2007.

itsekin olen tässä pähkäillyt että vanhimmat pääsevät ensi vuonna "eväskerhoon" kahdesti viikossa ja tuota osapäivähoitoa voisi harkita. No vielä ei ole plussattu, mutta olotila on vaan niin kovin tuttu... -ap-

Hyvin pärjätään kaikin puolin. Jos joku lapsista on sairaana, saattaa pinna vähän kiristyä, mutta sitten painutaan vuorotellen vaikkapa lenkille että saadaan hengähtää. Lähes joka viikko palkkaamme myös lastenhoitajan pariksi tunniksi että saamme vanhempien kahdenkeskistä aikaa. Lapset ovat kotihoidossa, mitään ulkopuolista apua ei ole koskaan saatu eikä oikeastaan tarvittukaan (ei siis hoitavia isovanhempia tms).



Lapsia pyritään ottamaan yksitellen mukaan jos toinen vanhempi lähtee johonkin, että saavat henkilökohtaista huomiota.



Esikoisen eskari ensi vuonna saattaa aiheuttaa hieman ongelmia, koska koko porukka on tietenkin pakattava mukaan kun esikoista viedään ja haetaan.

Elätte tässä hetkessä ja huomioitte toisenne :)? Mua lähinnä nyt tässä asiassa taitaa rassata eniten raskausaika ja synnytys, kuopuksesta on vielä tuoreet muistot... Ja lisäksi mua pelottaa jos tuleekin toiset kaksoset... Mutta oli kiva kuulla tuollainen positiivinen kokemus. Täytyy nyt vielä muutama päivä odotella ennenkuin testaan. Hirvittää hiukan. -ap-

ja yh olen. Itse jaksan jotenkuten, mutta mies ei jaksanut, niin lähti.

Olemme pärjänneet hyvin. Mielestäni kannattaa nauttia tästä hetkestä ja rakentaa arki niin helpoksi ja toimivaksi kuin mahdollista. Lyhyillä ikäeroilla on myös hyvät puolensa; kaikki lapset nukkuvat päikkärit yhtä aikaa ja samoin menevät nukkumaan ja heräilevät samaan aikaan. Myös kiinnostuksen kohteet ovat samat. Liikkuminen monen pienen kanssa on tietysti rajatumpaa kuin isommilla ikäeroilla, mutta kaksostenrattaat auttavat asiaa. Kannattaa myös hankkia lastenhoitoapua, jos oma jaksaminen joutuu koetukselle sairastumisten yms. takia.

Itse en pärjäisi yksin edes näiden kolmen kanssa, hattua nostan sinulle! -ap-

mielellään kuulisin lisääkin kokemuksia, jos joku jaksaa kertoa! Käyn myöhemmin lukemassa. -ap-

Lapset syntyneet -98, -01, -06 ja -07.



Jaksaminen on mitoitettu juuri oikein, en olisi IKINÄ jaksanut neljää ihan peräkkäin. Nuo kaksi vuoden ikäerolla (oikeasti tasan vuosi ja yksi päivä) vetivät kyllä vuodeksi sekä fyysisen että henkisen jaksamisen äärirajoille.



Nyt helpottanut, kun kuopuskin "jo" 1v5kk.

täällä on odoteltu kuukautisten alkua. Parina päivänä on tullut paperiin vähän tuhrua ja jo luulinkin et nyt alkaa, mut ei. Vähän tässä nyt mietityttää että mitä tää on... -ap-

Meillä on vain kaksi alle 4 vuotiasta! Lapset ovat ihania, mutta kyllä kaksi saa jäädä luvuksi. Itse olen suurperheestä, minulla on 7 sisarusta, ei kuuluta lahkoihin. Mutta, kahdelle voi antaa paljon enemmän kuin useammalle, niin rahallisesti, ajallisesti sekä laadullisesti. Tiedän mistä puhun.