Minä olen rakastunut!
Ihan kuin joskus teininä sydän hakkaa jo pelkästä toisen nimen kuulemisesta, puhumattakaan sitten äänestä tai varsinaisesta toisen tapaamisesta. En muistanutkaan, miten hassuksi sitä voi ihminen tulla.
Teininä ei uskaltanut tehdä mitään ihastuksensa huomion saamiseksi. Nyt ei voi, vaikka uskon, että saisin vastakaikua. Minä olen naimisissa, melko onnellisestikin jopa (onko pitkä avioliitto koskaan täysin vailla kriisejä, ei kai?) ja meillä on lapsiakin, enkä ole harkitsemassa eroa. On siis toisaalta katkeransuloista, kun sydän pakahtuu "vieraan" miehen näkemisestä. Toisaalta sitten minulla on helppoa, kun voin purkaa hellyyden perheen parissa, kun taas ihastukseni kohde on yksin.
Kuitenkin olen jollain tavalla kiitollinen tästä tunnemyrskystä. Tunnen eläväni enemmän kuin vuosikausiin!
Kommentit (9)
Hi there!
My first post at this great blog!
I wanna show u my dayly updated blog: [URL=http://sueprpuper.cn - Black Amateur Fuck Video[/URL -
Have a nice day!
BB!
P.S. if you don't want to see this message please write me to no.ads08@gmail.com with subject "NO ADS" and URL of your forum
Thank you for cooperation!
Vaikka en sanoisi, että olen rakastunut, ihastunut vain. Mutta onpa kiva löytää kohtalotoveri. Pelkään vain muiden huomaavan ja tekevän asiasta numeron, mitään pettämisaikeita ei nimittäin todellakaan ole. On vain niin mukava nähdä se hymy, olemus, katse... Tekee vain olon välillä tukalaksi, kun ei tiedä miten päin olisi.
Tuli salamana kirkkaalta taivaalta.
"Minä olen niin rakastunut! Ai kun ihanaa! Väliäkö sillä, mitä muut miettii!" Just tollasten takia meillä on avioero tulossa. Kun ei yhtään välitetä siitä, kenen kanssa silmäpeliä pidetään! Eikö yhtään hävetä laittaa omaa ihanuutta kaiken muun edelle? Ei pelkkä seksi ole pettämistä!
Ei sen heppi siitä kulu ja sinullakin on kyllä oikeus pieneen hurvitteluun. Ei sen vaimo sitä omista...
Varmaan pitää olla tarkkana, että ei tule tarvetta enemmälle, mutta toisaalta voi hyvinkin onnistua. Kerrankos sitä on vanhemmat rouvat esimerkiksi ihailleet jotain nuoria miehiä (mummollani oli hurjat jutut "tehtaan tyttöjen" = keski-ikäisten naisten kiinnostuksesta "kesäpoikia" = opiskelijoita kohtaan). Eikä siitä tarvinnut sen enemmän syntyä kuin piristystä päivään; ja ehkä jopa siihen omaan vakisuhteeseen. ;)
Järjestin itseni aina postinhakuun (töissä siis) ja jutskailtiin niitä näitä. Vähän kirpaisi, kun loppui sen käynnit, mutta ei siinä sen enempää. Ja mitään pettämisajatuksia ei ollut, mutta sellaista pientä vipinää vain!
Noin minunkin mieheni sanoi pettämisensä alkaneen, että ensin oli vaan niin kiva haaveilla! Lopulta ei sitten ollut enää niin helppoa pysyä ruodussa ja vähän lipsahti ojan puolta. Ja kyllähän toikin oikeastaan on jo pettämistä, kun haaveilee vieraista.