Korjatut rinnat

aika herkut, noilla mitoilla, täytyy kyllä sanoa...



Kyllä minä ainakin todellakin hyväksyisin oikein mielelläni tuollaiset :)



t. M.34

Mutta kun ongelma onkin siinä että MINÄ en hyväksy niitä. Eli onko parempi näin (ja itse vihaan ja piilottelen) vai että olisi korjatut (varmaan myös pienemmät) ja itse toivon mukaan lakkaisin häpeämästä?



ap

sama juttu :) raskauden alussa kuppikoko siinä a:n isoimmissa, imetysaikana melkein e...sitten ne vaan lurpsahti maan vetovoiman suuntaan kun ''tyhjenivät'' :(

ja kyllä, minä ainakin meinasin käydä korjauttamassa samalla systeemillä kun sinä suunnittelit, ei kokoa niinkään lisää vaan se muoto takasin ... ja mulla on sentään vain yksi lapsi ja itse nuori parikymppinen niin olisi kiva kun tissit ois ees jonkin muotoset..

mutta varaudu ainakin siihen että olet imetyksesi imettänyt, meinaan kun korjailuilla rinnnoilla ei välttis imetetä enää.. näin itse ainakin ajattelin :) mutta onnea mihin sitten päädytkin ja mun neuvo on se että kannattaa tehdä niin että itsestään tuntuu hyvältä :) ja sori olen kyllä nainen siis vaikka mieskulmaa toivoit :D

Minäkin ole selkeästi alle kolmenkymmenen ja rinnat muistuttaa lähinnä kotihoidossa pesetettyjen mummojen "oota mä heitän tän olalle niin ei roiku tiellä"-rintoja... Ei nyt ihan niin tyhjät, mutta tosissaan roikkumallia.



Eli kokoa on mutta ihan väärässä mallissa. Lähinnä itkettää ja tosiaan vältän huolellisesti tilaneet joissa muut voisivat nähdä rintani (jopa seksin).



Minulle nämä ovat todellinen ongelma. (olen sairastanut anoreksiankin, ulkonäköni on aina ollut vaikea asia minulle). Mutta arvostan luonnollisuutta ja leikkausta ei saa tekemättömäksi. En tiedä osaisinko puhtaasti iloita kauniista mutta tehdyistä rinnoistakaan. Harmillista jos leikkauttaisin nämä ja sitten saisin kuulla miehiltä, että "nätithän nuo, mutta turhaan leikkelit ku aidot on aina aidot vaikka vähän elämästä kärsineetkin"-tyylillä.



ap

mulla oli vielä ennenkin raskautta semmoset pienet roikkuvat nahkapalat siis ennen kaikkia näitä kehon ''mullistuksia''. mutta se että sentään oli pienet tissit niin ei sentään roikkunu niin alhaalla kuin nyt :D ja tiedän että en liiottele kun mieskin sanoi tuossa yks ilta ''joo kyhä ne on ihan eri näköset, roikkuu'' :D

mutta itse ajattelen asian niin että kyllä miehet kuitenkin vaikka luonnollisuus onkin hyvä, niin ajattelee että ohan se parempi että hyvännäköset teko rinnat kun että semmoset roikkuvat rumat lärpäkkeet :D

Itse olen aina pitänyt luonnollisen näköisistä rinnoista... vaikka roikkuisivatkin, ovat kauniit ja pehmeät kosketella ja hyväillä. Kyllä rinnoissa voi olla muutakin hyvää ja kaunista kuin se täydellinen kiinteys, täydellinen muoto ja täydellinen koko jota tietyt tahot aina rummuttavat. Ei kaikkien tarvitse näyttää siltä.



Oma mielipiteeni: jos ei ole jotain pakottavaa fyysistä tarvetta, ei ole myöskään tarvetta leikkauksille.

oot kahden lapsen äiti,ole ylpeä siit että olet imettäny lapsesi monikaan ei sitä tee koska rinnat menee pilalle?meillä on viis lasta jokaiselle vaimoni on antanu tissiä niin kauan kun se on kelvannu,minä arvostan niitä tisseja tai rintoja nyt on mun vuoro ottaa nänni suuhun.elä hyvä ihminen häpeä niitä olet äiti ja tehny arvokkaan työn,lopeta ajatteleminen,katso lapsiasi.

Mutta en osaa ajatella heitä seksin yhteydessä... Oma vartalo tulee arvosteltua riippumatta siitä mitkä tekijät sen vikoihin vaikuttavat. Vai pelastaako väljän pillun se, että siitä ontullut maailman hienoja lapsia?



Kiltisti lohdutatte, mutta tuskinpa kovin helpolla opin näitä hyväksymään. Varsinkaan nyt kun olen alkanut opiskelemaan ja kurssilaiset parikymppisiä lapsettomia tyttöjä. Jaa lähdenkö saunailtaan? Emmä nyt pääse...

Mutta onko vastauksena siis silti luomut vaikken niitä osaisikaan ylpeydellä kantaa?



(eikai vain kohotettuihin rintoihin tule rajoja jollei niihin kerta laitettaisi täytettä? Arpia kyllä voisi jäädä, minulla ei raskausarvetkaan ole vaalenneet/nousseet vaan ovat syvinä violetteina uurteina vaikka nuorempikin jo 1,5-vuotias)

että kyselet toisten mielipiteitä itsesi leikkaamisen suhteen. Päätä itse. Muilla perusteilla leikkaamiseen meno ei ole kannattavaa. Sinulle tulisi todennäköisesti lollipop-arvet. Ne kyllä näkyvät. Mutta kumpi sinua häiritsee vähemmän.

Vaikka pyysit miehisiä mielipiteitä niin ajattelin vastata kuitenkin :)



Kolmen lapsen imetys teki tehtävänsä myös minun rinnoille ja koko oli 80H. Rintsikat päälle ihan jees tykit mutta ilman aivan kauheat roikkuvat pussit. Olen aina ollut isorintainen.



Leikkautin rinnat viime kesänä lähinnä terveydellisistä syistä. Nyt kuppikoko on C ja aivan ihanat terhakat ja sopivan kokoiset. Luonnolliset rinnat ja todella siistit arvet jäivät. En haluaisi enää vanhoja roikkuvia rintoja takaisin. Niska- ja hartiavaivat ovat loppuneet. Voi olla ilman rintsikoita - ihanaa ; )

Hienoa että olet tyytyväinen lopputulokseen... vaikka rakastankin luonnollisia rintoja niin ainakin toivon että tuossa tapauksessa leikkaus paransi elämänlaatua.

että kyselet toisten mielipiteitä itsesi leikkaamisen suhteen. Päätä itse. Muilla perusteilla leikkaamiseen meno ei ole kannattavaa. Sinulle tulisi todennäköisesti lollipop-arvet. Ne kyllä näkyvät. Mutta kumpi sinua häiritsee vähemmän.

ap

vaan sellaisten porno-silikonipallojen välttäminen. jos rintasi sinua häiritsevät ja materiaalia on kohotukseen, niin minusta sellaiset rinnat ovat edelleen luomut, vaikka kohotetut. Ja jos muoto tarvitee pientä implanttia, senkin voi tehdä tyylikkäästi ja pehmeyden säilyttäen.



Tuo julkkisten pallomaali ei tosiaankaan oel ainoa tapa korjata rintoja.



Käy lääkärillä lysymässä miten noita voi korjata mahdollisimman luontevasti ja mieti sitten, kun sinulla on faktat siitä, mitä voi tehdä, mitkä riskit siinä on, mitä se maksaa ja miten kauan toipuminen kestää.

vaan sellaisten porno-silikonipallojen välttäminen. jos rintasi sinua häiritsevät ja materiaalia on kohotukseen, niin minusta sellaiset rinnat ovat edelleen luomut, vaikka kohotetut. Ja jos muoto tarvitee pientä implanttia, senkin voi tehdä tyylikkäästi ja pehmeyden säilyttäen.

Eli luomu-pointti eli ole asiassa vaan ulkonäössä? Siis ei ole tärkeää Tietää että rinnat ovat aidot vaan että ne näyttävät ja tuntuvat samalta kuin aidot?

En minä mitään vesi-ilmapalloja haluakaan, vain ettei tarvitsisi hävetä roikkuvia pusseja.

Ovatko muutkin miehet tätä mieltä?

Ja olen minä surrut näitä ihan tulevaisuudenkin kannalta, kun olen hellesäillä puhdistellut ja laittant haavataitoksia mummujen hautumisen takia rikkoutuneisiin ja tulehtuneisiin rinnanalusiin. Pienemmät rinnat pysyvät liiveillä ilman "hautumistaitoista". Nyt vihaan näitä kosmeettisesti mutta haluaisin myös välttää vanhuudesta sen täysin ylimääräisen kivun ja ulkopuolisen hoidon tarpeen. Eli suru aiheesta perustuu toki lähinnä pinnallisiin kauneusihanteisiini, mutta on myös ihan terveydellisistä syistä mietitty asia.

Nyt ajankohtaiseksi asian tekee kuitenkin häpeä rumuudesta ja se että vaikuttaa mm rohkeuteen lähestyä miehiä tai käydä tuttujen nähden saunassa...

Jos rinnat vain kohotetaan eikä laiteta silikoneja niin meneekö sillä hautaan asti vain täytyykö kerran leikattuja korjailla vielä myöhemmin uudelleen?

ap

Mä olen jälleen ei-kaivattu naisnäkökulma, mutta minua ainakin epäilyttäisi sellainen mies, joka arvostaisi naisessaan enemmän sitä että tämä tyytyy häpeämään itseään, jotta joku muu tykkäisi, kuin sitä, että on sinut oman kroppansa kanssa ja voi riisua muutenkin kuin yksin pimeässä. Jos uskot, että miehen myönteinen huomio voisi saada sut luopumaan häpeästä, asia on tietty eri.



Jos et osaa kuvitella, että voisit olla häpeämättä rintojasi edes jonkun ammattilaisen kanssa juttelemalla, siinä on ihan riittävä syy leikkaukseen. Ihmisen pitäisi pystyä elämään normaalia elämää kehonsa kanssa. Jos et pysty korjaamaan asennettasi rintoihisi, ei ole suuri synti korjata itse rintoja, ihan elämänlaadun parantamiseksi.