Heti kun meille tulee vähänkään isompi riita tai eripura, niin
minulle tulee mieleen että nyt oisi heti parempi erota ja että hän varmasti haluaa nyt erota, ei vain kehtaa sanoa. Tämä tunne on aina voimakas.
miksi en näe koskaan muuta vaihtoehtoa?
Mistä tämä johtunee?
Kommentit (6)
ihan samalla tavalla ajattelin kun 3 vuotta asuttiin avoliitossa. kummallista kyllä, naimisiin menon jälkeen on voinut tulla miten iso riita vaan niin se tunne on hävinnyt. sitä jotenkin ei luottanut toisen rakkauteen itseään kohtaan ja haluun olla yhdessä ihan aidosti. ennen en uskonut että naimisiin meno vois olla näin merkittävä asia tunnetasolla. en tiedä tilannettanne, joten tämä ei varmaan vastaa kysymykseen, mutta et ole varmasti ainoa joka suhteessa näin kokee.
Olet kokenut hylkäämistä, etkä rakasta itseäsi tai koe olevasi rakkauden arvoinen. Et usko että joku ihan oikeasti rakastaa juuri sinua.
ja se tuntui tosi pahalta, jouduin eroon ihmisestä joka oli minulle rakas ja läheisin koko maailmassa. Lähes koko elämäni olen kokenut että olen ihan omillani,turvaton.
ap.
aina jättämässä :(. Tosi kamalaa. Kuitenkin rakastan miestäni. Rankka tausta. Ehkä toi äitisuhde on merkitsevä tässä, luulen...
Lapsuuden traumoista ja vanhempien erosta olen ajatellut tämän kumpuvan.
Miten kotonasi? Uhkailivatko vanhempasi erolla aina kun tuli riitaa tai johtiko joku isompi riita jota olit todistamassa eroon?