Minkä ikäinen viimeistään potalle?

jo edes tutustuttanut pottaan. Meidän esikoista aloin "tutustuttaa" n. 1v2kk iässä ja 1v8kk iässä oli päiväkuiva. Tosin teki silti kakat yli 2-vuotiaaksi vaippaan. Kuopus on nyt 1v iässä kokeillut pari kertaa istumista, mutta vielä en edes odota tulosta. Kunhan nyt vähän tutustuu kapineeseen.

Viimeistään sitten laitat lapsen potalle, kun häntä alkaa selvästi itseään harmittaa käyttää vaippaa. Yhdellä tutulla kävi niin, että hän stressasi ja lahjoi ja väänti kättä pissalla käynnistä, ja lapsihan väänsi takaisin. Sitten yksi kaunis päivä lapsi itse ehdotti, että käydään vessassa ja laitetaan kalsarit (juu, poika oli kyseessä), ja homma vain lähti rullaamaan. Kuukaudessa oppi täysin päivä ja yökuivaksi. Ikää oli aikalailla tasan 3v.

Kahdella lapsella jäikin silloin vaipat pois saman tien, myös yövaipat. Kolmella jouduttiin pari kuukautta siirtämään pottahommia, kun eivät istuneet potalla. 2-vuotiaana olivat kaikki päiväkuivia. Yhdellä oli öisin vaipat peräti 2,5-vuotiaaksi asti.

Heti kun vauva osasi istua itse, alettiin tutustumaan pottaan. Nyt 9 kk iässä tekee kakat pottaan. Vien siis potalle heti kun huomaan että vauva alkaa vääntämään. Yritän lähiviikkoina käyttämään potalla esim. herätessä ja ulkoa tullessa.



Kiirettä päiväkuivaksi oppimiseen ei ole eikä ole millään tavoin tarkoitus kilpailla siitä kuinka nopeasti "meidän jani-tellervo oppii kuivaksi". Halusin kuitenkin tutustuttaa pottailuun ennen kuin liikkuu liian paljon eikä malta istua potalla. Toinen syy on vaippojen säästäminen. Pitkällä aikavälillä yhden kertakäyttövaipan käyttämättä jättäminen päivässä tekee ison säästön. Kolmas syy on se, että on aikuiselle miellyttävämpää pestä kakkapylly potalla käynnin jälkeen verrattuna kakkavaippapyllyyn.

Silloin ei mitään päiväkuivuusvaatimuksia. Ei kannata tehdä asiasta liian isoa.

pottaa 2v 8kk iässä. Hirveä show koko tuo väliaika. Tästä viisastuneena kakkonen näki potan vasta 2,5 v:nä. Ei todellakaan haluttu uudelleen ko. kiristys, lahjonta, uhkailu, houkutus, kakan ajankohdan ajoitus -leikkiä enää sen kanssa. Esikoinen oppi sitten 3 viikossa kuivaksi ja halusi itse pytylle siitä eteenpäin. Kakkosen kanssa meni muutama kuukausi ja oli jo pytylle sitten oppinut. Oikeastaan jos olisi tullut kolmas lapsi, niin ei oltaisi ehkä hankittu pottaa ollenkaan, vaan pytylle sellainen pienennysrengas ainostaan ja harjoittelu sille aloitettaisiin 2,5 vuoden iässä. Näin tekisin kokemuksesta viisastuneena.

on tehnyt kakat 10 kk iästä lähes poikkeuksetta pottaan. Tuo vaippoihin kakkaamattomuus on joskus ollut vähän ongelmallistakin, kun kakkahätä on yllättänyt niin lapsi saa melkein "kakkahalvauksen" eikä pysty liikkumaan. Siis ongelma se on ollut silloin kun kakkahätä on yllättänyt, eikä pottaa ole missään.



Nyt kuukautta vaille kaksivuotiaana rupeaa olemaan päiväkuivakin. Vaipat olen laittanut, kun lähdemme pitemmäksi aikaa esim. kaupungille shoppailemaan.



Mutta eiköhän tuo pottailu/kuivaksi opettelu ole aika yksilöllistä. Meillä tyttö on istunut mielellään potalla, mutta turhahan siinä on väkisin istuttaa, jos toista ei kiinnosta pätkäkään.

Mutta kyllä suosittelen kokeilemaan, toiset lapset tosiaan oppii jo alle vuoden ikäisenä. Mukavampihan se on lapsellekin, jos ei tarvitse vaippaan tehdä, ja luonto kiittää :)



Mutta muistakaa, että siitä ei saa tehdä liian suurta numeroa. Jos lapsi kokee potan epämiellyttäväksi, kannattaa asia unohtaa vähäksi aikaa ja kokeilla taas myöhemmin uudestaan.

Lapsihan ei edes tiedä mikä potta on. Tai tiedä vaihtoehto alleensa laskemiselle.



Kyllä viimeistään yhden ikävuoden korvilla on parempi aloittaa pottaan totuttelu kuin vasta 2-vuotiaana. Nimenomaan totuttelu. Lapsi oppii, että tarpeitaan ei tarvitse laskea vain alleen. Mitään tavoitteellista kuivaksioppimista ei tarvitse harjoittaa. Laittaa lapsen niinä aikoina, jolloin ylleensä pissaa/kakkaa potalle. Vaikka aamulla, ruuan jälkeen ja illalla.



Siinähän voi käydä niin että lapsen luontainen kuivaksioppimisikä menee ohi, jos liian kauan odottaa. Lisäksi uhmaikäinen ei välttämättä potalle taivu vaan tekee periaatteessa allensa, koska on jo liian tottunut siihen.



Ap on jo melko myöhässä. Nyt äkkiä ostamaan potta ja sen käyttötarkoitusta lapselle selvittämään!

Jos olisit lukenut vastaukset, niin olisit huomannut, että hyvin ehtii vielä ja ilman minkäänlaisia temppuiluja.

Kakalle alkoi hakeutumaan/pyytämään ensin ja oli päiväkuiva 1,5-vuotiaana. Kesällä oli hyvä harjoitella, kun vaatteita oli vähän päällä. Ilman vaippaa oleminen oli meillä avainasemassa päiväkuivaksi oppimisessa.

Sain siltä ämmältä haukut, kun omani ei ollut oppinut kakkaamaan pottaa hänestä riittävän ajoissa. Yritetty oli kyllä jo ennen tuota herkkyysikää. Tiedä sitten vaikuttiko se niin, että lapsi pelkäsi pottaa ja etenkin siihen kakkaamista kuin ruttoa.

Yleensä siinä vaiheessa kun on opittu istumaan ja vuoden ikäisenä viimeistään on muksut olleet päiväkuivia. Ei oo siihen aikaan kehattu/ voitu pyykätä turhaan. Nytkin tulee hoitoon 3-vuotiaita, jotka ovat vielä vaipoissa : ((

kauhean vanhoilla lapsilla täällä moni vielä käyttää vaippaa... Itse aloitimme satunnaisen pottailun 10 kk ikäisellä ja meni vain pari viikkoa kunnes tyttö hoksasi että potalla onkin helpompi kakata kuin vaippaan - siitä saakka siis kaikki kakat tulleet pottaan. Nyt kun tyttö on melkein 14 kk, kaikki kakat tulee pottaan ja useampi pissa myös - pyytää itse päästä potalle. Joinain päivinä mennään kuivalla vaipalla puolikin päivää, toisinaan taas sujuu vähän huonommin. Lasta ei pakoteta koskaan potalle, saa heti nousta siitä kun haluaa ja jos potalle istuminen ei huvita niin sitten ei mennä. Yleensä tuo tykkää siinä istuskella vähän aikaa ja tuotokset tuleekin melko heti pottaan jos ovat tullakseen.

1 vuotiaasta lähtien, me ollaan tasan tarkkaan kerran saatu pissat ja kerran kakat potalle. Menee mielellään potalle, mutta mitään ei tee. Esim. kertoo, että kakka tulee, mennään potalle ja istuu siinä hetken, haluaa pois ja tekee kakat vaippaan. En aio alkaa kiristys, uhkailu, lahjonta linjalle, joten yritän vaan uskoa jotenkin, että eiköhän tuo jonakin päivänä sitten kuivaksi opi.

Alle 2-vuotiaana hillui ilman vaippoja, mutta pyysi äkkiä vaipan kun tuli hätä. En lähtenyt kiristys/uhkailu/pakottamislinjalle ja alle reippaasti 3-vuotiaana olikin samantien sekä yö, että päiväkuiva ja pottailut/pönttöilyt sujuivat niinkuin ei olisi kieltäytynyt koskaan. Älä ap huolehdi.

esikoinen aloitti pottailun (ts. pottaan tutustumisen) n. 10kk ikäisenä, jolloin saatiin satunnaisia "saaliita". Päiväkuiva hän oli 1v9kk iässä ja yökuivakin kuukautta myöhemmin.

Pienempi aloitti pottailun n. 1v. iässä, mutta ei juurikaan tehnyt sinne mitään. Sitten kuin taikaiskusta hän hoksasi systeemin 1v7kk iässä ja alkoi juosta aina potalle. Ulkona hän käytti vielä vaippaa, mutta sisällä ei ollut ollenkaan.

Nyt hän on 1v10kk ja päiväkuiva, unilla on vielä vaippa. Joskus päikkäreidenkin jälkeen ollut kuiva vaippa jo.

Unohtui se myös sanoa, että tämä nuorempi ei ole käyttänyt varmaan 3 viikkoon enää pottaa ollenkaan, vaan kipuaa itse jakkaran avulla pöntölle. :)

mitä sitä oottelemaan jos vauva kertoo että hätä niin sitten mennään, miks turhaa opettaa vauvaa tekeen asiansa pottaan?

kun vanhempi sukupolvi oli sitä mieltä, että kyllähän se jo nyt viimeistään pitää saada vaipoista pois! Yritin hyvällä, vähitellen pahallakin (turhauduttuani), kasasin paineita itselle ja lapselle, eikä siitä tietenkään mitään tullut. Poika oppi kuivaksi juuri ennen kolmevuotispäiväänsä ja siirtyi silloin suoraan pöntölle.



Kokemuksesta viisastuneena en ole ajatellutkaan potta-asioita vielä puolitoistavuotiaalla kuopuksella. Jos lapsi innostuu itse potalla käymisestä, siinä häntä kyllä tuen, mutta en ala kouluttamaan millään tavalla vielä ainakaan vuoteen! Lapsella onkin pottaan tosi rento suhde, se on aina saatavilla vessassa, ja lapsi on siinä välillä istuskellutkin, muttei ole kovin kiinnostunut siitä vielä.



Pidän esikoisen pottakoulua suurimpana mokana tähänastisessa äitiydessäni. :/ Hirveitä paineita piti kerätä niin pienestä asiasta.