Miten ilmenee MAITOALLERGIA pienellä (3kk) vauvalla?

kutinaa? verikokeilla selvitetään. jotain erikoismaitoa juotetaan.

Mikä on maitoallergia?

Kaikki eivät voi juoda maitoa sen aiheuttamien vaivojen vuoksi. Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa ihmiselle allergisen reaktion. Oireita saattaa ilmetä etenkin pikkulapsilla, mutta maitoallergiasta voivat kärsiä aikuisetkin.



Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2-5 prosentilla imeväisikäisistä. Vaiva helpottuu yleensä lapsen kasvaessa ja on useimmiten ohi kouluikään mennessä. Maitoyliherkkyydestä kärsii myös muutama prosentti aikuisikäisistä.



Taipumus sairastua lehmänmaitoallergiaan on perinnöllinen. Pikkulasten suolisto ei ole vielä kyllin kehittynyt käsittelemään muita kuin äidinmaidon proteiineja. Allergia puhkeaa, kun maidon proteiini pääsee käsittelemättömänä imeytymään suolistosta elimistöön. Elimistö muodostaa vasta-aineita torjuakseen maidon proteiinia.



Maitoallergian tavallisia oireita ovat atooppinen ihottuma tai harvemmin nokkosihottuma, oksentelu, ripuli ja lasten koliikki. Muita oireita voivat olla nuha, hengitysvaikeudet ja suoliston verenvuoto. Lapsilla maitoallergia ilmenee useimmiten atooppisena ihottumana.



Aikuisilla maitoyliherkkyys aiheuttaa usein erilaisia laktoosi-intoleranssin kaltaisia suolisto-oireita, mutta se voi ilmetä myös iho- ja hengitysoireina.



Oireiden voimakkuus vaihtelee eri ihmisillä. Saattaa ilmetä vain lievää mahanturvotusta ja ilmavaivoja tai jatkuvaa ripulia ja koviakin vatsakipuja. Oireet saattavat ilmetä vasta pitkän aikaa maidon nauttimisen jälkeen ja vaihdella eriasteisina eri päivinä samankin maitomäärän jälkeen.





Miten maitoallergiaa hoidetaan?

Maitoallergian ainoa toteamiskeino on tällä hetkellä maidotonta ruokavaliota seuraava maitoaltistus. On tärkeää, etteivät vanhemmat lasten epämääräisten oireiden perusteella muuta omin päin lapsen ruokavaliota maidottomaksi. Siihen tarvitaan lääkärin ja ravitsemusterapeutin apua.



Maitoallergisen lapsen ruokavaliosta poistetaan kaikki maito ja maitoa sisältävät elintarvikkeet noin kahden vuoden ikään asti. Vähälaktoosiset maitovalmisteetkin ovat kiellettyjä, koska ne sisältävät proteiinia. Hyvin herkästi oireita saavilla myös voi ja margariini ovat kiellettyjä aineita.



Lehmänmaidosta valmistettujen äidinmaidonkorvikkeiden sijaan annetaan soijasta valmistettua tai muuta lääkärin määräämää korviketta. Monet maitoallergiset lapset herkistyvät myös soijalle. Maito voidaan korvata lapsen ruokavaliossa kaseiini- ja heraproteiinista valmistetuilla korvikkeilla. Niissä proteiinit on pilkottu valmiiksi lapselle sopivaan muotoon.



Maitoallergiaan liittyy usein myös muita allergioita. Silloin maitoallergisen lapsen ruokavaliosta poistetaan myös muita yleisimmin allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita.



Maitoallergiasta kärsivien lasten kehitystä seurataan tarkasti suppean ruokavalion ja heitä usein vaivaavan huonon ruokahalun takia. Uusien maitoa korvaavien valmisteiden kokeilu tehdään usein sairaalassa voimakkaiden allergiaoireiden varalta.



Lapsi alkaa yleensä noin kahden vuoden iässä sietää maitovalmisteita. Maitoon siirrytään vähitellen lisäämällä sitä ruokiin tai nauttimalla hapanmaitovalmisteita. Kokeiluista pitää aina neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.



Myös aikuisilla maitoallergikoilla ainoa tällä hetkellä tunnettu tehokas hoitokeino on täysin maidoton ruokavalio. Tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia probioottisten bakteerien kyvystä lieventää allergiaoireita. Probiootti on eläviä pieneliöitä eli mikrobeja sisältävä valmiste.





Miten hakeutua hoitoon?

Erityisesti lasten maitoallergian hoidossa hakeutuminen asianmukaiseen hoitopaikkaan on tärkeää jo hoidossa käytettävien kalliiden maitokorvikkeiden korvattavuuden takia. Maitoallergiaa epäiltäessä hakeudutaan ensin omalle terveysasemalle. Muita kanavia ovat neuvolat, kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto.



Tarvittaessa kirjoitetaan lähete erikoissairaanhoitoon. Maitoallergian perustason erikoissairaanhoito tapahtuu oman sairaanhoitoalueen sairaalassa. Helsinkiläisillä sekä maitoallergian perustason että erityistason erikoissairaanhoito tapahtuu HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalassa. Sairaala palvelee tarvittaessa myös muita HUS-piirin potilaita erityistason erikoissairaanhoidossa.



Sairaanhoitoalueilla on mahdollista saada ravitsemusneuvontaa. Ravitsemusterapeutteja työskentelee sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

meillä pojalla todettiin maitoallergia 7 viikon iässä suolioireiden perusteella -- kakkasi noin 6-10 krt/vrk ja oli ilmavaivainen ja levoton. Kun vältin täydellisesti maitoa ja maitotuotteita normalisoitui tilanne reilussa viikossa -- pari kakkaa päivässä ja itkuton, tyytyväinen poika. POika ei itse ole saanut ikinä maitotuotteita (eli siis tuttelia tai nannia), mutta herkkä suoli oireili kun äiti veti jäätelöä kauniina keväänä..



Diagnoosin tärkein apuväline noin pienellä on välttämisdieetti (äidin siis!) ja uusi altistus -- jos oireet palaavat, on diagnoosi selvä. Verikokeet ja prickit ovat todella epävarmoja alle puolivuotiailla.



Hoitona on siis äidin maidoton imetysdieetti -- alussa hankalaa mutta toisaalta hyvin palkitsevaa kun näkee eron vauvan voinnissa. Meillä dieetti aloitettiin niin täydellisenä ja niin aikaisin, että sen vaikutukset ovat olleet loistavat -- vaikka nyt 1-vuotiaan pojan maitoallergia onkin vielä olemassa (näkyy nyt jo prickeissä ja verikokeessa) sietää hän jo hiukan maitoa äidinmaidon kautta. Lisäksi prick-reaktio on yli puolet pienempi kuin puolivuotiaana -- allergia on siis hyvää vauhtia väistymässä.



Myös erikoismaitoja voidaan kokeilla, jos dieetti on äidille liian raskas tai imetys ei onnistu. meilläkin mietitään aminohappopohjaisen maidon testaamista, kun poika ei enää päivisin ime niin paljoa, että voisin olla varma päivittäisestä puolen litran maitoannoksesta... JOs tämä on alkavaa itsensä vieroittamista, niin saattaapa tulla sittenkin meille korvike tarpeeseen.

Ruokahalu tietenkin pieneni ummetuksen takia ja vauva oli kärtyinen ja levoton. Vatsaan koski kovasti, lapsi osasi jo itse kertoa kivusta ennen kuin asiaa suostuttiin tutkimaan. Eli lapsi kärsi 3,5 vuotta maitoallergiasta ennen kuin lääkärit suostuivat sen tutkimaan. Itse kyllä ehdottelin sitä useampaan kertaan sillä olen maitoallergikko itsekin.



Toisen lapsen kohdalla oireet olivat päinvastaiset: kaikki ruoka tuli heti läpi, ripulis vaipasta niskaan asti useita kertoja päivässä. Kamala haju lisämausteena :-). Vatsakipua tai kasvuongelmia ei ollut.