Mikä influenssarokotemerkki sopii raskaana oleville?

Raskaana olevien naisten rokottamisesta on vain vähän tietoja, mutta näiden perusteella ei ole odotettavissa rokotuksesta johtuvia haitallisia vaikutuksia sikiöön tai äitiin. Rokote voidaan antaa toisesta raskaustrimesteristä alkaen. Niille raskaana oleville naisille, joilla influenssainfektioon liittyvien komplikaatioiden riski on suurentunut, rokote suositellaan annettavaksi raskauden vaiheesta riippumatta.

Ei niitä "merkkejä" voi valita, aina on käytössä se rokote, mikä kulloiseenkin vallalla olevaan influenssavirukseen puree. Ei ole järkeä rokottaa rokotteella, joka ei suojaa juuri tämän vuoden virusta vastaan.

Jos sairastut normaalia huomattavasti herkemmin, siinäkin tapauksessa kannattaa harkita.

Äidin influenssarokotus suojaa myös vauvaa

22.09.2008

Uutispalvelu Duodecim

Raskauden aikana otettu influenssarokotus näyttää ehkäisevän myös vauvojen influenssoja, osoittaa uusi tutkimus.



Raskauden aikana rokotettujen äitien vauvat sairastivat influenssaa reilusti yli puolet vähemmän ja vakavia hengitystietulehduksia kolmanneksen vähemmän kuin muut vastasyntyneet.



Rokotetut sairastivat vuoden seurannan aikana 6 influenssaa ja 110 kuumeista hengitystietulehdusta. Verrokit sairastivat 16 laboratoriossa varmennettua influenssaa ja 153 hengitystietulehdusta.



Tulokset ovat tervetulleita, sillä influenssarokotuksia ei saa antaa alle puolivuotiaille. Pikkuvauvat kuitenkin joutuvat sairaalaan influenssan takia jopa useammin kuin vanhukset ja muut riskiryhmät.



Tutkimukseen osallistui 340 bangladeshiläisäitiä lapsineen. Puolet äideistä sai raskauden aikana influenssa- ja puolet pneumokokkirokotuksen. Tulokset julkaisi New England Journal of Medicine.



Uutispalvelu Duodecim

(NEJM 2008;DOI:10.1056/NEJMoa0708630)

http://content.nejm.org/cgi/content/abstract/NEJMoa0708630v1



Artikkelin tunnus: uut12322

© 2008 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Tutkimukseen osallistui 340 bangladeshiläisäitiä lapsineen. Puolet äideistä sai raskauden aikana influenssa- ja puolet pneumokokkirokotuksen. Tulokset julkaisi New England Journal of Medicine.

Uutispalvelu Duodecim

(NEJM 2008;DOI:10.1056/NEJMoa0708630)

http://content.nejm.org/cgi/content/abstract/NEJMoa0708630v1

Tutkimusasetelmahan on aivan järjetön, ja johtopäätökset kelvottomia. Paitsi tietysti rokotevalmistajien kannalta.

Nyt siis influenssarokotteen saaneiden äitien lapsilla oli vähemmän influenssaa, ja tästä tehtiin johtopäätös että kannattaa ottaa influenssarokote. Entä jos tulos olisikin ollut toisinpäin? Silloin olisi voitu todeta, että pneumokokkirokotteen saaneiden äitien lapsilla oli vähemmän influenssaa, kannattaa ottaa pneumokokkirokote. Tutkimusasetelma oli siis laadittu niin, että kävi kummin päin vain, voidaan todeta että rokottaminen on oikein hyvä juttu.

[

Tutkimusasetelma oli siis laadittu niin, että kävi kummin päin vain, voidaan todeta että rokottaminen on oikein hyvä juttu.

Asetelma pitäisi laatia niin että sillä voidaan saada selville



a) minkä verran tutkittavista rokotteista on hyötyä



b) minkä verran tutkittavista rokotteista on haittoja



Tämä voidaan tehdä esim. niin, että annetaan yhdelle ryhmälle pistoksena influenssaokote, ja toiselle ryhmälle pistoksena lumetta, ja kukaan pistetty tai tutkimushenkilökunta ei oireiden ja vaikutusten kirjausvaiheessa tiedä kumpaa kukin on saanut. Sitten seurataan tuloksista, millaiset vaikutukset eri ryhmillä oli, ja päätellään oliko rokotteesta a) hyötyä b) haittaa. Jos rokotetuille on hyötyä ja jos hyötyä on enemmän kuin haittaa niin sehän on sitten oikein hyvä juttu paitsi rokotevalmistajalle myös rokotetta saaneille koehenkilöille ja muillekin jotka rokotetta haluavat käyttää.



Jos taas rokotetta verrataan toiseen, on se yhtä älykästä kuin jos tutkittaisiin vodkan merkitystä krapulan ehkäisyssä niin, että juotetaan Jaskalle pullo vodkaa ja Pentille pullo viskiä ja kun Jaskan päätä särkee aamulla 20% vänemmän, todetaan että vodkalla on 20% teho krapulan ehkäisyssä ja aletaan kaupata vodkaa krapulaehkäisyksi.