Mikä ihmeen tunnelukko mulla on?
Aina kun on jotain negatiivista tai ikävää tapahtunut tai jotain ikävää sanottavaa menen ihan lukkoon enkä vaan saa sanottua sitä miehelle.
Parisuhde ihan hakoteilla, pyörin vaan omien ajatusteni kanssa.
Päivän aikana saan hyvin järkeistettyä oman pääni sisällä mitä teen ja sanon, mutta kun näen mieheni menen ihan lukkoon.
"mitättömistä" asioista kuten siivouksesta, pyykinpesusta ym. saan kyllä sanottua kipakastikin, mutta todelliset ongelmat jää sisälleni.
Hoitoonko tässä pitää mennä?
Kommentit (3)
Jotenkin koen, että en saa mieheltä tukea vaikeissa asioissa. Lähtee mukaan voivotteluun kun kaipaisin, että hän sanoisi, että kyllä kaikki järjestyy.
Mun mies ei ehkä ole kovin voimakas luonne, mutta ei kyllä osaa keskustelun taitoa. Samalla tavalla hyppää puolustusasemiin kuin sun mies.
Järkihän tässä lähtee!!! Prkl!
ALISTUMINEN
Sinusta tuntuu että sinun pitää olla mieliksi läheisillesi, ystävillesi, työkavereillesi, jopa ventovieraille. Olet oppinut huomioimaan toisten tarpeita herkästi ja niinpä omat tarpeesi jäävät helposti sivuun. Jos asetat omat tarpeesi etusijalle, tunnet todennäköisesti syyllisyyden tunteita. Saatat kokea voimattomuutta vaikuttaa elämäsi tapahtumiin ja toivot asioiden vain jotenkin järjestyvän. Muiden on helppo tulla toimeen kanssasi, koska olet joustava ja vältät ristiriitoja. Et osaa asettaa rajoja, teet enemmän kuin muut asioiden eteen ja sinun on vaikea vaatia että oikeuksiasi kunnioitetaan. Sinun voi olla vaikea pitää puoliasi niin pienissä kuin isoissa asioissa. Et halua olla hankala vaan kiltti ja mukava, niinpä myönnyt helposti asioihin jotka eivät tunnu sinusta erityisen tärkeiltä. Saatat pitää muiden mielipiteitä ominasi ja sinusta tuntuu ettei sinulla ole mielipiteitä asioista tai et ainakaan ilmaise niitä suoraan. Ehkä puhut asioista kuten arvelet kuulijan haluavan etkä osoita avoimesti erimielisyyttäsi. Joskus saatat ottaa välinpitämättömän "aivan sama" asenteen. Uhraudut vapaaehtoisesti koska muiden tarpeet ylittävät omasi. Samalla tunnet mielipahaa tai kiukkua siitä että joudut kerta toisensa jälkeen syrjäyttämään omat tarpeesi. Yleensä pidät kiukkusi sisälläsi tai ilmaiset mieltäsi mököttämällä. Joskus suuttumus kuitenkin purkautuu yllättävänä kiukunpuuskana tai raivokohtauksena. Sinua kiehtovat ihmiset, jotka ovat hallitsevia ja määräileviä, jotka sanovat miten sinun kuuluu toimia. Tai sitten tunnet vetoa tarvitseviin ja riippuvaisiin ihmisiin, joiden tarpeita voit loputtomiin täyttää.
olen sitä pohtinut kovasti ja suoraan sanottuna jollain tavalla "pelkään" ottaa niitä asioita esiin, "pelkään" toisen reaktioita niihin. Mies on voimakas luonne, osaa sivaltaa sanalla pahasti, keskustelutaito sen sijaan on ihan hukassa, sanoopa asiasta kuin asiasta millä tahansa tavalla,hyppää puolustusasemiin, ei kykene rakentavaan keskusteluun