Hoi sylivauvojen äidit!
Miten ihmeessä saatte mitään aikaiseksi kotona? Esikoiseni oli vauva helpoimmasta päästä, viihtyi sitterissä, nukkui hyvin jne. Tämä kuopus onkin sitten toinen juttu. Hän on tosin vasta reilu kolme viikkoinen, joten tilannehan voi kääntyä vielä, mutta ei siis viihdy juuri muualla kuin sylissä. Nukahtaa syliin helposti, mutta heti kun laskee sänkyyn herää. Ei juuri viihdy sitterissä muuta kuin lyhyitä aikoja ja silloinkin tutin ja heijauksen kera. Rintarepussakin viihtyminen on vähän niin ja näin. Ulkona vaunuissa sentään nukkuu.
Kotona on koko ajan pieni kaaos päällä, enkä saa juuri mitään aikaiseksi. Nyt kysyn siis teiltä, joilla myös kokemusta tällaisista vauvoista, että miten te saattre käytyä suihkussa? Syötyä? Siivottua?
Kiitollisena otan kaikki kokemukset vastaan!
Kommentit (20)
meidän neiti on nyt 3 kk, sylissä tuntuu vain viihtyvän... On oman yrityksen hoito ja 5 muuta lasta, mutta kyllä koti, lapset ja yrityskin on hyvin hoidettu. (viikon sain siis lomaa pidettyä) onneksi on keksitty kannettava tietokone muuten olisin töitten kanssa pulassa ja jalalla voi liikutella sisällä vaunuja niin siivouksetkin onnistuu!!!!
läheisyydenkaipuinen vauva rauhoittuu läheisyydellä. rintareppuun en lastani laittaisi, ei ihme ettei siinä viihdy, kun asento on mitä on.
En saanutkaan mitään kunnolla aikaiseksi. Kantoliinan kanssa jotain.
syödähän voi yhdellä kädellä.
t. 3.
Ruuan tein valmiiksi edellisenä päivänä miehen kotona ollessa, lämmitin sitä samaa sitten seuraavana aamupäivänä itselleni...
Minäkään en osannut odottaa ihan niin vaativaa vauvaa jollainen meidän poika oli ensimmäiset kuukautensa :) Paljon olen lapsia hoitanut, ja jotenkin ajattelin että kaikki juoksevat asiat pystyy hyvin hoitamaan pojan nukkuessa... KATIN KONTIT :) Lapsi nukkui niiiiiin huonosti päivällä ja kaipasi syliä koko ajan, ettei elämä mennytkään ihan kuin olin suunnitellut :D
Onneksi se helpotti 3kk kohdalla :)
Voimia ja jaksamista sinne sylittelyyn ap :)
ja ihan kivasti saa touhuiltua, tosin meinaa vähän laiskottaa ;D saisin tehtyä enemmän mutta en viitsi. Viihtyy sitterissä tai kaukalossa jonkin aikaa itsekseen ja nukkuu kyllä paljon.
älä nyt missään repussa noin pientä pidä.
että toivottavasti pystyt löytämään kuopuksestasi myös positiivisia puolia. Mulla siis esikoinen oli samanlainen kuin kuopuksesi, minun kuopukseni taas helppo ja rauhallinen tapaus, kuten sinun esikoisesi. Monesti olen ajatellut, että hyvä, kun järjestys oli tämä, niin ei ollut mitään ennakko-odotuksia. Olisi ehkä voinut olla vaikeampi suhtautua positiivisesti seurankipeään, aktiiviseen ja huonostinukkuvaan lapseen ns. helpon lapsen jälkeen.
Meidän esikoinen oli siis vauvana huono nukkumaan ja halusi koko ajan olla sylissä tai vähintään vieressä. Edelleenkin se on sellainen, että haluaa koko ajan olla toisten ihmisten kanssa. Ei se ole vaikea lapsi, vaan todella sosiaalinen. Läheisyyttä kaipaavalle vauvalle on parempi antaa läheisyyttä, kuin yrittää koulia siitä toisenlainen. Kannattaa tietysti myös miettiä, voiko taustalla olla jotain mahavaivoja tms.
Kantoliina oli minun pelastukseni ja se, että ihan tyylikkäästi opettelin tekemään asiat yhdellä kädellä jo esikoisen vauva-aikana. Meillä lapset ovat saaneet olla sylissä niin paljon kuin ikinä ovat halunneet. En ole raaskinut huudattaa vauvaa silloin kun siihen ei ole pakottavaa syytä. Kantoliinan kanssa pystyy ihan kätevästi tekemään kotityöt.
esikoinen oli vauvana just samanlainen sylikissa. Nukkukin mieluiten sylissä, sänkyyn ku laitto niin heräs.
Mä pidin vauvaa kehtoasennossa kantoliinassa, niin sai edes jotain tehtyä.
Suihkussa kävin illalla kun mies oli kotona.
Meillä helpotti muistaakseni parikuisena.
Tsemppiä, kyllä se siitä, eikä se pieni kaaos haittaa.
Meillä on nyt 6 viikkoinen vaauva, joka on hyvin vähäuninen (päivisin nukkuu yhdet unet kestoltaan n. 45min.) ja ympäri vuorokauden syö tunnin tai kahden välein. Siihen kun lisätään, että yksi syöttökerta kestää keskimäärin tunnin tai puolitoista, niin ei siinä paljon kotitöitä tehdä! Vauvan päivä on n. klo 6-23 jonka aikana siis nukkuu yhdet unet. Meillä ei nukuta edes vaunuissa jos ei nukuta, eikä myöskään autossa.
Nyt viihtyy tosin jo lyhyitä hetkiä sitterissä tai lattialla, jolloin saan kahdelle isommalle lapselle laitettua ruokaa tai ripustan pyykkejä yms. Meillä miehellä on työ, jossa on käytännössä pois kotoa pari vuorokautta kerrallaan, ja se on aikamoista onnenkauppaa, mitä silloin saa aikaiseksi! Omat syömiset jää välillä tosi onnettomiksi, esim. eilen ehdin syödä kokonaiset 2 voileipää ja jugurtin koko päivänä! Yritän kyllä juoda paljon vettä, ettei maidon tulo hiipuisi. Suihkussa käyn kun vauva nukkuu (siis ihan outoihin vuorokauden aikoihin...) tai silloin kun mies on kotona, ryntään suihkuun heti vauvan syötön jälkeen ja vartin kuluttua alan taas syöttää...
Vauva on kyllä hyväntuulinen ja hymyilee paljon, ilmeisesti toiset vaan on tällaisia syli/tissi/virkeitä vauvoja.
Ap:lle en osaa neuvoja kyllä antaa, samojen ongelmien kanssa painin täällä itsekin. Turha varmaan sanoakaan, että emme pääse kotoa juuri minnekään, kun vauva kaipaa tissiä niin usein. Ja tutti ei kelpaa. Mutta itseäni lohdutan sillä, että tämäkin aika kestää aikansa, ei ne ikuisesti näin kiinni ole!
Meillä ei oikein viihdytä kantoliinassa, tulee ilmeisesti niin kuuma siinä, että viiden minuutin kuluttua alkaa parku, joka lakkaa kun ottaa pois liinasta!
Jolla sittemmin paljastui laajat allergiat, eli olonsa oli varmaan ensimmäiset kuukaudet ollut melko kurja. Hän ei viihtynyt missään muualla kuin sylissä ja nukkui päiväunetkin kantoliinassa. Helpotti, kun allergiavyyhti lähti purkautumaan.
Minä kävin suihkussakin vauvan kanssa :), vauva suihkuliinassa, sitten kun hän oli vähän isompi - ei ihan vastasyntyneen kanssa tietenkään. Oli ihan ok ja sain peseydyttyä. Siivottua jne sai hyvin kantoliinan kanssa, samoin pienimmän isosisaruksen kanssa ulkoilu. Vauva syntyi pakkasaikaan ja me sitten menimme lähipuistossa sisaruksen kanssa, vauva kantoliinassa :).
Minulla tosin oli se ero, että sisaruksista osa oli jo isompia, eli esim. ruuanlaitossa sain tarvittaessa apua (eli oli sen ikäistä porukkaa, että saatoin pyytää tekemään "kuumat osat" minun neuvoessani vierestä).
Mutta siis meillä äidin hermojen pelastus oli kantoliina :). Ulkoilukin onnistui helposti, kun vauva kulki takin alla. Samoin isoveljen kerhoon kuljetukset ja muut "pakolliset".
Meillä vauva tuntui viihtyvän sitä paremmin kantoliinassa, mitä enemmän liikuin. Eli esim. imurointi oli kovinkin kova sana =), kun siinä tuli luonnostaan edestakas liikkumista. Samoin metsässä/puistossa samoilu isosisarusten kanssa. Mikä tahansa, mistä tuli liikettä kunnolla.
Kaikki siivoukset jäi miehen vastuulle, kun vauva roikkui koko ajan sylissä. Meilläkin söi pitkään ja tiheästi, ja nukkui vartin kerrallaan, ettei unien aikanakaan ehtinyt kuin vessassa käymään. Suihkuun otin vauvan sitterissä, missä se sitten kitisi pari minuuttia, ennen kuin kitinä muuttui huudoksi. Siispä kävin pikasuihkussa. Tai sitten odotin, että mies tuli kotiin, ja kävin silloin.
Ja olisi pitänyt älytä jo silloin, että tuollaisen kanssa hankitaan kotiin siivooja, ei leivota vaan ostetaan valmista, ei tehdä ruokaa vaan syödään eineksiä. Ja rukoillaan sukulaisia, että ne tulis auttamaan.
Ahaa, eli minkäs ikäisenä tuossa rintarepussa saisi pitää? Minä luulin, että se suositus on kaksi viikkoisesta eteenpäin, mutta ilmeisesti olen ollut väärässä? Osaako joku suositella hyvää kantoliinaa aloittelijalle, mistä saa, paljon maksaa jne.? Täytyy kokeilla, jos tuo siinä viihtyisi... Onko siinä sitten helppo siivota? Minun täytyy kuitenkin kumarrella paljon siivotessani, kun esikoisen romut pyörivät ympäri lattioita, onnistuuko se helposti vai putoaako vauva, jos kumartuu? Sellainen kyykkiminen kun on aikas raskasta, tosin ihan hyvää liikuntaa! :)
Ja vastaus eräälle vastaajalle, en muista numeroa. Yritän kyllä löytää hyviä puolia, ja päivisin niitä löydänkin. Yöt on sitten aika tuskaisia, kun vauva nukahtaa rinnalle, herää heti sängyssä, nukahtaa taas syliin ja herää kun laittaa sänkyyn. Siinä on sitten sellainen turhauttava muutaman tunnin nukutus-rumba, jonka jälkeen saakin sitten taas olla syöttämässä. Öisin olen itkeskellytkin ja miettinyt josko kärsin jonkinnäköisestä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, kun vauva tuntuu hirviöltä, mutta päivällä se on sitten taas maailman suloisin, vaikka turhautuuhan tuohon kitinään ja siihen, kun hän olisi sylissä koko ajan. Olenkin yrittänyt olla vertaamatta toisiinsa näitä lapsia, tyyliin "kyllä esikoinen teki sitä.." ja "ei esikoinen kyllä koskaan.." ja ajatella, että molemmat ovat omanlaisiaan.
Minkä ikäisenä vauvanne ovat alkaneet viihtyä paremmin itsekseen, lattialla ja sitterissä? Ja nukkuneet hyvin sängyssä? Täytyy tuota kantoliinaa vielä miettiä, kiitos vastaajille! :)
Jaksaminen on lujilla, kun ei saa nukkua kunnolla, ja varmasti siitä voi seurata se masennuskin, kun koko ajan on univajetta.
Meillä alkoi helpottamaan vasta vuoden iässä, kun vauva alkoi liikkumaan enemmän itse ja oppi kävelemään. Mutta moni on jo onneksi edellä sanonut, että parin - kolmen kuukauden jälkeen helpotti.
tosi tutulta kuulostaa, etenkin ne yöt... meidän esikoinen oli aivan samanlainen.
Homma helpotti huomattavasti 3 kk:n iässä, mutta nukkua alkoi läpi yöt ja ilman itkuja vasta yli vuoden ikäisenä.
Kantoliinasta, itse hommaisin minkä tahansa trikoisen kantoliinan, se on aloittelijan helppo sitoa ja on mukavan pehmeä ja sopii hyvin ihan pienellekin.
Mulla itsellä pikku-ruu-merkkinen, oli aikoinaan edullisin tarjous jossain nettikaupassa.
Oletko kokeillut perhepetiä? Meidän kitisijä rauhoittui parhaiten viereen
ja itsekin sai siten parhaiten nukuttua edes vähän, puolentoista tunnin valvoskelu-urakoiden välillä.
Toinen apu meillä oli kapalointi yöllä. Vauva ilmeisesti kaipasi tiivistä turvaa ja sylinomaisuutta öisinkin. Kannattaa kokeilla! Kapalossa vauva on myös helpompi siirtää pakettina rinnalta sänkyyn, kun ei tule pienen kylmä. Tai sitten kokeile unipussia, pienemmälle kapalo vain toimi paremmin, kun ei saanut käsiään huiskittua.
Meilläkään ei vauva koskaan nukkunut sisällä muuten kuin liinassa, mutta muutaman viikon kuluttua oppi nukkumaan vaunuissa pitkiä päiväunia. Eli kannattanee aina silloin tällöin koettaa, josko vauvan saisi nukkumaan esim. heijaamalla vaunuihin. On hyvä juttu, että nyt on talvikausi alkamassa, eli vauvalle voi pukea kunnolla vaatetta, mikä ainakin meilläö tuntui tuovan turvaa pienelle.
Tsemppiäö
Pikku Ruu -merkkinen, trikoinen, ihanteellinen juuri noin pienestä lähtien,menee vielä ohjeen mukaan 15 kiloisellekin :-) Ohjeet tulevat mukana. Olen pitänyt liinaa hyvin ja kantanut siinä kuopusta, joka on nyt 10 kk. Sivulla www.pikkuruu.fi lisätietoja. Väri sinisen violetti (sitä väriä ei enää näy olevan myynnissä) ja kevyttä neulosta, puuvilla/modaali.
15 euroa + pk:t pyytäisin (voit tulla hakemaankin, jos asutaan lähekkäin)
Kannattaa kokeilla liinaa ja tässä saisit loistoyksilön edullisesti kokeiluun! :-)
Jos kiinnostuit, niin laita postia: ulla.kangas@iki.fi
Pikku Ruu -merkkinen, trikoinen, ihanteellinen juuri noin pienestä lähtien,menee vielä ohjeen mukaan 15 kiloisellekin :-) Ohjeet tulevat mukana. Olen pitänyt liinaa hyvin ja kantanut siinä kuopusta, joka on nyt 10 kk. Sivulla www.pikkuruu.fi lisätietoja. Väri sinisen violetti (sitä väriä ei enää näy olevan myynnissä) ja kevyttä neulosta, puuvilla/modaali.
15 euroa + pk:t pyytäisin (voit tulla hakemaankin, jos asutaan lähekkäin)Kannattaa kokeilla liinaa ja tässä saisit loistoyksilön edullisesti kokeiluun! :-)
Jos kiinnostuit, niin laita postia: ulla.kangas@iki.fi
Laitoin sinulle sähköpostia!
ap
on tuollainen vauva. Nyt kolmen kuukauden iässä on alkanut viihtyä hieman paremmin myös sitterissä. Lattialla vaatii edelleen jatkuvaa viihdytystä. En saa edelleenkään oikein mitään tehtyä, koska esim tiskaaminen veisi aivan liikaa aikaa.
Kantoliina on ollut pelastus meilläkin, koska vauvamme ei nuku päiväunia sängyssä, mutta senkin kanssa on sellainen pieni ongelma, että kantajan pitää liikkua koko ajan ja vauvan päätä ei saa laittaa peittoon. Eli edes liinan kanssa ei voi tehdä mitään kummoista, koska vauvan päätä pitää tukea kädellä. Päiväunia meillä niitä nukutaan vain puolen tunnin pätkissä noin kuudet päivässä ja tosiaan vain liikkeessä. Olenkin nyt alkanut nukuttaa vauvaa vaunuissa myös sisällä, että saan vähän vaihtelua liinailuun. Hiekkaa on tietysti joka paikka täynnä, mutta siinä heijatessa voi vaikka katsoa telkkaria samalla.
Vastauksena ap:n kysymykseen, meilläkin kaikki hommat hoidetaan silloin kun molemmat on kotona. Onneksi nyt on ilmat jo kylmenneet, että voi laittaa pipon päähän kun lähtee ulos, niin kukaan ei huomaa, jos olen unohtanut käydä illalla suihkussa. :)