Lue keskustelun säännöt.
Lämpötila nousee - ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin tiedemiehet ovat odottaneet
04.11.2008 |
20.10.2008
Lämpötila nousee - ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin tiedemiehet ovat odottaneet
WWF:n tänään julkistama kooste ilmastotieteellisistä tutkimuksista osoittaa, että ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin ilmastonmuutoksen tutkijat ovat aikaisemmin ennustaneet.
WWF:n uusi raportti "Climate change: faster, stronger, sooner" kokoaa yhteen uusimman tutkimuksen aiheesta osoittaen, että ilmaston lämpeneminen kiihtyy IPCC:n ennusteita nopeammin. Nobelin rauhanpalkinnon saanut hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi vuonna 2007 neljännen arviointiraporttinsa. Ilmaston lämpenemistä käsittelevässä selvityksessä oli mukana lähes 4 000 ilmastonmuutoksen tutkijaa yli 150 maasta. Raportin julkistamisen jälkeen tutkimus on kuitenkin mennyt eteenpäin.
WWF:n raportti on saanut tukea ilmastonmuutoksen asiantuntijoilta, kuten IPCC:n vastavalitulta varapuheenjohtajalta professori Jean-Pascal van Yperseleltä, joka työskentelee ilmasto- ja ympäristötieteiden professorina Belgiassa Louvainin katolisessa yliopistossa. Hän toteaa: "On selvää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt merkittävämpiä kuin suurin osa tiedemiehistä on ennakoinut. Siksi on elintärkeää, että kansainväliset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi nopeutuvat ja muuttuvat kunnianhimoisemmiksi. IPCC:n viimeisin raportti osoitti, että syyt suurempaan huoleen ovat olemassa, ja EU:n tulisi asettaa tavoitteekseen rajoittaa lämpeneminen alle kahteen asteeseen. Vuonna 1996 asetettu kahden asteen tavoite edellyttää kehittyneiltä mailta jo 25 - 40 % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. 20 %:n päästövähennykset eivät siksi riitä."
Uusimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että Jäämeri menettää jääpeitettään jopa 30 vuotta IPCC:n ennusteita aikaisemmassa tahdissa. Nyt on ennustettu, että kesäaikainen jääpeite voi kadota kokonaan vuosien 2013 ja 2040 välillä - näin ei ole tapahtunut alueen historiassa yli miljoonaan vuoteen.
Tuoreisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuen hirmumyrskyjen määrän ja voimakkuuden arvellaan lisääntyvän Brittein saarten ja Pohjanmeren yläpuolella. Tämä johtaa kasvaviin tuulennopeuksiin ja myrskytuhoihin Länsi- ja Keski-Euroopassa. Alailmakehän otsonin, haitallisen ilmansaasteen, määrän ennustetaan kasvavan vuoden 2003 helleaallon tasolle ja lisääntyvän erityisesti Englannissa, Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa. Vuosittaisen maksimisademäärän ennustetaan myös nousevan useimmilla Euroopan alueilla aiheuttaen tulvariskejä ja taloudellisia tappioita.
Pohjanmeren ja Itämeren meriekosysteemit altistuvat korkeimmille lämpötiloille sitten lämpötilaseurannan alkamisen, kun taas pitkien kuivuusjaksojen ennustetaan yleistyvän Välimeren alueella. Jäätiköiden supistuminen jatkuu Sveitsin Alpeilla, minkä ansiosta vesivoiman tuotanto vähenee.
Maailmanlaajuisesti merenpinnan odotetaan nousevan vuosisadan loppuun mennessä yli kaksi kertaa enemmän IPCC:n arvioimasta 0,59 metrin maksimista. Tämä altistaa valtavat rannikkoalueet riskeille. Lisäksi kohonneet lämpötilat ovat jo johtaneet vehnän, maissin ja ohran satojen heikkenemiseen ympäri maailmaa.
"Jos EU haluaa näyttäytyä YK:n ilmastoneuvottelujen johtajana ensi vuonna Kööpenhaminassa ja varmistaa, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi syntyy vahva kansainvälinen ilmastosopimus, sen täytyy kantaa vastuunsa ja sitoutua todellisiin päästövähennyksiin Euroopassa," sanoo ilmastonmuutoksen asiantuntija ja raportin laatija tohtori, PhD Tina Tin.
WWF vaatii EU:ta asettamaan tavoitteeksi vähintään 30 % päästövähennykset vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästöjä tulee vähentää EU:n rajojen sisäpuolella sen sijaan, että päästöjä kompensoidaan merten takana. WWF pyytää EU:ta myös sitoutumaan kehitysmaiden auttamiseen tukemalla ja rahoittamalla niiden päästöjen vähennystoimia ja sopeutumista niihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, joita ei enää voida välttää.
"Ilmastonmuutos on valtava haaste ihmiskunnan ja ympäristön tulevaisuudelle. Raportin katsaus painottaa, miten tärkeää EU:n ympäristöministerien on sitoutua tämänpäiväisissä keskusteluissaan vahvaan, ilmastonmuutosta torjuvaan EU:n lakipakettiin, jotta vähähiilinen tulevaisuus olisi mahdollinen." sanoo Tina Tin.
Lisätietoja:
Karoliina Auvinen, ilmasto-ohjelman päällikkö, WWF Suomi, puhelin 050330 5418, sähköposti karoliina.auvinen@wwf.fi
Riku Eskelinen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puhelin 050572 7782, sähköposti riku.eskelinen@wwf.fi
Delia Villagrasa, Senior Advisor to WWF, puhelin +32 (0)486 440223, sähköposti dvillagrasa@wwfepo.org
Claudia Delpero, Communications Manager at WWF European Policy Office, puhelin +32 (0)2 7400925, sähköposti cdelpero@wwfepo.org
Tiedoksi toimituksille:
Raportti on ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://assets.panda.org/downloads/wwf_science_paper_october_2008.pdf
Kommentit (5)
Ilmastoystävällinen elämä on helpompaa kuin luuletkaan.
Liikenne
Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä ja päästöt ovat kasvamaan päin. Liikennevalinnoilla yksilö voi tehdä merkittäviä valintoja ilmaston hyväksi - tai pahaksi.
-Lentäminen kiihdyttää ilmastonmuutosta matkustajaa kohti jopa 30-50 kertaa enemmän kuin junalla matkustaminen. Kotimaan sisäisissä matkoissa lentämistä kannattaakin välttää kaikin keinoin. Kiireettömän matkustajan taival taittuu toki junalla vaikka Kiinaan asti!
-Toisin kuin usein luullaan, ei katalysaattori vähennä autojen hiilidioksidipäästöjä lainkaan. Siksi ilmaston ystävä välttää turhaa yksityisautoilua ja suosii sen sijaan kevyttä ja joukkoliikennettä. Uuden auton ostamista harkitsevan kannattaa vertailla huolella eri autojen päästötietoja. Vuoden 2001 alusta lähtien uusien autojen jälleenmyyjillä on ollut velvollisuus pitää entistä paremmin esillä autojen polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskevat tiedot.
-Kaksi kolmasosaa suomalaisten päivittäisistä matkoista kuljetaan henkilöautolla. Näistä puolet on alle kuuden kilometrin matkoja. Merkittävä osa päivittäisistä henkilöautomatkoista ei siis suinkaan johdu "Suomen pitkistä etäisyyksistä", millä autoilun lisääntymistä Suomessa usein selitetään, vaan liikkumistarve voitaisiin hoitaa julkisella tai kevyellä liikenteellä. Eipä tekisi pieni päivittäinen liikunta pahaa suomalaisten terveydellekään!
Asuminen
Suurimman valinnan ilmaston kannalta ihminen tekee yleensä asumiseen liittyvien valintojen yhteydessä. "Pakottaako" asuinpaikka runsaaseen auton käyttöön ja toisaalta, jos kyseessä on uuden talon rakentaminen, kuinka energiatehokkaaksi se rakennetaan ja millaiset lämmitystapavalinnat rakennuksen suhteen tehdään. Vanhan rakennuksen energiatehokkuutta voidaan puolestaan parantaa lisäeristeillä, tehostamalla ilmanvaihtoa, vaihtamalla ikkunat ja/tai asentamalla ilmalämpöpumpun.
-Energiapihin talon rakentaminen ei vaadi pitkää opiskelua, vaan lähinnä perehtymistä alan oppaisiin ja/tai valmistalojen ominaisuuksiin. Matalaenergiatalo voi maksaa 3-5 % enemmän, mutta sen energiantarve voi olla normitaloon nähden peräti 50-70 % pienempi! Silti kyse on koetelluista, jo pitkään käytössä olleista ratkaisuista.
-Tietoa matalaenergiarakentamisesta löydät muun muassa Motivan sivulta, Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta ja Pekka Leppäsen kirjasta Säästävä pientalo - Rannanpeltotalon mittaustulokset ja kokemukset 1997-2004.
-Uuden rakennuksen lämmitystapavaihtoehdoista parhaita ovat luonnollisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvat ratkaisut - aurinkoenergia (passiivinen ja aktiivinen), bioenergia (hake, pelletti, briketti, klapi) ja lämpöpumput (maalämpö). Kaukolämpöä ollessa tarjolla, on se parempi vaihtoehto kuin öljy- tai sähkölämmitys. Matalaenergiatalon energiantarve voi tosin jäädä niin pieneksi, ettei kaukolämpöön liittyminen välttämättä houkuta taloudellisesti.
-Korjausrakentamisen yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä voidaan myös olemassa olevan pientalon energiantarve usein puolittaa. Neuvoa löydät muun muassa Motivasta ja Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta (VTT), sekä tiiviste-, ilmanvaihto- ja ikkuna-alan yrityksistä.
Sähkö
Ostamalla vihreää sähköä varmistut siitä, että rahasi menevät uusiutuvan energiantuotannon tukemiseen. Samalla vedät rahasi pois ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseltä ja satoja tuhansia vuosia vaarallisena säilyvän ydinjätteen tuotannolta.
Lisätietoa vihreästä sähköstä, ja sitä tarjoavista yrityksistä löydät muun muassa osoitteista www.ekoenergia.info sekä www.vaihdavirtaa.net.
Välillinen energiankulutus
Välillisellä energiankulutuksella tarkoitetaan sitä energiaa, joka on sitoutunut esimerkiksi ostamiemme tuotteiden ja palveluiden valmistamiseen, pakkaukseen, varastointiin ja kuljetukseen. Suomalaisten kotitalouksien energiankulutuksesta välillisen energiankulutuksen osuus on peräti yli puolet.
Ilmaston ystävä suosii
* lähellä tuotettua
* niukasti pakattua
* kierrätettyä, parsittua, korjattua
* kestotuotteita
* yhteisomistusta
* kasvisvoittoista ruokavaliota
o Suuressa määrin eläinkunnan tuotteisiin perustuva ravintotalous tarkoittaa suurta energiahukkaa, sillä edettäessä ravintoketjussa tasolta toiselle vain noin 10 % sitoutuneesta energiasta siirtyy seuraavalle tasolle.
o Ilmastoystävällinen ruokailija suosii kotimaisia kasviksia ja esim. riisin sijaan mahdollisuuksien mukaan ohra-, kaura- tai tattarisuurimoita, sillä ilman pitkiä kuljetusetäisyyksiäkin riisipeltojen metaanipäästöt ovat mittavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Energiansäästö kotona
-Varmista, ettet lämmitä saunaasi harakoille, vaan mieluiten useammalle hengelle kerrallaan, ja vain saunomisajaksi. "Heti valmis" kiuas on myös aina päällä, eli kuluttaa sähköä silloinkin, kun kukaan ei sauno.
-Et kai valaise huonetta, jossa ketään ei ole tai anna tietokoneen humista huminan vuoksi yötä päivää? Entä harrastaako televisiosi yksinpuhelua silloinkin, kun kukaan ei sitä seuraa?
-Onhan taloutesi hehkulamput vaihdettu energiasäästölamppuihin?
-Olisiko kuumien suihkujesi kestossa nipistämisen varaa? Entä suihkuavan veden määrässä? Vettä säästävä suihku säästää myös energiaa.
-Pyykki- ja tiskikoneen pyörittäminen puolityhjänä hukkaa puolet energiasta.
-Astioita käsin pestessä huuhtelu onnistuu mainiosti kylmälläkin vedellä.
-Ethän kerää nurkkiisi turhanpäiväisiä sähkövempaimia?
-Hyödynnä ruuanlaitossa uunin esi- ja jälkilämmöt, ja valitse hellan levy kattilan pohjan mukaan - "liian pieni" levy on aina parempi kuin liian suuri.
Päättäjiin vaikuttaminen
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii rohkeita poliittisia päätöksiä ja edelläkävijöitä - niin valtioiden ja maaryhmien kuin kuntienkin kesken. Poliitikot vaativat rohkeiden päätöstensä tueksi äänestäjien tuen.
-Äänestys on vaikuttamiskeino, jota ei kannata jättää käyttämättä. Seuraava koitos ovat kunnallisvaalit. Millaista ilmastopolitiikkaa sinun ehdokkaasi ajaa?
-Poliitikkoihin voi ja kannattaa pitää yhteyttä myös vaalien välillä. Niin kunnallispoliitikkojen, kansanedustajien kuin europarlamentaarikkojenkin tehtäviin ja velvollisuuksiin kuuluu kuunnella ja ottaa huomioon kansalaistensa mielipiteitä. Monesti yksittäistenkin kansalaisten kannustus tai kritiikki voi olla yllättävän tärkeää.
Kansalaistoiminta
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi voit tehdä tärkeää vapaaehtoistyötä lukuisissa kansalaisjärjestöissä - asukasyhdistyksistä, opiskelijayhdistyksiin, ammattiyhdistyksiin, ihmisoikeusjärjestöihin ja ympäristöjärjestöihin. Ole aloitteellinen! Ideoita saat esimerkiksi ympäristöjärjestöiltä.
nykyään. Tarvitsee vain katsoa näitä pitkiä ja lämpimiä, pimeitä syksyjä! Vuodenajat ovat jotenkin muuttuneet, siirtyneet. Talvi alkaa, jos se tulee ollenkaan, vasta kevättalven puolella. Syksyt ovat lämpimiä ja märkiä. Näin on ollut nyt useita vuosia peräkkäin, muistan että ekan kerran tätä ihmettelimme tuttavapiirissä n. 10 vuotta sitten.
Kovat tuulet ovat myös selvästi lisääntyneet:((. Kamalaahan tämä kaikki on!
Suotuisa ilmasto on välttämätön edellytys ihmisen elämälle. Ihminen on asettunut asumaan sinne, missä maaperä on hedelmällinen sopivan ilmaston ansiosta. Ilmaston muuttuessa hedelmälliset alueet muuttuvat hedelmättömiksi. Toisaalta alueet, jotka ovat aiemmin olleet mahdottomia asua, voivat muuttua ihmiselämälle suotuisiksi.
Ilmastonmuutos tuo mukanaan monia ilmiöitä, jotka vaikuttavat ihmisten elinoloihin, kuten:
* kuivuus ja aavikoituminen
* merenpinnan nousu
* myrskyjen yleistyminen
* tulvien lisääntyminen
* muutokset kasvi- ja eläinkunnassa
* metsäpalojen yleistyminen ja
* tartuntatautien, kuten malarian, leviäminen.
Muutosten myötä ihminen joutuu myös itse muuttamaan elintapojaan ja elinpaikkojaan.
Luvassa hirmumyrskyjä ja taloudellisia tappioita
Hirmumyrskyjen määrän ja voimakkuuden arvellaan lisääntyvän Brittein saarten ja Pohjanmeren yläpuolella. Tämä johtaa kasvaviin tuulennopeuksiin ja myrskytuhoihin Länsi- ja Keski-Euroopassa.
Alailmakehän otsonin, haitallisen ilmansaasteen, määrän ennustetaan kasvavan vuoden 2003 helleaallon tasolle ja lisääntyvän erityisesti Englannissa, Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa. Vuosittaisen maksimisademäärän ennustetaan myös nousevan useimmilla Euroopan alueilla aiheuttaen tulvariskejä ja taloudellisia tappioita.
Jo kohonneet lämpötilat ovat myös jo johtaneet vehnän, maissin ja ohran satojen heikkenemiseen ympäri maailmaa.
Ilmastopakolaisuus yleistyy
Ilmastonmuutoksen vuoksi asuinpaikkaansa vaihtavia kutsutaan ilmastopakolaisiksi. Kun vanhat asuinalueet kuivuvat, jäävät meren alle tai käyvät muuten mahdottomiksi asua, ihmisen on pakko siirtyä muualle.
Jo nyt maailmassa on runsaasti ilmastopakolaisia. Jotkin jo pitkään asutuista merien rannikkoalueista ovat jo nyt merenpinnan nousun ja äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi käyneet mahdottomiksi asua. Ongelma on vaikein Tyynenmeren saarivaltioissa.