Mä vihaan lauantaita ja sunnuntaita ja joka ikistä päivää!!!

Sun suossasi on taatusti jotain mitä ei ole pakko tehdä niin usein tai niin huolella tai niin alusta alkaen tai niin yksin tai ylipäänsä ollenkaan.

Mulla ei ole varaa edes palkata semmosta.



Terveisin toinen kotivanki.

Jos ei ihan pienet niin lopeta!



Meillä lapset leikkaa ruohikon, kukkasipuleista ei kukaan edes uneksi, komposti odottakoon miehen inspistä - jos sitä ei tule niin kaikki roskat kipataan vaan roskikseen, ehkä herää kun roskakuskin lasku kolminkertaisuu, viikon pyykit viikkaa ja silittää lapset, pölyihin riittää hyvin se siivooja kaksi kertaa kuussa (meilläkin käy eikä tule mieleenkään pyyhkiä itse pölyjä), ruuan laitan vain kerran viikossa, muuten saa jokainen etsiä itse ruokansa jos ei vapaaehtoisia laittajia löydy, pöydänkin siivoan vain silloin kerran viikossa. Paperit järjestän kerran vuodessa kesälomalla.

Miehellä ja mulla täysin eri käsitys siitä, mikä on riittävän siistiä ja mitä pitää tehdä missäkin järjestyksessä. Mies ei myöskään koske pyykkiin eikä keittiönhoitoon ( ruokaa voi laittaa ja ruoat jääkaappiin, mutta ei siivoa jälkiään kunnolla)

että oppisit nauttimaan siitä, että sinulla on koti, jota pitää siistinä, puutarha, jota hoitaa, papereita, jotka lienevät tärkeitä sinulle, varaa siivoojaan jne. Sinun pitää nauttia elämästäsi, emme me sitä voi tehdä. Pakkopuurtaminen pois, joskus voi pistää ranttaliksi, jos siltä tuntuu, mutta jos et siedä arkea ja sen askareita ylipäätään, se kertoo jostakin ihan muusta.

hyväksyen asiat, joita ei voi muuttaa.

Asutte ilmeisesti ok-talossa? Miksi ihmeessä, jos koet noin rankkana siihen liittyvän työn? Itse asun kt-asunnossa, nimenomaan siksi, etten arvosta ok-taloa asumismuotona niin korkealle, että jaksaisin istutella sipuleita, leikata nurmea ja tyhjennellä komposteja. Taloyhtiö huoltaa kukkaistutukset, pihan siivouksen, talon huoltotyöt ja rempat ja minä voin vain keskittyä sisustamiseen, jota rakastan.

Kuka käski ostaa ok-talon? Ja missä lukee, että jotain sipuleita on pakko istuttaa, jos ei siitä puuhasta nauti?



Pyykkiä on vähän pakko pestä, mutta eikös siihen rumbaan osallistu koko perhe? Jos ei, kannattaisiko sillekin asialle tehdä jotain?



Ja ruuanlaitto, sehän on kivaa! Otat koko perheen mukaan hommaan; yksi pilkkoo raaka-aineita, toinen hämmentää kattilaa...Etsitte netistä vaikka jonkun uuden ja eksoottisen reseptin, katatte severit ja kynttilät pöytään. Jotain tunnelmallista musiikkia taustalle ja avaatte viinipullon. Tilkan viiniä saa muuten kulauttaa jo ruokaa tehdessä viikonloppuna...Meillä ainakin yksi perheen ihanimmista yhteisistä puuhista on kokkailu rauhassa viikonloppuisin. Siinä samalla jutellaan viikon kuulumiset ja vaihdetaan paljon pusuja.



Ihan tosi, mietipä hetki sitä, että sinulla on vain yksi kerta täällä pallolla mahdollisuus tallata. Menee sun ainoa elämä hukkaan, jos koet arjen noin negatiivisena. Lopeta valitus ja ala tehdä asioille jotain. Tee arjestasi sellaista, että se ei koko ajan vituta.

Mutta ihan toisesta syystä. Mulla on vain tyhjiä päiviä enkä osaa täyttää niitä millään. Se, että on paljon tekemistä on myös tavallaan ihanaa unhotusta.



Mitä tekisit, jos olisi paljon tyhjiä päiviä, mutta niille ei mitään sisältöä. Olen kait vähän sairas ja siinäkin osasyy siihen, että en osaa enää harrastaa mitään.



Pitäisi olla päivien täytettä sopivasti - ei liikaa eikä liian vähän - niin olisi hyvä.

5- ja 7-vuotiaiden lasten sekä miehen kanssa, kun yhdessä viikattiin koko viikon narulla kuivumassa olleet pyykkivuoret kimpassa. Jokainen viikkasi omaa pinoaan ja otettiin kilpailu siitä, kuka ehtii ekaksi valmiiksi. Siinä samassa tuli juteltua menneen viikon tapahtumista, lapset kertoili mitä oli tapahtunut koulussa ja päiväkodissa ja miehenkin kanssa tuli vaihdettua pari ihan asiallista lausetta, mikä on harvinaista herkkua.

Mä istutan ne kukkasipulit sitten kun jaksan tai olen istuttamatta, ne voi istuttaa vuodenkin päästä jos sikseen tulee.

jos annat lapiot käteen, ja sanot, että laittakaa nää sipulit mihin tahansa pihalla: sinulla on yllätyksellinen kevät, kun kukkia nousee sieltä täältä. Paras laittaa sipulit nyt kun maa ei ole vielä jäässä.