eka synnytys vs toka synnytys?

Toinen lähti tulemaan itsestään ja kesti sellaisen 7,5h. Käynnistys oli oksitosiinitipalla ja sitten puhkaistiin kalvot ja siitä kalvojen puhkaisusta alkoi sitten ne järkyttävät supistukset joista moni on jo kertonut, tuntuivat tulevan ilman taukoa ja kestävän pitkään ja sietämättömän kipeitä.



Tässä toisessa synnytyksessä supistukset lähtivät tulemaan heti tiheinä mutta kestivät alle minuutin selvästi ja neljä tuntia suppareihin heräämisestä kun oltiin sairaalassa olin jo 7cm auki. Ehti kyllä ihan hyvin saada epiduraalin vielä. Eli ainakin minulla toinen oli selvästi nopeampi ja tuskattomampi käynnistettyyn verrattuna.

Sinne matkaa 20km ja miäs ajoi 130 mittarissa melkein koko matkan. Kolmosen ponnistusvaihekin kesti 4min. ja siihen sisältyy napanuoran pois autto kaulan ympäriltä. Omasta puolestani voin sanoa, että luonnollisesti käynnistynyt oli paljon nopeampi ja rajumpi kuin käynnistetyt

Kaikki me ollaan yksilöitä...

Ensimmäinen kesti vedenmenosta 22 tuntia ja toinen kesti 16 tuntia.



Kolmas ja neljäs tulivat itsestään, kolmas oli nopea ja aika helppo mutta neljäs taas kivuliaampi (vauva oli tosin yli 4kg).



Vaikea noita on ennustaa,mutta voi hyvinkin olla että sinun toinen tulee hyvinkin nopeasti :)

kolmas synnytys kesti 6h ja neljäs 5h.

Tuo käynnistäminenkin on niin monipiippuinen juttu, että mielestäni ei ihan noin voi jaotella näitä eri tapoja.. Mun ensimmäinen lapseni syntyi keisarileikkauksella, ennen leikkausta synnytystä käynnisteltiin viisi päivää erilaisilla konsteilla. Aluksi söin kaksi päivää niitä tabletteja joiden nimen olen kyllä jo unohtanut, sitten kaksi seuraavaa päivää laitettiin kahta eri vahvuista geeliä kohdunsuulle ja viidentenä päivänä olin jo tiputuskäynnistyksessä, mutta mikään ei auttanut minun kohdallani. Aukesin näiden päivien aikana 3 cm. Ja loppujen lopuksi tosiaan leikattiin sitten kiireellisesti lapsen sydänäänten laskun vuoksi. Kaksi seuraavaa lasta syntyivät spontaanisti alakautta ja ainakin normaalisti alkavat synnytykset saattavat nopeutua mitä useammin synnyttää. Ensimmäinen normaali synnytykseni kesti 8 h 30 min ja seuraavan kestoksi laitettiin 5 h. Mutta en ehkä ole kuitenkaan oikea henkilö vastaamaan sun kysymykseen kun onnistunutta käynnistettyä synnytystä en ole kokenut. :)

Itselläni takana kaksi synnytystä joista molemmat käynnistetty cytotec-tableteilla.

Ensimmäinen synnytys käynnistettiin rv42 ja kesti reilun 15h. Toinen synnytykseni oli tästä tasan vuoden päästä. Se käynnistettiin rv40+4 ja kesti 3h. Mulla on vaan ilmeisesti sellainen kroppa joka ei käynnistä synnytystä itsestään koska kummallakaan kerralla ei ole kohdunsuu taikka kaula olleet mitenkään valmiita,auki,lyhentyneitä tms... Kummatkin synnytykset olivat lähes yhtä kivuliaita. Lääkärit ja kätilöt sanoivat että cytotecilla käynnistetyt synnytykset ovat aina aika rajuja ja kivuliaita. Että luonnostaan alkava on aina lempeämpi. Tiedä tuosta nyt sitten,eiköhän se ole aina aika rajua ja kivuliasta touhua!! : )

Todennäköisesti toinen synnytys alkaa ilman käynnistystä, mutta on myös mahdollista että sekin käynnistetään, näin oma gyneni asian selitti kun kysyin. Sain esikoiseni kesäkuussa ja synnytys käynnistettiin rv 42+0. En oikeastaan etukäteen tiennyt mitä tuleman pitää ( ja hyvä niin) eikä kukaan kätilöistä edes rehellisesti kertonut miten cytotec todellisuudessa vaikuttaa. Normaalisti synnytys alkaa lievillä supistuksilla (ei tosin aina) ja ne kovenevat asteittain ja supistusten välissä on tauot jotta ehtii hengähtää. Käynnistetty synnytys alkaa äkisti, (räjähtäen, niin kuin gyneni asian ilmaisi) ja kivuliaasti, supistusten välissä ei ole melkein ollenkaan taukoa. Itse kerkesin saamaan 4 kpl cytotecia kohdunsuulle ennenkuin synnytys käynnistyi ja supistukset tuntuivat heti alussa kivuliailta ja muuttuivat tunnissa sietämättömiksi ja tulivat minuutin välein ja kestivät minuutin. Koko synnytys jälkeis-vaiheineen kesti 9 tuntia. Kätilö veikkasi että seuraava tulee nopeammin vaikka alkaisikin luomusti. Itse veikkaan samaa. Jos joutuvat ensi kerralla käynnistämään, luulen että synnytys etenee todella nopsasti. Yksi syy miksi mulla oli niin kivulias synnytys oli se että kohdunsuu aukeni todella nopsaan.

Kiitos mielipiteestänne höpsöön kysymykseeni. Eihän näihin koskaan ole yhtä oikeaa vastausta.. Itsekin olen sillä kannalla, että kaiken järjen mukaan toinen synnytys tulee olemaan nopsa. Ja sehän sitten jännittääkin... Oma käynnistetty synnytys oli kans tosi raju. Supistukset olivat kivuliaita alusta alkaen ja jo tunnissa muuttuivat sietämättömiksi. Ehdin tuskin saliin, kun olin kätilön yllätykseksi täysin auki! Ei ihme, että sattui.



Lähinnä mietiskelen sitä, että kertooko käynnistetty synnytys mitään siitä olenko hidas vai nopea synnyttäjä. Noh, sehän selviää seuraavalla kerralla. :-)

Oottelin täs pari päivää ett saatko vastausta joltain jolla ois sama kokemus kuin mulla, mut kun ei ole tullut ihan vastaavaa, niin josko mä jotain rustaisin:)

Eli ihan ensiksi pitää kertoa ett kuvaamasi synnytys oli kuin mun suusta. Siis mun eka synnytys, joka käynnistettiin. Mun synnytyksen kestoksi laitettiin sitten 5h45min josta oli ponnistusta tunti..vieläkin karmaisee koko ajatus niistä tuskista missä pyörin, tauotonta supistusta ja lisäksi ponnistustarve aivan kamala 3cm-).. epiduraalia odotin 2 tuntia (tämä pelkopolikeskustelussa nyt toisen kohdalla kävi ilmi)ja kun sen lopulta sain, aukesin välittömästi loputkin 4 cm. Mutta ei siitä sen enempää..



Toinen synnytykseni oli vuosi sitten. (väliä näillä synnytyksillä oli melkein 5 vuotta) Kohdunsuulla oli jopa jotain edistymistä loppuraskaudessa tapahtunut, tilanne oli rv39+1 sormelle auki ja kanavaa pari senttiä. Suurta vauvaa veikattiin ja käynnistystä kaavailtiin 40+3 suunnilleen, varattiin jo poliaika. Ja sitä mä just pelkäsin, käynnistystä..vaikkakin jutteluissa kävi ilmi ettei sitä geeliä enää käytetä mun tapauksessa, kun niin rajun synnytyksen käynnisti aivan epäkypsästä tilanteesta aikoinaan.

Olin siis varautunut ett menee käynnistykseen tämä toinenkin..mutta onneksi luonto päätti toisin, ja toinen lapseni syntyi rv juuri vaihduttua 39+6 :) Synnytys siis käynnistyi spontaanisti aamuyöllä 4 aikoihin alkaneillä suppareilla ja limatulpan menolla. Koko aamun ja päivän niitä tuli, mut ne oli ihan kevyttä kauraa käynnistysvastaaviin verrattuna! Välit oli epäsäännölliset jopa 2min-30min ja kestoltaan olivat tosi lyhyitä, noin 30-45sekuntia. Ja se oli se, mikä mua ihmetytti, ett voiko nämä olla oikeita suppareita.



Illalla olo alkoi mennä kipeämmäksi ja soitin saikullekin ja kerroin ett synnytyspelkoinen täältä kohta tulee:) Meininki oli tosi rento, vaikka supparit jo tuntui nyt myös mahan puolella, ja se oli mulle se merkki että nyt pitää lähteä viemään esikko hoitoon. Kuumalla kaurapussilla oli mah-ta-va vaikutus, se olikin mun paras ystävä myös autossa:) Supparit tulivat 5 minsan välein ja edelleen ne ei kestäneet kuin max minuutin, usein alle.Välit olivat täysin kivuttomat ja mä heitin jopa vitsiä kun kätilö otti meidät vastaan.



Tilanne kohdunsuulla oli 4-5 cm auki! En ollut uskoa sitä ensin, mieskin sanoi, ett esikoltahan huusit jo täyttä kurkkua kivuissasi tuossa vaiheessa. (varmasti, on niin sumussa koko se esikon synnytys;( )

Mä pyysin kuitenkin puudutusta, että kivut ei menisi siihen pisteeseen edes mitä oli esikolta, se pelko taustalla oli vaik nyt vielä pärjäsin ilokaasulla, kuumilla pusseilla ja hieronnalla.

Gyne puhkasi kalvot ja sit alkoi tutut tuskat tulemaan...mut ei ne vieläkään olleet NIIN kamalia kuin käynnistetyssä. Laitettiin pcb, mut auttoi vain toiselle puolen, tilattiin epiduraali. Sain lupauksen että 30 minsan päästä lääkäri tulee (oli taas leikkurissa kiinni, kuten esikoltakin), ja se oli mun tämän synnytyksen kipein vaihe..mut kummasti se auttoi kun tiesi että kohta kohta..kelloa tuijotin ja vedin ilokaasua ja tässä vaiheessa oli kyl kovat kivut. Mutta ne oli hallinnassa mulla, ei mitään järjen vievää tuskaa..

Loppu menikin hyvin, epiduraali auttoi (olin auki jo jotain 8cm vissiin mut sitä ei kerrottu anestesialääkärille :)) ja 1,5 tuntia lepäsin.

Sitten alkoi taas kova työ, ponnistusvaihe oli edellistäkin vaikeempi. Oisin halunnut olla pystyssä, jakkaralla tms, mut ei voinut:( Lapsivesi oli vihreetä ja jouduin vetämään happea kokoajan ja vauva ei laskeutunut ja vaik mitä ongelmaa oli..



Lopulta tunti ja 5 min ponnisteltuani mä sanoin ett ei tästä tule mitään, otettiin pehmeä imukuppi käyttöön. Ja sit kyl oli elämäni karmein hetki kivuiltaan kun pää syntyi imukuppivedolla puolittain..ja loput seuraavalla supparilla. Vauva sai vaan 4 pistettä ja lähti heti teholle..onneksi seuraavat pisteet oli jo 9-9 ja loppu hyvin, sain vierihoitoon jo seuraavana päivänä. Lapsi oli reilu 3,8 kg ja mun mitoille ihan nafti, ei kuulemma kolmatta enää tutkimatta alakautta tehdä jos ton kokonen.



Mut tulipas romaani. AI juu, se kesto:) Sehän sua mietitytti, ihan kuin muakin silloin kun eka siis käynnistys oli. Tämä toinen tuli sitten vähän hitaammin, sillä synnytys katsottiin alkaneeksi illalla 18, jolloin suppareiden väli oli alle 10min.

Koko synnytyksen pituus siis 7h35 minsaa josta ponnari 1h5min.



Eli mun tapauksessa ainakin spontaanisti käynnistynyt oli NIIN paljon lempeämpi ja parempi ja ihanampi kokemus, ettei voi oikeen ees verrata niitä kipuja siihen ekaan! Toki ne matkan varrella paheni ja se kalvojen puhkasu oli mulla se mikä pahensi ne sitten.

Tuo nopeus on näköjään kyllä mulle ominaista sitten, ois tuokin synnytys ollut noin 6h vain jos ei ois ponnistus taas venynyt.



Toivon mukaan sullakin on toinen (tuleva, oletko raskaana?sori en muista:)) synnytys itsestään käynnistyvä ja vähemmän raju kokemus!

Minulla ensimmäinen normaalisti alkanut ja edennyt synnytys kesti n. 8 tuntia. Toinen synnytys jouduttiin käynnistämään lapsiveden menon takia. Vuorokausi odoteltiin luonnonmukaista synnytyksen käynnistymistä, mutta sitä ei tapahtunut. Hyvin pian oksitosiinitipan laitosta alkoi supistelemaan säännöllisesti ja meni vain noin 2,5 tuntia, kun tyttö oli maailmassa. Avautumisvaihe oli sata kertaa kivuliaampi kuin luonnollisesti edenneissä synnytyksissäni, enkä ennättänyt saamaan muuta kipulääkettä kuin ilokaasu. Kolmas lapsi sitten syntyikin ns. luomusti ja kokonaisuudessaan synnytys kesti n. 4 tuntia, ponnistusvaihe 5min (vauva tuli ulos käsi poskella), josta sainkin pahahkon repeämän lähelle virtsarakkoa.

Mun kohdalla käynnistetty synnytys oli jotenkin rajumpi kokemus kivuliaisuudessaan ja nopeudessaan enkä usko, että toista ja kolmatta synnytystä voi ainakaan ajallisesti verrata keskenään, olihan käynnistetyn synnytyksen etenemiseen vaikutettu elimistön ulkopuolelta lääkkeellisesti. Ehkäpä " nopeus ja rajuus" riippuu käynnistämis tavastakin, esim. Cytotecilla käynnistys vaikuttaa jotenkin " miedommalta" verrattuna iv-käynnistykseen, näin maalaisjärjellä ajateltuna. Mikä lie faktatietoa? siitäkin olisi kiva kuulla.



Toivottavasti tämän neljännen kohdalla synnytys etenisi jälleen mahdollisimman luomusti... Onneksi maaliskuuhun on aikaa vielä valmistautua =)

Nyt vasta luin kunnolla edelliset vastaukset....samansuuntaisia kokemuksia monella, mutta niin yksilöllisiä kuitenkin!



Yhteenvetona kaiketi voisi todeta että käynnistetty synnytys on yleensä rajumpi ja nopeampi kuin luomuna edennyt. Kaikki on tietenkin yksilöllistä ja synnytykset erilaisia myös saman ihmisen kohdalla.



Onnea kaikille tuleville synnyttäjille!

Eka kerralla käynnistettiin oksitosiinitipalla (kun lapsivettä tihkutti).



Klo 8 aamulla tippaan -> lapsi syntyi 2:48 yöllä

toki supistukset alkoivat vasta illalla vaikea sanoa tarkkaa kestoa.

Synnytyksen kestoksihan on merkitty tuo aamu 8 alkaen, mutta mielestäni synnytys alkaa oikeasti vasta silloin kun " kunnon" supistukset alkaa. Sanoisinko, että joskus kuuden aikaan illalla alkoi tapahtua. (noin 8h 48min) ponnistusta 10min.



Toinen 42+3 käynnistettiin, kun ei muuten suostunut ulos tulemaan ; )

Su aamuna klo 8 Cytotec, seuraava klo 14 -> Supistukset alkoivat ehkä noin klo 17 -> lapsi syntyi 22:30 (noin 5h 30min) ponnistusta 5min.



Mulla ei sitten olekaan kokemusta ns. luomusti alkaneesta synnytyksestä eli en voi vertailla.



Näissä käynnistetyissä molemmissa yhteisenä piirteenä oli se, että 0-5cm meni suht. kivuttomasti, mutta sitten 5-10 tapahtui ihan puolessa tunnissa (toisessa 20min) ja oli lähes tauottomasti supistuksia.



Muistan, että ekassa alkoi olla siinä pisteessä ettei saanut kunnolla henkeä vedettyä, kun supistukset olivat niin voimakkaita ja tauottomia toisessa ilmeisesti osasin jo varautua intensiiviseen loppuun. Mutta mulle sopii nopea toiminta vaikka vähän kovemmalla kivulla kuin tuntikausien kärvistely. Ei jäänyt kammoa eikä huonoja muistoja kummastakaan.



Huono puoli nopeassa lopussa on se, että pitää olla haukkana jos meinaa saada jotain kivunlievitystä, koska kun 5 cm on saavutettu on jo liian myöhäistä ;)