missä vaiheessa tiesit odottavasi? oliko vauvakuumetta? saatko yllätysvauvan?

Mitään vauvakuumetta ei ihmeemmin ollut ilmassa, asiasta oli olut puhetta josko ensi vuoden alussa oltaisiin jätetty pillerit pois. Meillä pillerit petti, sain aika nopeaan tietää olevani raskaana, koska yleensä kuukautiseni alkaa aika kellontarkkuudella ja tällä kertaa niitä ei kuulunutkaan. eli viikkoja oli silloin kasassa n.5...



Olihan se mullistus ja itkua väännettiin monta päivää kun mies alkujärkytyksessä oli sitä mieltä ettei hän ole vielä valmis, mutta äkkiä mieli muuttui kun oikein keskusteltiin asioista ja tajuttiin että tämä vauva halusi tulla meille. Nyt viikkoja on kasassa 26.

Sinä vuonna tuli keväällä ja loppusyksystä keskenmenot. Kuume sammui tai ei vaan enää kerta kaikkiaan antanu itelle lupaa kuumeilla ettei pettyisi niin katkerasti. Ehkäsyä ei kuitenkaa käytetty, ku sen aikaa että HCG palautunut normaaliin.

Tämän vuoden toukokuussa aloin odottamaan kuukautisia vahvojen kuukautiskipujen/tuntemuksien takia, mitä ei yleensä juuri ole. Siinä kuussa tuli viimein vahva + :)



Z ja peipi 24+4

Meillä jätettiin joskus marraskuun lopulla 2005 ehkäisy pois ihan sillä mielellä, että katellaan... Erinäisistä käytännön syistä johtuen seksielämä ei ollut kovin aktiivista. Mitään varsinaista vauvakuumetta ei ollut.



Tammikuussa menkat oli myöhässä ja tein testinkin, näytti negatiivista. Syytin sitten menkkojen poisjäännistä ja oireista (kipeät rinnat, turvotus ja vatsakivut) stressiä ja helmikuun puolessä välissä olin menossa lääkäriin, mutta tein vielä varmuuden vuoksi ystävänpäivänä testin, ja vahva plussa tuli!!! Olin tuolloin rv 7 tai sinne päin. Oli siis tärpännyt noin kolmannella yrittämällä.



Yllätys se oli molemmille, mutta alusta saakka todella iloinen sellainen. Oltiin just ehditty katsoa isompi asunto, kaupanteko oli vielä kesken. Gradu jäi nyt kyllä tältä vuodelta tekemättä, kun elätin perhettä pääasiallisesti äitiyslomaan saakka, että mies sai oman koulunsa loppuun. Mutta sitten vauvan synnyttyä, jos se nyt joskus tulee ulos... Laskettu aika oli eilen.

Eli emme käyttäneet ehkäisyä turhan aktiivisesti, mutta emme kyllä vauvaa yrittäneetkään. Puhetta ei ollut vielä vauvasta ollut kovinkaan paljoa. Tein testin, kun edellisistä kuukautisista oli kulunut 49 päivää (norm. kierto 31-36) ja arvasin kyllä mikä tulos tulisi olemaan, mutta silti vahva plussa aiheutti pari ylimääräistä sydämentykytystä. :) Mies oli ihan aluksi sitä mieltä, että ei vielä vauvaa, mutta kun tein kantani selväksi, että aborttia en voi tehdä, mutten vaadi häntä osallistumaan millään lailla, jos ei halua eli saa päättää omasta elämästään täysin niin mieli muuttui todella nopeasti. Sitten alkuraskauden ajan mies oli jopa positiivisempi ja enemmän innoissaan vauvasta kuin minä.



Nyt keskiraskauden aikana asiat ovat alkaneet asettua uomiinsa ja vauva on odotettu sekä haluttu ja rakastettu. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saamme helmikuussa terveen vauvan perheeseemme.



Jolanda + koukkis rv 21+3

Niin siis arvasin olevani raskaana jo ennen kuin tein testin, mutten velä halunnut uskoa sitä. Kiertoni oli ennenkin venynyt, muttei noin paljoa. oireita ei ollut kuin rintojen epätavallinen arkuus. Ei pahoinvointia eikä mitään muitakaan tavallisia oireita, mutta aavistin ja tiesin silti tilanteen. :)

Menimme viime toukokuun alussa naimisiin ja ajattelimme että häiden jälkeen saa tulla lapsia. Ennen häitä käytimme aika huonosti ehkäsyä mutta en tullu kuitenkaan raskaaksi. Ajattelin jotenkin että siinä voi mennä aikaa ennen kuin raskaaksi tulen, vaikka kaksikin vuotta. Kuitenkin kolme viikkoa häiden jälkeen ihmettelin että miksi oon niin väsynyt ja rinnat oli hirveän kipeät (kiertoni on aina ollut epäsäännöllinen). Siltikin ajattelin että häästressi varmaan laukee näin pahasti. Sitten mieheni sanoi kerran saunassa että taidat olla raskaana, ja minä vaan intin vastaan että en mä nyt vielä voi olla. Kävin sitten ostamassa testin ja plussasin vahvasti. Näin myöhemmin olemme laskeneet että raskaus sai alkunsa 4 päivää häiden jälkeen. Poikamme laskettuaika 1.2.2007.



T: Hermione ja poju rv23+5

Kesäkuussa säikähdin pahoja alavatsakipuja ja pelkäsin itsekseni endometrioosia. Sanoin miehelleni, että lasten hankkimista ei kannattaisi enää siirtää hirveästi, koska eihän sitä ikinä tiedä voiko niitä myöhemmin saada, saati sitten heti (ollaan kummatkin 27 ja oltu kohta 7 vuotta yhdessä, vuosi naimisissa). Mies sanoi siltä paikalta, että jätetään ehkäisy heti pois (kondomit siis, mulle ei sovi hormonaaliset ehkäisyt). Kuukauden sisällä olinkin raskaana, eli heti seuraavasta ovulaatiosta. Olin jotenkin ajatellut, ettei se niin äkkiä kävisi. Heti päätöksen jälkeen vauvakuumetta nousi pintaan ja yritettiin ihan tosissaan, mutta sitä ennen kuumetta ei oikeastaan ole ollut. Enemmän se oli järkipäätös, että nyt. Oltiin me aiemmin lapsista puhuttu ja tiedettiin, että kumpikin niitä jossain välissä haluaa ja että opintojen lopulla voisi olla hyvä sauma. ja aina halusin äidiksi alle kolmekymppisenä. Nyt ollaan kyllä kummatkin, jos ei nyt kuumeen, niin ainakin vauvainnon kourissa.



Kerttu

Me saimme tietää raskaudestani ensimmäistä kertaa rv3+5, kun halusin " testata sen negan pois alta" . Eli ilmeisesti sijoitun kategoriaan _vauva_kuumeiset_, vaikken itseäni kovin kuumeiseksi ole tuntenut viimeiseen puoleentoista vuoteen. ;) Kyseessä oli siis viimeinen hormoneilla avustettu yrityskiertomme lapsettomuushoidoissa, tämän jälkeen ei olisi ollut enää kohdussa kasvanut lapsi meille toiveissa, vaan olisimme mahdollisesti lähteneet adoptioprosessiin. Testiin ilmestynyt plussaviiva oli siis täysi yllätys ja ihme, jota sulatellessa on kestänyt nämä viimeiset seitsemän viikkoa.

Mukava kuulla, ettei kaikille lapsen saaminen ole niin työntäyteistä tuskien taivalta, vaan se oikeasti voi olla se luonnollinen tapahtuma,. mikä sen pitäisi olla.

-v- 10+5

ama-83:

ihan uteliaisuutta kysyn. jotkut vauva_kuumeiset_ tuntuu olevan olleen tietoisia jo rv 4 tai jotain.

mulla ei vauvakuumetta ole ollut niin kaikennielevänä että vain plussaa olisin odotellut muiden ajatusten jäädessä sivuun. siinä vaiheessa kun vauva alkoi tuntua luonnolliselta asialta meille, jätettiin ehkäisy pois ja asiaa sen kummemmin enää miettimättä puolessa vuodessa tulin raskaaksi.

huomasin raskauteni rv 7. kuukautisia en vielä tajunnut odotellakaan, kun on aina ollut pitkä ja epäsäännöllinen kierto, mutta hirveä pahoinvointi pisti miettimään, että mitäköhän tää on. sitten kaveri kysyi " et sä raskaana oo?" . sanoin että en, mutta jäin miettimään asiaa ja kävin pissaamassa purkkiin. ja oikeassahan tuo kaveri oli:)

Aavistelin hieman olevani raskaana rv 4 lopulla, koska kuukautisia ei kuulunut ja mulla oli koko ajan 37,3 lämpöä ja hirveä vilu. En kuitenkaan varmasti tiennyt ennen kuin testasin. Yllätyksenä siis tuli ja pisti sydämen hakkaamaan.



K

Moi, tein testin vasta rv 6, koska menkkojen aikaan tuli pientä vuotoa, joka hämäsi minua. Aloin kuitenkin epäilemään kun mulla oli voimakasta väsymystä, jalkaterät turposi, rinnat aristi ja teki mieli käydä vessassa koko ajan. Lapsi on suunniteltu ja kovasti toivottukin, ensimmäinen raskaus kun päättyi keskenmenoon.



Mulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta enkä oikeastaan ole koskaan ollut hirveän kiinnostunut lapsista, mutta tein päätöksen lapsen hankinnasta täytettyäni 35 vuotta. Mieheni oli käynnistnyt lapsikeskustelut jo pari vuotta aiemmin. Ikäisteni touhuja seurattuani olimme varautuneet siihen, että yrittämisessä kestää ja miettineet että lapsettomuushoitoihin emme kuitenkaan ryhdy ellei lasta ala kuulua.



Ensimmäinen raskaus alkoi ja loppui yllättävän nopeasti. Jälkikäteen olen ajatellut tuon olleen eräänlainen koe, joka hormonimyrskyineen sai minut suhtautumaan lapsen saantiin paljon vakavammin ja haluamaan omaa lasta. Vauvakuumetta ei kuitenkaan ole vieläkään esiintynyt, menossa rv 24 :)

Minä luovuin pillereistä (mieheni kanssa sovittiin että jos tulee niin tulee) joskus vajaa 2v sitten. Oltiin kesällä lomalla ja kun palattiin aloin miettiä että menkat olisi pitänyt alkaa eikä olleet.. No, muutama päivä meni pähkäillessä ja ostin testin ja plussahan sieltä tuli! :) Mies oli IHAN VARMA asiasta (on kuulemma niin " tehokkaat" vipeltäjät hänellä).. Taisin olla silloin rv 7 tai jotain. Joskus vuosia sitten minulla oli 2 keskenmenoa, joten oltiin aika varovaisesti toiveikkaita tämä alkuaika - kaikkien vuotojen kanssa on meinannut mennä hermo. Nyt alkaa elämä voittaa ja fiilikset olla paremmat vaikka flunssa vielä sitkeästi jatkuu..



Mammanalku77 + tiitiäinen 14+6