Rupeaisinkohan sijaisperheen äidiksi?

Jos haluat tulotasoasi parantaa, niin kannattaa mennä mihin tahansa palkkatyöhön - aina siitä paremmin tienaa kuin sijaisvanhempana eikä työaika ole ympärivuorokautinen ilman lomia ja vapaapäiviä.



Kulukorvaukset kattavat hädin tuskin sijoitettujen lasten menot (siis asuminen, ruoka-, vaate-, hygienia- ja harrastuskulut jne.). Hoitopalkkion suuruus riippuu lapsen hoidettavuudesta ja sijoittajasta - se voi olla jopa 1000€/kk -verot, jos lapsi on alle 3-vuotias ja hoidetaan kotona, mutta silloin ei tietenkään voi käydä kodin ulkopuolella palkkatyössä l. palkkatulot jäävät pois.



Kuinkahan tarkkaan olet tietoinen tietämäsi sijaisperheen asioista : oletko mahdollisesti heidän kirjanpitäjänsä, että tiedät sijoitetun lapsen kulukorvauksista maksetun perheen biologisen lapsen tavaroita ja harrastuksia?

Tavallisempaa on, että jos perheessä on vain yksi sijoitettu,joka on perheen biologisia lapsia nuorempi, eikä sijoittajakunta suostu korvaamaan lapsen harrastusvälineitä/harrastuskuluja, niin sijoitettu perii perheen biologisilta lapsilta esim. polkupyörän, luistimet jne. (miksi edes pitäisi ostaa uusia, jos toimivia ja kohta kuitenkin pieneksi käyviä on olemassa?)

Me olemme päinvastoin rahoittaneet esim. meille sijoitetun lapsen pianon, koska sijoittajakunta ei sitä ostanut, vaikka lapsi on jo vuosia soittanut (aloitti, kun biologinen lapsemme pianoineen asui vielä kotona).



Loppuhuomautuksena totean, että palkkatuloissa olen menettänyt n. 150 000 € näiden 12 vuoden aikana, jotka olen ollut 1-3 erityistä hoitoa vaativan lapsen sijaisäitinä.

pienen vauvan takia jäin töistä pois. Riippu sijoittavasta kunnasta mitä maksavat, mutta missään ei niin paljoa että niillä rahoilla mitään rahakkaita harrastuksia kenellekkään hankittaisiin.

t. ei ap

meillä on sijaisperhe yhdelle lapselle.

En tiedä miksi sitä kutsutaan, mutta jos haluaa toimia tukiperheenä viikonloppuisin, niin miten sellainen onnistuu? Se kai on ihan ilmaiseksi tehtävää hommaa, eikös? olisin sellaisesta kiinnostunut. Mitkä ovat mahdollisuudet jos on yh-äiti ja kaksi alle kouluikäistä lasta? onko sellainen este?

Mieheni on tutkija/yliopiston opettaja ja minä olen opettaja vailla virkaa. Teen sijaisuuksia mutta tulot ovat inhottavan epäsäännöllisiä. Kesällä meinataan kuolla nälkään ja muutenkin saattaa olla kuukausia jolloin rahaa ei tule.



Lapsista kyllä pidetään, niitä on itselläkin viisi, melkein kaikki kyllä jo kouluiässä. Jos olisi rahaa aina edes ruokaan niin voisin ottaa lapsen vaikka ilmaiseksi, mutta tässä tilanteessa olisi kiva jos olisi jotain säännöllisiä tuloja, joitten varaan voisi laskea (miehen palkka menee lähes kokonaan velkoihin ja pakollisiin kuukausimenoihin)



Terveisin ketjun aloittaja (ei muita kommentteja minulta tätä ennen)

Tukiperheet saavat myös korvauksen. Yleesä tukiperheet käyvät saman Pride-koulutuksen kuin muutkin perhehoitajat. Yksinhuoltajuus ei ole este.

Kuinka usein tällainen viikonloppuhoitoa tarvitseva lapsi tulee tukiperheeseen? Joka viikonloppuko? Määritelläänkö siinä tietty lapsi, vai vaihtuvatko lapset? Saako ikätoiveita esittää? Voiko yh-äiti toimia viikonlopputukiperheenä? Mitä viikonloppuna tehdään? Kiitos, jos joku vastaa!

Olen pieneltä paikkakunnalta. Onko niin, että tukilapset olisivat samalta paikkakunnalta vai tulevatko kauempaa? jos tulevat kauempaa, niin piten kuljetukset järjestyy?

jos lapset ovat niin isoja, että voivat hoitoon mennä. Yleensä samat lapset käyvät samassa tutussa paikassa viikonloppuisin. Joku voi käydä joka vkl, joku ehkä kerran kuukaudessa. Jokainen tapaus on erilainen. Ihan tavallisia perheen asioita puuhaillaan.

Tuli hyvä mieli :) Lupasivat lähettää hakemuspaperit postissa pikimmiten.

Vanhempien on kuulemma vaikea antaa lastaan sijoitukseen hyvätuloiseen perheeseen.

synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, jonka johdosta oltiin vähän aikaa lastensuojelun avopuolen asiakkaina - kodinhoitaja kävi tyyliin kolme kertaa meillä. Estääköhän tämä viikonlopputukiperheeksi pääsyn kokonaan? Nyt tilanne on aivan eri ja muutenkin elämä vakiintunut, mallillaan ja onnellista.

Kyllä, perheemme on toiminut sijaisperheenä vuodesta 1997 - aloittaessamme oli meillä 4 biologista lasta, joista kaksi alle kouluikäistä.



Aloittajalle sanoisin, että se työssäkäyminen ei useinkaan ole todellinen vaihtoehto, ainakaan alkuvuosina - en minä ainakaan olisi ehtinyt töihin. Meille tietysti sijoitettiinkin sellaisia lapsia, joille etsittiin kotia, jossa ainakin toinen vanhemmista on kotona. Ennalta on kuitenkin mahdoton varmistaa, että sijoitukseen tuleva lapsi on sellainen, että hän voi mennä hoitoon edes vuoden-parin kuluttua sijoituksesta (tai siis voi tietysti, mutta onko se lapsen edun mukaista ?).



Tukiperheenä emme ole koskaan toimineet, mutta Pela järjestää halukkaille koulutusta ja tukiperheisiin tulijoita on paljon enemmän kuin paikkoja perheissä.

Tukiperheeksi ryhdyttiin pelastakaa lapset ry:n kautta. Koulutus ei ole sama kuin sijaisvanhemmilla ( ei siis pride ), tukiperhekoulutus kuitenkin.

Tukiperheelle ei ole erityisiä vaatimuksia, muuta kuin että tehtävään täytyy sitoutua.

Meillä lapset käyvät kerran kuussa yhden viikonlopun.



Ja muuten, varakkuus ei estä sijaisperheenä olemista - soveltuvuus sen sijaan tutkitaan.

Ei meille ole koskaan valitettu varallisuudesta eikä siitä, että puoliso toimii johtotehtävissä ja saa korkeaa palkkaa.

Rahallinen korvaus perhehoitajalle on niin pieni, että sen varaan ei kannata mitään laskea. Lapsi tulee perheenjäseneksi, Täytyy olla oikeasti sydämellä mukana asiassa, kun vieraan lapsen ottaa hoitaakseen.

Älä herra isän nimen tähden pelkästään rahan takia ryhdy sijaisperheeksi. Tottakai raha saa olla yksi syy ryhtyä s.perheeksi mutta täydellä sydämellä täytyy olla mukana kyseisessä hommassa.

Ensin kodille tehdään "tupatarkastus" vanhemmat haastatellaan, motiiveja kysellään jne. sitten mennään koulutukseen. Ja sen jälkeen kysellään uudelleen.

Rahallinen korvaus on lähinnä kulukorvausta eli lasten ruoka, vaate, harrasterahaa. Eli ei mitään varsinaista palkkaa. Perheen oma nuorimmainen lapsi pitäis aina olla sijoutettavaa lasta vanhempi, eli jos on alle 3v kotona niin sijoitukseen tulis vain lähinnä pieni vauva. Silloin kanattaa miettiä onko valimis mahdollisesti vieroitusoireista kärsivän vauvan yökanniskelua? Ta jos saa isomman onko valmis eroahdistuksesta kärsivän mahdollisesti hyväksikäytetyn pienen ihmisen paranemisprojeksit tukiaksi? on meinaan raskasta hommaa.

Kenenkään sijaivanhemmaksi ryhtyvän ei edes pitäis ajatella asiaa rahan kannalta vaan tämä työ on täysin kutsumustyötä ja lasten parhaaksi tapahtuvaa. Sitä ei kylmällä sydämmellä rahankiitlo silmissä tehdä.

mä aattelin rikastua=)

Tiedän peheen missä ostettiin kulukorvauksilla omille lapsille tavaroita sijoitettu sai omien vanhat. Omat pysty harrastaa kalliita juttuja