Mikä on anengefal, ananfal, anenfalge tms.???? Tuollainen on kuulemma siskon tulevalla vauvalla

... aivottomuus. :(

aivojen kehityshäiriö kyseessä. aivot saattaa olla melkein kokonaan tai sitten saattaa puuttua kokonaan tai melkein mitä tahansa siitä väliltä.

.

oletpa todella empaattinen ihminen. miksi avasit keskustelun alun jos et osannut auttaa.

tv:ssä tuli jotain 10 v sitten ohjelma(dokumentti?) naisesta (suomalaisesta, muistaakseni) joka oli mennyt autokoulua käydessään näköhäiriöissä lääkäriin kun ilmeisesti ei näkö rittänyt rattiin (tms, sori, ohjelmasta on aikaa ikuisuus). Siellä oli käynyt ilmi, että häneltä puuttuu likimain tai kokonaan puolet aivoista. Siihen mennessä ei mikään elämässä ollut antanut "aivottomuudesta" viitteitä. Toinen puolisko oli kompensoinut puuttuvaa puoliskoa.



Tämä nyt ei ole mikään kannanotto siihen, mitä tehdä kun ultra paljastaa tuollaista. Tuli vain mieleen kertoa, kun ihminen ja aivot on niin kertakaikkinen ihme.

sairasti tietämättään ns. araknoideakystaa, joka on nestepitoinen ontelo, joka vie tilaa muulta aivostolta. Tämä muu aivosto on kuitenkin rakenteeltaan ja toiminnaltaan normaalia, ehkä jotkut toiminnalliset alueet vaihtaneet paikkaa tämän kystan takia.



Sen sijaan anenkefalia tarkoittaa, että aivot eivät lainkaan kehity sikiöaikana ja lapsi joko kuolee pian syntymän jälkeen tai sitten hänellä on vain alkeellisia refleksintasoisia hermostotoimintoja, esim. verenpaineen ja lämpötilan säätely. Ei liiku, ei puhu, ei näe, ei kuule, ei välttämättä edes osaa niellä tai yskiä jne. Eikä koskaan opikaan mitään näistä, koska ne kehitykselle välttämättömät aivorakenteet kokonaan puuttuvat. Anenkefalia, jos se on varmuudella todettu, on kyllä ehdottomasti pätevä ja hyväksyttävä syy abortille.

Toisekseen, yhdellä ihmisellä oli lapselle tämä diagnoosi, kahdesti ylilääkärin tarkistama, ja lapsesta tuli ihan normaali. Nuo rakenneultrat eivät ole mitään aukottomia.

eli anenkefalia on epämuodostuma, jossa ihminen syntyy ilman suurinta osaa aivoista. Monesti siitä kärsivä lapsi syntyy kuolleena. Vaikka anenkefalinen lapsi olisi vielä raskauden loppuvaiheessa elossa, hän kuolee todennäköisesti synnytyksessä tai pari tuntia sen jälkeen. Jotkut elävät kuitenkin useita päiviä tai viikkoja, jopa pidempään.



Anenkefaliasta kärsivältä lapselta puuttuvat isoaivot. Jäljellä oleva aivojen osa on usein paljas, ilman luun tai nahan peittoa. Aivoton lapsi on useimmiten sokea, kuuro, tajuton eikä tunne kipua. Isoaivojen puuttumisen vuoksi hänellä ei ole mitään mahdollisuutta tulla tietoiseksi.



Suomessa vuosina 1993-2004 syntyneistä lapsista keskimäärin 3 sadastatuhannesta oli aivottomia. Samalla aikavälillä naisista, jotka kuulivat tulevansa saamaan anenkefalisen lapsen, 89 % päätti valita raskaudenkeskeytyksen.



Anenkefalia todetaan yleensä ennen lapsen syntymää ultraäänitutkimuksella. Aivottomuuden aiheuttaa hermostoputken sulkeutumishäiriö, joka tapahtuu raskauden varhaisessa vaiheessa, noin 22.-28. raskauspäivän välissä.

kantaa se sikiö koko raskausajan, synnyttää lapsi normaalisti alakautta ja tietää, että lapsi kuolee kuitenkin?

En haluaisi ottaa omalle vastuulleni päätöstä toisen elämän päättämisestä. Olen synnyttänyt neljä lasta alakautta, joten tiedän, millaista se on. Sitä en halua edes tietää, millaista on ajatella tappaneensa oman lapsensa, ja ajatella, mikä olisi ollut se toinen mahdollisuus, kuinka sairas lapsi olisi ollut, olisiko lapsen saanut rauhassa hyvästellä jos olisi valinnut toisin jne.



Minusta on väärin arvottaa ihmisen elämää sen pituuden perusteella. Millä perusteella lapsuus tai vauva-aika on niin vähäarvoista, että muutama viikko vauvana olisi jotenkin hukkaan heitettyä aikaa?

jollain viikoilla <20 ei ole vielä mitään suhdetta lapseen. Itselläkin on kaksi lasta ja ehkä juuri siksi, kun olen itsekin lääkäri ja tiedän, mitä kaikkea voi sattua ja mennä pieleen, en koskaan ajatellut esim. heti plussattua, että jee, vauva syntyy. Kyllä se on solurykelmä vielä pitkään ja jos jotain menee pieleen, niin menee. Oikeastaan vasta, kun lapsi ovat syntynyt ja näkee, että kaikki on (toistaiseksi) hyvin, voi antaa ajatuksen vauvasta tulla mieleen. Ja koska olen yliopistosairaalassa työssä ja näen paljon näitä vaikeasti sairaita ja vammaisia lapsia, joiden vaikeuksien taustalta löytyy kehityshäiriöitä, infektioita, vammoja ym., ehkä vasta kun lapsi on eka vuodestaan selvinnyt sitä antaa itselleen luvan siihen, että tämä lapsi on todella meidän pysyvästi. Tieto tuskaa lisää, niinhän sitä sanotaan....

jollain viikoilla <20 ei ole vielä mitään suhdetta lapseen. Itselläkin on kaksi lasta ja ehkä juuri siksi, kun olen itsekin lääkäri ja tiedän, mitä kaikkea voi sattua ja mennä pieleen, en koskaan ajatellut esim. heti plussattua, että jee, vauva syntyy. Kyllä se on solurykelmä vielä pitkään ja jos jotain menee pieleen, niin menee. Oikeastaan vasta, kun lapsi ovat syntynyt ja näkee, että kaikki on (toistaiseksi) hyvin, voi antaa ajatuksen vauvasta tulla mieleen. Ja koska olen yliopistosairaalassa työssä ja näen paljon näitä vaikeasti sairaita ja vammaisia lapsia, joiden vaikeuksien taustalta löytyy kehityshäiriöitä, infektioita, vammoja ym., ehkä vasta kun lapsi on eka vuodestaan selvinnyt sitä antaa itselleen luvan siihen, että tämä lapsi on todella meidän pysyvästi. Tieto tuskaa lisää, niinhän sitä sanotaan....

vauva-ajasta. Ehkä kannattaisi miettiä, miksi sinulla on niin voimakas menettämisen pelko. Onhan se lyhytkin aika arvokasta, ja elämästä pitäisi nauttia silloin kun sitä on. Kuka tahansahan meistä voi kuolla milloin tahansa.

kun päivittäisessä työssään näkee niitä perheitä, jotka ovat sen odottamansa vauvaonnen menettäneet. Ja miten pienestä se joskus voi olla kiinni....Ei kai siihen sen ihmeempää psykologiaa tarvita!



En toki väitä, etten raskausaikana tai lapsen eka vuoden aikana olisi luonut mitään suhdetta lapseen, tottakai olen! Mutta raskauden alkukolmannes ei minulle koskaan ole ollut mitään vauvaunelmia tai plussamainostusta...kyllä se alkupahoinvoinnin, huolen, väsymyksen,työstressin, päivystysten ym. parissa on mennyt- se vauvan odotus alkaa vasta sitten, kun ei ole tullut alkuraskauden keskenmenoa, rakenneultrassa ei ole näkynyt mitään huolestuttavaa ja väsymys alkaa vähän hellittää.