Miksi vitussa mä asun lasteni kanssa, kun en nauti siitä yhtään?

vastuussa. Onko tämä yllättävä vastaus?

olisin abortoinut molemmat.

pitkälle jo saa äidin harmin katoamaan, mutta on se vaan joskus edes oltava sitä omaa aikaa tai mä oon kohta vittuuntunut seniori, joka katkerana odottaaa kuolemaa.

olisin abortoinut molemmat.

Onko sulla kaksoset? Vai eikö esikoisen kohdalla tuntunut tältä, vaan vasta kahden jälkeen?

Jos vedät homman hyvin ja rakennat hyvät välit muksuihin ja annat hyvät valmiudet jne. sanotaan vaikka seuraavan 5v. ihan 110% sitoutuneesti, niin olet voiton puolella. Sen jälkeen lapset alkavat olla jo suht helpoissa ikävaiheissa ja homma helpottaa ja alkaa olla omaakin elämää. Sen sijaan jos nyt lyöt heitä laimin ja runnot omaa elämääsi niihin tilanteisiin joissa äippää ja kasvatusta tarvitaan, niin se ksotautuu siten että olet korviasi myöten lasten asioissa kiinni vielä teini-iässäkin ja koko alakouluajankin. nimittäin jos tuo asennoitumisesi heijastuu kasvatukseen, niin se vaikuttaa lasten sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen ja voi poikia isojakin harmeja ja siinäpä sitten elät huonosti käyttäytyvien isojen lasten kanssa ja istut palaverissa jos toisessa heidän ongelmiensa tiimoilta. Vältä se ja panosta sata lasissa seuraavat 5v. ja laita itsesi siksi aikaa syrjään tarpeinesi. Kyllä se sinunkin aikasi sieltä tulee.

miksi sama virsi joka päivä? Jos vihaat ihmisiä, jotka kirjoittelevat AV:lla, miksi sun pitää tulla joka ikinen päivä jankkaamaan näitä saatanan asioita? Selvästikään sulla ei ole mitään halua tehdä yhtään mitään minkään hyväksi, sä vaan haluat lesoa omissa paskoissas ja nillittää! Susta on kyllä todella vaikea uskoa, että oot aikuinen ihminen.

Pure hammasta ja hymyile, kohta hyvin pyyhkii.



Ja äiti saa rauhaa.

että edes av-mammat eivät pysty sitä enempää pilaamaan. Jos en täällä valittaisi, niin sit olisin jo varmaan lillumassa kevätjäiden seassa. Tämä virtuaalivalitus helpottaa paskaa elämää edes vähän.

myös ei-kivoja asioita. Kaikki velvollisuudet eivät aina tunnu kivoilta, mutta silti hommat hoidetaan. Monet joutuvat esim. aamuisin lähtemään töihin, vaikka väsyttääkin herätä. Siitä huolimatta useimmat pystyvät jatkamaan elämäänsä.

jotakin kivaakin? Vai onko elämä pelkkää kärsimystä? Onneksi ei ole työpaikkaa, ei asuntolainaa, ei kulisseja, joita pitää väkisin pystyssä. On vaan tämä pieni paska elämä.

että edes av-mammat eivät pysty sitä enempää pilaamaan. Jos en täällä valittaisi, niin sit olisin jo varmaan lillumassa kevätjäiden seassa. Tämä virtuaalivalitus helpottaa paskaa elämää edes vähän.

Siellä tosin olisit vain yksi muiden joukossa, täällä saat olla enemmän "poikkeava yksilö".

jotakin kivaakin? Vai onko elämä pelkkää kärsimystä? Onneksi ei ole työpaikkaa, ei asuntolainaa, ei kulisseja, joita pitää väkisin pystyssä. On vaan tämä pieni paska elämä.

Eikä tottavie olla ymmärretty miksi aina vaan asut lastesi kanssa, vaikka se on niiiiin kauheaa. Niin, miksi asut?

ne valittaa keksityistä harhoistaan ja keksityistä peloistaan. Nää mun vitutuksen aiheet ovat niin todellisia, että ei ne lääkityksellä katoa.

Nuppitohtorillekin sanoin suoraan tiistaina että mua vituttaa ja se on niin todellista. Ei lisännyt lääkitystä, vaan vähensi sitä ja diagnoosikin kyseenalaistettiin, se on luultavasti psykoottinen masennus, nyt ei saatana ole aikaa edes masentua, kun ei kumminkaan saa märehtiä rauhassa sohvalla.

saan eläkepäätöksen, niin yksin asuessa mun pitäis muuttaa jonnekin mamualueen yksiöön, koska kalliimpaa luukkua ei yksinasuvalle toimeentulotuesta makseta.

Ja paremmassa kämpässä asun kun pidän nuo täystuhot tässä samassa osoitteessa.

jos et,niin sitä oikeesti saa mitä tilaa! :D

ne valittaa keksityistä harhoistaan ja keksityistä peloistaan. Nää mun vitutuksen aiheet ovat niin todellisia, että ei ne lääkityksellä katoa.

Nuppitohtorillekin sanoin suoraan tiistaina että mua vituttaa ja se on niin todellista. Ei lisännyt lääkitystä, vaan vähensi sitä ja diagnoosikin kyseenalaistettiin, se on luultavasti psykoottinen masennus, nyt ei saatana ole aikaa edes masentua, kun ei kumminkaan saa märehtiä rauhassa sohvalla.

Ootkos ajatellut, että nuo sun ajatukset ja tuntemukset ei ole mitenkään ainutkertaisia ja uniikkeja? Että Suomessa arviolta 8 000 äitiä miettii ajoittain jetsulleen samoja asioita kuin sä?

jotakin kivaakin? Vai onko elämä pelkkää kärsimystä? Onneksi ei ole työpaikkaa, ei asuntolainaa, ei kulisseja, joita pitää väkisin pystyssä. On vaan tämä pieni paska elämä.

tällä palstalla saa kirjoittaa mitä haluaa. Mua ei kiinnosta kasvaako mun 8kk ikäinen +100 käyrällä vaiko -50 käyrällä, ei kiinnosta keskustella siitä minkä väriset servetit laitan kotipizzasta tilatun lätyn seuraksi olohuoneen sohvapöydälle.

Ei kiinnosta se miten mielyttäisin ukkoani, vaan pikemminkin se että miten pääsen siitä eroon mahdollisimman nopeasti.

Että siitä keskustelen, mitä on mielenpäällä.

että edes av-mammat eivät pysty sitä enempää pilaamaan. Jos en täällä valittaisi, niin sit olisin jo varmaan lillumassa kevätjäiden seassa. Tämä virtuaalivalitus helpottaa paskaa elämää edes vähän.

Ei ole totta, että tuo jatkuva valitus helpottais sun elämää! Enemmän vois auttaa, jos kirjaat kaikki hyvät asiat ylös, laita lista jääkaapin oveen. Ja aina kun alkaa toi jumiutuminen paskoihin ajatuksiin, katso sitä.

Itsehän sä teet elämästäs sellaista kuin se on! Sun omat valinnat vaikuttaa tasan tarkkaan siihen. Nyt sä olet valinnut ton loputtoman valittamisen ja kurjan elämän. Muitankin vaihtoehtoja on...