Miksi isiä saa syjiä?

Ei me isukit vaan olla sitä heimoa, joka jaksaisi valittaa julkisesti aina kun jossain kohtaa kohdellaan väärin. Olisikohan syytä siinä, että meiltä puuttuu guru/henkinen johtaja, joka nostaisi julkisessa keskustelussa kissan pöydälle NIIN, että mediakin asiasta kiinnostuisi. Meikäläinen ainakin voisi olla vaatimassa odotusajan hammaslääkärikäyntejä myös isille ja sukupuolikiintiöitä lasten huoltajuuksista päättäviin ja niistä lausuntoja antaviin elimiin.



Tuntuu, että meillä miehillä menee ihan siedettävästi muilla elämänaloilla, mutta se tärkein, oma perhe, on yhä meiltä kiellettyä valtakuntaa jota naiset tuntuvat puolustavan kynsin hampain.



Muutenkin olisi aika jo huomata, että tasa-arvo kulkee kahteen suuntaan. Se tarkoittaa tasa-arvoa kaikissa asioissa, ei vain niissä joissa naiset tuntevat olevansa epätasa-arvoisia.



Joskus olen kuullut että Suomessa olisi olemassa jonkilainen miesten/isien etuja ajava järjestö, mutta kovin ovat hiljaisia poikia jos näin on.

itse väittäisin tosin, että väitteet huoltajuuskiistoissa vahvasti syrjityistä isistä ovat peräisin lähinnä yksittäistapauksista. Valtaosa isistä ei ole valitettavasti ole teidän kaltaisianne, jotka asettavat perheensä aidosti etusijalle ja satsaavat esim. koti-isyyteen ja tasa-arvoiseen vanhemmuuteen. On outoa logiikkaa, että joku ensin laittaa paljon vähemmän aikaa ja vaivaa vanhemmuuteen ja sitten hänelle kuitenkin pitäisi myöntää 50/50 tapaamisoikeudet..



Mielestäni huoltajuutta määrättäessä pitäisi aina ottaa huomioon se aika, jonka kumpikin vanhempi on lastensa huoltoon ja hyvinvointiin käyttänyt. Jos isä on puolet ajasta kotona ja hakee lapset joka toinen päivä tarhasta sekä tekee puolet kotitöistä ja auttaa läksyissä tasapuolisesti, tuloksena on puolet tapaamisoikeuksista. Jos ei, tuloksena vähemmän tapaamisoikeuksia. Ja sama toiseen suuntaan - jos äiti tekee vähemmän, niin etä-äidin osa on edessä.



Samalla tavalla työelämässä: jos panostat johonkin projektiin täysillä ja koko sydämellä kaikilla käytössä olevilla resursseilla, on todennäköisempää, että sinut nostetaan prokjektin johtoon kuin naapuri, joka panostaa siihen vapaa-aikanaan vähän playstationin pelaamisen lomassa..



Mutta siis korostan, että sukupuolella ei todellakaan pitäisi olla väliä tässä asiassa, vaan tehdyllä työllä ja satsauksilla.



Mitä hedelmöityshoitohin tulee, niin nykyinen lakiesityshän kohtelisi lesbo- ja homopareja aivan samalla tavoin - molemmilla olisi oikeus esim. inseminaatio ja ivf-hoitoihin, mutta kummallakaan ei olisi oikeutta sijaissynnyttäjän käyttöön. Homomiehille (ja tietenkin myös heteroille) annetaan myös mahdollisuus luovuttaa spermaa nk. " isyysoptiolla" , eli luovuttaa spermaa, josta syntyneen lapsen isyyden he voivat omasta aloitteestaan vahvistaa. Eli heille mahdollistetaan isyys tätä kautta, jos vain löytyy joku halukas nainen, joka lapsen synnyttää. (se lienee ylitsepääsemätön tilanne, että molempia sukupuolia tarvitaan lisääntymiseen jossain muodossa vielä melko pikään..) Isäksi haluaville homomiehille on myös tällä hetkellä lesbojen keskuudessa valtava kysyntä, joten jos joku homo isäksi haluaa, niin uskoisin että se kyllä onnistuu.



Jos taas mielestänne on epätasa-arvoista, että homopari ei saa sijaissynnyttäjää kun taas lesbopari saa tarvittaessa spermaa, kokeilkaapa ensin synnyttämistä ja sitten sperman luovuttamista ja kertokaa sitten, onko se mielestänne vieläkin epätasa-arvoista.. ;)



Sen sijaan jos säädettäisiin adoptiolaki, jossa adoptio-oikeus annettaisiin vain naispareille eikä miespareille ollenkaan, se olisi isien syrjintää pahimmillaan.



Mutta nostan kyllä hattua kaikille isille, jotka todella viettävät aikaa lastensa kanssa ja satsaavat perheeseen ja kotiin. Ja olen samaa mieltä siitä, että vanhempainvapaiden ehdot olisi tasa-arvoistettava. (myös apurahatutkijoille ja opiskelijoille ja työttömille ja muille, joilla äitiysloma-ajan täysi palkka ei lue työehtosopimuksessa, sanoo eräs, jonka vaimo ei todellakaan saanut täyttä palkkaa ensimmäistä kolmea kuukautta äitiyslomastaan vaan olisi pudonnut minimille ellei olisi sattunut olemaan tärppien kanssa mäihää..)



Summa summarum: isät, nouskaa barrikadeille, mutta tehkää se niin, ettei se ole vaimoiltanne / lastenne äideiltä pois!



zel

äiti jolla on vaimo

Nytten meni puurot ja vellit sekaisin, ja mukula lensi pihalle pesuveden mukana.



" On outoa logiikkaa, että joku ensin laittaa paljon vähemmän aikaa ja vaivaa vanhemmuuteen ja sitten hänelle kuitenkin pitäisi myöntää 50/50 tapaamisoikeudet..

Mielestäni huoltajuutta määrättäessä pitäisi aina ottaa huomioon se aika, jonka kumpikin vanhempi on lastensa huoltoon ja hyvinvointiin käyttänyt. Jos isä on puolet ajasta kotona ja hakee lapset joka toinen päivä tarhasta sekä tekee puolet kotitöistä ja auttaa läksyissä tasapuolisesti, tuloksena on puolet tapaamisoikeuksista."



Erotilanteessa se vanhempien kypsyys punnitaan. Valitettavasti lasten tapaamisoikeus ei ole sellainen koston väline, millä nainen pääsee kuittaamaan ikävän avioliittonsa aikana kärsityt vääryydet. Tapaamisoikeutta määrittelevän pitäisi olla paljon kypsempi, ja nähdä asia vain ja ainoastaan lapsen edun kannalta. Jos on selvästi lapsen edun vastaista viettää aikaa isän kanssa, niin silloin tapaamisoikeutta pitää rajoittaa. Muussa tapauksessa lapsella pitää olla 50/50 oikeus tavata kumpaakin vanhempaansa. Sillä, kuinka paljon enemmän äiti on pessyt pyykkiä tai imuroinut olohuonetta avioliiton aikana, ei pitäisi olla mitään vaikutusta lapsen oikeuteen tavata toista vanhempaansa.

Joku radikaali saattaisi myös ehdottaa että tapaamis- ja huoltoasiat pitäisi ratkaista vanhempien varallisuuden suhteessa. Voitaisiin nimittäin nähdä niinkin, että lapsen etu on viettää mahdollisimman vähän aikaa köyhemmän vanhemman luona, koska taloudellinen hyvinvointi antaa lapselle paremmat mahdollisuudet harrastuksiin, parempaan koulutukseen ja sitä kautta parempaan elämään.

zel:

Mielestäni huoltajuutta määrättäessä pitäisi aina ottaa huomioon se aika, jonka kumpikin vanhempi on lastensa huoltoon ja hyvinvointiin käyttänyt.

Vanhemmus ei ole kilpailu jossa äiti ja isä taistelevat voitosta. Pitäisi osata ajatella lapsen etua, ja pääsääntöisesti lapsen etu on että hänellä olisi mahdollisimman hyvät suhteet molempiin vanhempiinsa. Voisi jopa ajatella niin että lapsen kannalta olisi parasta jos hän jäisi asumaan sen luona jonka kanssa hän on viettänyt vähemmän aikaa. Jotta saisi luotua hyvän suhteen myös tähän vanhempaan. Pääasia on kuitenkin että lapselle annataan mahdollisuus viettää mahdollisemman paljon aikaa molempien vanhempien kanssa.

Mitä hedelmöityshoitohin tulee, niin nykyinen lakiesityshän kohtelisi lesbo- ja homopareja aivan samalla tavoin - molemmilla olisi oikeus esim. inseminaatio ja ivf-hoitoihin, mutta kummallakaan ei olisi oikeutta sijaissynnyttäjän käyttöön.

Isäksi haluaville homomiehille on myös tällä hetkellä lesbojen keskuudessa valtava kysyntä, joten jos joku homo isäksi haluaa, niin uskoisin että se kyllä onnistuu.

Jos taas mielestänne on epätasa-arvoista, että homopari ei saa sijaissynnyttäjää kun taas lesbopari saa tarvittaessa spermaa, kokeilkaapa ensin synnyttämistä ja sitten sperman luovuttamista ja kertokaa sitten, onko se mielestänne vieläkin epätasa-arvoista.. ;)

Siis se nimenomaan on epätasa-arvoista. Kysymys on lapsen saamisesta, ei synnyttämisestä. Lapsen kannalta on aivan yhdentekevää kuka synnyttää, tai kumman geenipuolisko on muualta (jos siis sallitaan että toinen on). Taatusta löytyisi paljon vapaaehtoisia sijaissynnyttäjiä homopareille, jos se olisi sallittua. Ei löydy mitään tieteellistä perustetta miksei sijaissynnyttäjiä voisi käyttää, jos kerran spermanluovutusta sallitaan. Lakiehdotus jossa sallitaan lesbopareille lapsensaantia mutta ei homopareille on siis nimenomaan syrjintää.

Syy tähän lienee se että tietyissä piireissä edelleen halutaan uskoa että kohdulla olisi joku yliluonnollinen merkitys, vaikka kaikki tutkimukset osoittavat ettei näin ole. Eli koska sikiö viettää aikaa kohdussa niin äiti on parempi vanhempi kun isä. Tosin siitä väitteestä seuraisi väistämättä aina että adoptioäiti olisi huonompi äiti, mutta sitä samat tahot eivät tietenkään myönnä. Eihän logiikalla ole koskaan ollut käyttöä uskonasioissa. :-)

En tunne lesbopiirejä niin hyvin, mutta jos löytyy lesbopareja jotka haluavat synnyttä lapsia homopareille, niin mikä ettei. Olen kuitenkin ymmärtänyt asian niin että he haluavat pitää lapsen itsellään.

ja tunnen *yhden* homoparin, jolla on lapsi joltisenkin senkaltaisella kuviolla. Eli ei niitä vapaaehtoisia sijaissynnyttäjiä jonoksi asti ole.... Enkä ole tavannut myöskään yhtään homoparia, joka olisi ollut hakemassa sijaissynnyttäjää, vaikka liikun useimmilla alan foorumeilla säännöllisesti.



Eikä sijaissynnytystä noin vain myöskään voida lailla kieltää, sillä homopari tarvitsee harvoin klinikalta saatavia sijaissynnytyspalveluja. Jos vapaaehtoinen nainen löytyy, niin nykyisen lainsäädännön puitteissa sijaissynnytysjärjestely voidaan hyvin toteuttaa koti-inseminaatiolla. Klinikan palveluja tarvitaan siinä tapauksessa, että koti-inseminaatio ei toimi, eli jommalla kummalla on hedelmällisyysongelmia. Käytännössä siis mikään nykyisessä lainsäädännössä ei estä äitiä synnyttämästä lasta ja jättämästä häntä biologisen isän hoiviin, oli isä sitten homo tai hetero tai jotain siltä väliltä. Eikä homoparin adoptio-oikeutta ole olemassa, joten biologisen isän varassa järjestely olisi joka tapauksessa.



Mitä lesboihin tulee, niin heitä on monenlaisia - osa haluaa " pitää lapsen itsellään" puolet ajasta, osa enemmän, jotkut vähemmän. Tunnenpa yhden nelikon, jotka asuvat paritalossa kaikki neljä, äidit toisessa päässä ja isät toisessa, ja lapset juoksevat kotien välillä miten tahtovat..



Huoltajuusjärjestelyistä vielä: Olen täysin samaa mieltä siitä, ettei huoltajuusoikeudenkäynti ole koston paikka ja että lapsen etu on ehdoton prioriteetti. Mutta kysyn, mikä on vanhemman motiivi kiinnostua lapsestaan juuri huoltajuuskiistan aikana, jos häntä ei ole lapsen hoitaminen eikä huolto kiinnostanut kuin ehkä yhden kymmenesosapätkän verran ennen eroa? Liekö lapsen etu?



Toisaalta tutkimusten mukaan avioero on itse asiassa isien ja lasten suhteille usein hyväksi, sillä vasta eron jälkeen isät todella ottavat vastuuta lapsistaan. Johtuuko tämä sitten äitien " omimistarpeesta" vai isien " laiskuudesta" vai kulttuurimme tavasta käsittää vanhempien erilaiset roolit, on kysymys, johon minä en osaa vastata.

Pappa32:

Ja olen tullut siihen lopputulokseen että ainoa ryhmä joka saa avoimesti syrjiä ja mollata tässä maassa on isät. Siis muitakin tietysti syrjitään, mutta silloin sitä julkisesti paheksutaan (naisa, vammaisia, pakolaisia, etnisiä ryhmiä, jne). Vai keksiikö joku jonkun muun ryhmän? Minusta se on aika mielenkiintoinen havainto.

Tupakoitsijat!

Siis eikös tilanne ole niin että tällä hetkellä ei laissa sanota hedelmöityshoidoista mitään. Jolloin periaatteessa kaikki on sallittua ja hoitolaitokset joutuvat itse miettimään mitä sallitaan ja mitä ei. Uuden lain tarkoitus kai nimenomaan on määritellä mitä jatkossa olisi sallittu ja mitä ei. Ja tietääkseni siinä ehdotuksessa sanotaan että naispareille saa antaa hoitoja, mutta ei miespareille. Laki siis syrjii miehiä. Tietysti porsaanreikiä löytyy aina, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että laki on syrjivä.



Huoltajuudesta vielä. Mielestäni ei voi mitenkään päätellä että isä ei olisi kiinnostunut lapsestaan vaikka ei olisi vaihtanut yhtä monta vaippaa. Edelleen moni uskoo että hyvän isän päätehtävä on hankkia perheelle rahaa. Voihan asian kääntää toisinpäin myös. Kumpi ajattelee enemmän lapsen etua. Se joka itsekkäästi jää kotiin, vai se joka uhrautuu ja menee töihin? Veikkaanpa kuitenkin että suurin syy miksi jotkut isät eivät osallistu lastenhoitoon niin paljon lienee ongelmat äidin kanssa. Eli vanhemmat eivät pysty keskustelemaan ja sopimaan asioista. Jos äiti on kotona lapsen kanssa niin miehen on todella vaikeata päästä sinne väliin jos vanhemmilla suhde ei toimi. Lapsi siitä kärsii, mutta se ei tarkoita etteikö isä rakastaisi häntä.



Sillä oikeastaan ei edes ole merkitystä mikä se syy on ollut. Joka tapauksessa pitää miettiä lapsen etua, ja lapsen etu on että hänellä säilyy mahdollisimman lähelle 50-50 suhde molempiin vanhempiinsa.

Mitä tuohon hedelmöityshommaan tulee, niin mielestäni homoille (oli sitten naisia tai miehiä), ei tulisi sallia keinohedelmöitystä. Keskustelussa ei ole otettu lainkaan huomioon sitä puolta, että lapsi saattaa hävetä silmät päästään asiaa.



Jos ajatellaan isien syrjimistä tukiasioissa, se mielestäni vain kompensoi naisten kokemaa syrjintää työelämässä. Tasan ei käy onnen lahjat.



Jos isejä syrjitään huoltajuusasioissa, valitettavasti on yhtä lailla miehiä, jotka eivät lapsistaan halua tietääkään eron jälkeen.



Kaikki osapuolet kokevat syrjntää joissain asioissa, niin se vain menee.

Jos lapsen isää ei avioliiton aikana kiinnosta lasten seura, vaan kaikki aika menee töissä/harrastuksissa/kavereiden kanssa, niin mielestäni hän ei todellakaan ole kykeneväinen/halukas yhtäkkiä huolehtimaan lapsista niin kokonaisvaltaisesti.



Mutta tämä ei liene ongelma, koska jos vastuuta pakoilevat miehet todella saisivat kuvitellun tahtonsa läpi, he todennäköisesti kyllästyisivät aika pian ja palauttaisivat lapset näiden äidille lue: entiselle miehen piialle.

kun koittavat provosoida väittelyä aikaiseksi. Mutta nyt pitää muistaa että sitä ollaan isien palstalla. Ei se onnistu täällä, koska me isät ollaan kaiken tuollaisen yläpuolella. Että piika menee nyt vaan sinne keittiöön ja alkaa kokata iltapalaa, että on miehellä ruokaa pöydässä kun tulee harrastuksistaan. Ja lapsetkin vois laittaa jo nukkumaan että perheen pää saa rauhassa katsella jalkapalloa telkasta. Näin se vaan menee, tasan ei käy onnen lahjat.

Vaikka tämä on isien palsta, niin en silti haluaisi kieltää naisia kirjoittamasta tänne. Mutta jos on aivan pakonomainen tarve ruotia epäonnistuneita miessuhteitaan, niin tämä ei liene oikea foorumi.



Hyvä, että keskustelua syntyy. Miehen - ja isän - asema on asia, josta pitäisi puhua PALJON enemmän. Funktio on vähän sama kuin päiväkodissa. Se lapsi saa huomiota ja syliä eniten, joka pitää isointa itkua. Niin sanotut " reippaat" lapset voikin sitten jättää huomiotta.



Yhtenä isoinpana epäkohtana näen tässä yhteiskunnassa ison tason päättäjät, jotka julistavat olevansa tasa-arvon kannalla, mutta tarkoittavat sillä vain toisen sukupuolen aseman vahvistamista.

Otahan huomioon, että naisten alistamisella on ihmiskunnan historian mittainen tausta, eikä sitä korjata ihan heti. Miehet ovat olleet vuosisatoja " parempia" ihmisiä, nyt tasataan tilejä. (miehet pysyvät paikoillaan ja naiset nousevat, jolloin jossakin vaiheessa päästään samalle tasolle = tasa-arvo) Onko sinusta väärin, että naisilla on nyt edes yksi osa-alue elämässä, jossa he ovat vahvoilla? Kaikkialla muualla naista poljetaan edelleen mennen tullen, miksi naisten pitäisi luopua siitä ainoasta etuudesta joka heillä on?

Kannatko samanlaista huolta siitä, että naiset saavat edelleen huonompaa palkkaa? (=avioliitossa on lähes itsestään selvää että parempipalkkainen mies menee töihin ja vaimo jää kotiin) Entä mitä mieltä olet siitä, että naisia syrjitään työmarkkinoilla koska heillä on kohtu? (=saattavat jäädä äitiyslomalle) Entä siitä, että naisia kohdellaan joissakin yhteyksissä kuin esinettä ilman omaa tahtoa/itsemääräämisoikeutta? Entä naurettavan pienet raiskaustuomiot, perheväkivallan uhreina kuolleet naiset, jne jne...? Suotko koskaan ajatustakaan näille? Epäkohdat on niin helppo unohtaa, kun ne eivät kosketa itseään... :o/

Tasa-arvoa on se, että molemmilla on samat oikeudet ja velvollisuudet, ei se että miehet saavat sen viimeisenkin oljenkorren joka naisilla on.

Aappopaappo:

Vaikka tämä on isien palsta, niin en silti haluaisi kieltää naisia kirjoittamasta tänne. Mutta jos on aivan pakonomainen tarve ruotia epäonnistuneita miessuhteitaan, niin tämä ei liene oikea foorumi.

Hyvä, että keskustelua syntyy. Miehen - ja isän - asema on asia, josta pitäisi puhua PALJON enemmän. Funktio on vähän sama kuin päiväkodissa. Se lapsi saa huomiota ja syliä eniten, joka pitää isointa itkua. Niin sanotut " reippaat" lapset voikin sitten jättää huomiotta.

Yhtenä isoinpana epäkohtana näen tässä yhteiskunnassa ison tason päättäjät, jotka julistavat olevansa tasa-arvon kannalla, mutta tarkoittavat sillä vain toisen sukupuolen aseman vahvistamista.

Tarkoittaako tilien tasaaminen sitä, että naisia täytyy suosia miesten kustannuksella? Jos naisia on " alistettu" vuosituhansien ajan, niin täytyykö nyt alistaa miehiä saman verran, jonka jälkeen voidaan alkaa soveltaa tasa-arvoa?



Mitä muuten tarkoitit viimeisellä oljenkorrella? Luuletko, että keskustelussa on kysymys siitä, että nainen syrjäytetään perhe-elämästä kokonaan?



Mitä naisten palkkaukseen tulee, niin tilastot pitänevät paikkansa, mutta omassa työyhteisössäni samaa työtä tekevät naiset saavat parempaa palkkaa. En tiedä, onko asia jossain toisin päin, vai selittyykö asia ns. naisalojen palkkauksella. Omassa liitossani olen luonnollisesti pystynyt olemaan ensimmäisen lapseni kanssa kotona vain viitisen kuukautta. Rahat eivät riitä enempään, sillä vaimoni on vielä toistaiseksi opiskelija.



TYömarkkinoilla syrjimisestä olen samaa mieltä, ja voipi olla, että ehkä asiaan saadaan muutoksia vielä meidän elinaikanamme. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen voisi olla yksi hyvä keino.



Naisen esineellistämiseen en ole ollut osallisena. En ole myöskään raiskannut, vapauttanut raiskaajaa tai lyönyt ketään. Sen sijaan olen hyvinkin jyrkästi puuttunut näihin asioihin, luultavasti enemmän kuin nimimerkki fuckermother, uskokaa pois.



Olet oikeassa siinä, että epäkohdat on helppo unohtaa, jos ne eivät kosketa itseään. Luultavasti se innoitti Sinua sekoittamaan keskustelua isien oikeuksista tuomalla esiin toisen asian, jolla on samoja piirteitä.



Kuinkahan usein suot itse ajatusta niille isille, jotka on potkittu perhe-elämästä pois naisten toimesta?



Kuten todettu, tasa-arvo kulkee molempiin suuntiin. Ja tämän jälkeen voitaneen siirtyä keskustelemaan ALKUPERÄISESTÄ aiheesta..?

Ja yritän vastata ihan asiallisesti, vaikka vaikeaa on, kun tämä aloitus tuntui NIIIIN kertakaikkisen... no joo...

Aloitetaanpas vaikka hedelmöityshoidoista. Ihanko oikeasti mällin kuppiin ruikkaseminen ja vauvan 9kk sisällään kantaminen ja synnyttäminen on jonkun mielestä verrattavissa oleva asia? Ei ole miehelle mikään kamalan suuri uhraus sitä spermaa luovuttaa naiselle, mutta naiselle on oikeasti aikamoinen uhraus " huvikseen" kantaa ja synnyttää lapsia. Olisi vaikea kuvitella muutenkaan kovin monen naisen suostuvan sijaiskohduksi ilman todella tuntuvaa korvausta, ja aina on vaarana se, että lasta sisällään kantanut nainen ei pystykään lapsestaan luopumaan. NÄmä asiat eivät vain millään tapaa ole samalla viivalla. Normaali nainen pystyy hankkimaan lapsen itselleen ihan vaan pokaamalla miehen itselleen yhdeksi illaksi, miehellä ei sitä mahdollisuutta ole. Ehkäpä lain takana on myös ajatus siitä, että näin tautien sun muiden aikana mahdollisimman monella lapsella olisi mahdollisuus syntyä terveenä, terveestä äidistä. Ja se on täysin hyväksyttävä asia. Ei yksinäisten naisten hedelmöityshoitoja sen takia pidä kieltää, että joku mies on kateellinen, kun se ei voi saada lasta yhtä " helposti" . Ja faktahan se vain on, että mies ei " pärjää" lapsenteossa yhtä hyvin kuin nainen. Voihan sen hedelmöityshoitolain tehdä niinkin, että miehille luovutetaan munasoluja ja naisille siittiöitä. Kukin sitten tekee niillä sen mihin kykenee...

Huoltajuuskiistoissa on kyllä välillä ollut aika törkeitäkin tapauksia, joissa isiä on syrjitty. On kuitenkin myös toisinpäin. Tiedän äidin, joka oli henkisesti aivan murskana pitkään jatkuneen perhevälkivallan takia. Oikeus ei kuitenkaan katsonut isän väkivaltaisuuden äitiä kohtaan olevan relevantti asia lasten huoltajuudesta päätettäessä, ja niin isä sai huoltajuuden, koska lapsilla siten säilyi tuttu koti (koti josta äiti joutui pakenemaan turvakotiin)... No kuitenkin... kuten moni muukin on sanonut, pohjimmiltaanhan se kuitenkin on tämä yhteiskuntarakenne ja perinne, jotka sanelevat usein sen, että isä on heikommalla lasten huoltajuudesta kiisteltäessä. Ja ihan naurettava oli se idea, että lapset pitäisi jättää sille, joka niitä ei aiemmin ole juurikaan hoitanut...huh huh...aikuisiako siinä tilanteessa pitäisi ajatella? Lapselle on ehkä pikkasen tärkeämpää saada olla turvallisesti sen vanhemman kanssa, johon on syvempi tunneside. Totta kai sitä vähemmän kuvioissa ollutta vanhempaa pitää mys tavata ja pitää parhaansa mukaan kuvioissa, mutta tärkeintä on lapsen, ei ISÄN etu. Tuli vaan mieleen, että nykyään usein tehdään avioehtoja omaisuuden osalta, näiden keskustelujen pohjalta niitä pitäisi tehdä myös lasten osalta...Jos kerran rahansa saa pitää se, joka ne on tienannut, miksei sitten lapsia saisi pitääse, joka ne on synyttänyt ja hoitanut?

Jännä muuten, että sinulta Pappa32 on kokonaan jäänyt huomiotta se tasa-arvon kukkanne, että tässähän ollana ihan oikeasti säätämässä lakia, jonka mukaan isä saisi samasta työstä, siis vanhempainvapaalla olosta 90%:sta päivärhaa naisten saadessa vain 80%. Vaikka äiti on todellakin pienelle vauvalle parempi hoitaja jo ihan sen takia, että äiti voi taata lapselle optimaalisen ravinnon (imetys), mihin isä ei pysty.

Mutta vielä tuosta isänpäivä/äitienpäivä jutusta...isyyteen ei liity yhtä vahvoja myyttejä ja perinteitä kuin äitiyteen. Isät myöskin säästyvät pitkälti kaikelta siltä syyllistämiseltä ja kyyläykseltä, mitä äiteihin kohdistetaan kaiken mahdollisen, lasten kasvatuksen, imetyksen, töissä käynnin ym. osalta. En siis usko, että " sankari-isyys" yksinkertaisesti herättää niin suuria tunteita kuin " sankari-äitiys" .

Juu ja vielä...(antakaa paasata kun vauhtiin pääsin), joka (olisiko ollut ap. ) mölisi jossain vaiheessa, että isillekin pitää saada ilmainen hammashoito raskausaikana...ihan oikeasti, pitääkö ihan idioottimaisuuksiin mennä? Tai sitten voisi ihan oikeasti ottaa asioista edes vähän selvää... Raskaus vaikuttaa moneen asiaan, myös hampaiden reikiintymiseen. sSyljen koostumus muuttuu raskausaikana, ja on tärkeää, että odottavat äidit hoidattavat hampaansa, koska suussa oleva tulehdus tutkitusti vaikuttaa todella paljon yleiseen kuntoon, ja varsinkin esim. leikkauksessa kohottaa riskejä.

Mutta kun nyt niin kateellisella linjualla ollaan niistä eduista, joita naiset saa raskausaikana, niin olettehan arvon miehet valmiit ottamaan vastaan myös kaikki ne kurjat puolet? Että kun naiselta pahimmassa tapauksessa menee synnytyksessä pidätyskyky, niin ripsastaan se miehenkin sulkijalihas säpäleiksi, ihan vaan tasa-arvon vuoksi?

No juu, tuli vähän paasattua. Mutta oli sellainen aloituskin, että sen ansaitsi. Meilläkin ollaan tasa-arvoisia vanhempia, minä olen tällä hetkellä töissä ja mies kotona lasten kanssa. Mutta ei se sentään tällasia hölmöyksiä käy esittämään.

Pappa32:

Muitakin esimerkkejä on helppo löytää.

Leikki leikkinä. Mutta oikeasti välillä tuntuu hassulta kuinka avoimesti ja räikeästi isiä saa syrjiä tässä maassa. Äskein oli äitienpäivä ja sankariäitejä juhlittiin ja he saivat kunniamerkkejä. Olivat varmaan ansainneet niitä. Saatan olla väärässä, mutta en muista että isänpäivänä olisi vastaavalla tavalla juhlittu. Korkeintaan tehty juttu siitä kuinka isät kävivät jääkiekkoa katsomassa.

Kotihommissa sitä syrjintää ei huomaa, mutta aina välillä törmää tilanteeseen jossa ei voi muuta kun ihmetellä maailman menoa.

Tämä isä menee nyt katsomaan jääkiekkoa niin kun kunnon isät! :-)