tuskailua (tulevan) painon kanssa

Vähän kun olis omia ajatuksia lukenu. Tosin sä oot onnistunu siinä missä mä en onnistunu. Mä laihdutin kans menneenä vuonna liki 15kg ja kroppa oli vielä keväällä aika jees kunnossa. Tuli kesä ja flunssat, reissut yms. Tuli syötyä mitä sattuu ja urheilukin väheni.

Eka ajatus ku sain tietää odottavani oli että pidän painon siinä missä se on tai korkeintaan muutama kilo.

No, puoliväli takana ja kiloja 7 lisää. Ei kiva. Osa on turvotusta sun muuta, siitä sen tiedän että paino seilaa. Mutta mitä enemmän terkkari tosta mulle sanoo, sitä enemmän se nousee.

Ei auta paastot yms. Aattelin hiilareita pikkusen vähentää, josko sillä sais jotain aikaseks. Tosin siis lähinnä leivän jätän vähemmälle ja siirryn puuroon yms. Eli ei auttais stressata, koska mitä enemmän ruokaa ajattelen muodossa "en saa syödä" niin sitä enemmän kuitenki tulee syötyä, valitettavasti. Mutta kiva että muut miettii samaa asiaa.

kun ajattelen noususuuntaan kääntyvää vaakaa ja jo alkanutta turvotusta myös negatiivisin tuntein.



Viime raskaudessa painoa tuli 3-4kg (herkut pois ja pikkulenkkeilyä +paljon kokopäiväpahoinvointia ;) ). Painan nyt pari kiloa vähemmän kuin ennen viime raskauden alkua ja tiedän, että periaatteessa ja mahdollisesti pystyisin halutessani maltilliseen painonnousuun nyttenkin..



Pudotin tuota painoa tänä vuonna likkumalla ja vähäkalorisella ruokavaliolla. Mua nyt vaan pelottaa, etten osais syödä fiksusti ja vaan niukistelen, jos vaa´an kilot kasvaa.



Ajatus tulokkaasta oli miehen ja olin jo kuvitellut meidän lapsiluvun olevan täynnä. Aikaa sulatteluun ei juuri ole ollut, kun tärppäs suht nopeasti. Mikä on tietysti myös kiva asia, mutta ehkä lisää tätä hämmennystä, kun kaikki tapahtuu niin nopeasti..?



Enkä mä nyt oikein tiedä, mitä tällä viestillä haen/hain, mutta tuntuipa mukavalta sanoa se ääneen ja kertoa ajatuksia jollekin, kun masuasukista ei kukaan vielä tiedä..



M 4+5

Minulle neuvolatäti sanoi lohduttavasti että joillekin sitä painoa vaan tulee enemmän ja toisille vähemmän, turha sitä on murehtia ja nauttia vain raskaudesta. Esikosta minulle siis tuli 23kg ja nyt lähtöpaino oli 6kg edellistä korkeampi joten ei tarttis tulla niin paljon painoa. Ylipainoinen en ole 177cm ja 75kg mutta jotenkin ahdistuin suunnattomasti kun neuvolan vaaalla kävin... huoh :(



Jos sinulla viime kerralla tuli vain 3-4kg painoa niin se on TODELLA vähän, tuohon olisi hyvä suunnata itsenikin ;)

Kehottaisin sinua syömään terveellisesti ja monipuolisesti ja kuitenkin kohtuudella. Liikuntaa päivittäin(kävelyä tmv kotitöitä ym). Jos sitä painoa tulee niin sit sitä vain tulee mutta älä stressaa sitä äläkä ainakaan nälkäkuurille rupea vaan nauti raskaudestasi. Kun on raskaana, sillon on raskaana ja se saa mielestäni näkyä. Lähtikö sinulta imetyksen aikana hyvin painoa? itellä hävis lähes kaikki joten luotan siihen tälläkin kertaa :P

Kun kerran olet edellisessäkin raskaudessa selvinnyt noin vähillä kiloilla, mikset onnistuisi siinä nytkin? Koska olet laihduttanut onnistuneesti, tiedät jo miten se tapahtuu. Raskauden aikana tietty juuri laihdutusta ei suositella, mutta maltillinen painonnousu on hyvä asia.



Itselläni oli sikäli sama tilanne, että ennen raskautta olin juuri laihduttanut 8kg (ollen tosin koko ajan normaalipainon rajoissa). En tiedä johtuiko juuri edeltäneestä laihdutuksesta, mutta mulla paino lähti heti plussattua jyrkkään nousuun ja raskauden puoleen väliin mennessä olin kerännyt jo 10kg.



Mulla ei ole mitään faktaa, että asia olisi näin, mutta olen taipuvainen ajattelemaan, että paino nousi siksi niin helposti, kun kroppa ei ollut uuteen matalampaan lukemaan vielä "tottua". Toki lisääntyneellä syömisellä oli osuutensa, sitä en kiellä. ;)



Onnea vaan raskaudesta! Äläkä ota paineita noista mietteistä. Monenlaiset ajatukset ovat normaaleja ja sallittuja onnen tunteiden lisäksi. :)



Killa

varsinkin tästä:

Äläkä ota paineita noista mietteistä. Monenlaiset ajatukset ovat normaaleja ja sallittuja onnen tunteiden lisäksi. :)

On tää aikamoista aikaa.. Ü

Sitä on vaan tottunut nauttiin myös VLCD-tuotteita pikalounaina tai päivällisinä.

Ja jos vaaka on näyttänyt epäsuotuisaa suuntaa, on "rankassu itteensä" kiristämällä joko syömistä tai lisäämällä liikuntaa.

Vähän niinku "saavutetuista linjoista ei tingitä"

Ja nyt se painonnousu ja lisäsentit onkin ok ja normaalia ja että se pitäis hyväksyä.

Hetken mietin ja pelkäsin, että voisinko muka kuvitella (jos nyt tuntui tältä-kin) vauvan olevan vähän niinkuin tunkeilija.

Tosin oon aiemmissa raskauksissa nauttinut mahasta ja olosta suunnattomasti, että eiköhän tämäkin täysiloks muutu.

Tää kaikki tapahtu vaan jotenkin niin yllättäin ja keskelle mun projektia

Ja sit kun vielä muistas, ettei se imetysaika tarkota, että voi syödeä herkkuja koko raskausajankin edestä (niinku viimeks...)

minäkin onnistuneesti pudotin 10kg vuonna 2008 toisen lapsen jälkeen ja liikuin runsaasti- olin todella hyvässä fyysisessä kunnossa. Meidätkin tämä kolmonen sitten hiukan yllätti (onnellisesti juu, mutta lapsettomuusdiagnoosin jälkeen vuonna 2008 silti yllätyin todella, sai alkunsa 1.kierrosta kierukan poiston jälk.)



Minäkin keräsin rv 20 mennessä sen 10kg. Olen päätellyt asian ihan kuten joku tuolla edellä, eli kun vähän turhaankin on sniiduillut syömisiensä kanssa ja liikkunut hiki päässä 4-5kertaa viikossa, kroppa, hormononit ja kaikki toki reagoi sitten raskauteen niin, että 'jaahas, otetaas nyt kaikki tuosta ruuasta irti, että vauva ainakin säilyy hengissä..':) Elin ennen raskautta ehkä koko ajan pienellä säästöliekillä ja raskauden alettua en tietenkään enää sitä voinut tehdä (mm. noiden nutrilett-patukoiden ym kanssa).

Olen nyt rv 30+ ja painoa edelleen tullut se 10-11kg. Eli kova nousutahti on hiljentynyt ja elimistö sopeutunut raskauteen/uuteen elämäntyyliin. Olen alkanut olla asiaan itse asiassa iha tyytyväinen, en näytä edelleenkään sotanorsulta ja paino on nyt vasta samoissa lukemissa kuin edellisesen raskauden ekassa neuvolassa!! Saan siis olla jopa iloinen:)



Älä siis ap nyt ajattele siitä pakollisesta paisumisesta negatiivisesti, kilot tulee ja ne saa sitten pois, kun aika on otollinen. Lapsi sisälläsi ansaitsee terveellistä, monipuolista ravintoa, ja jos alat sniiduilemaan, oma elimistösi jää sitten kaikesta paitsi ja alat voimaan huonosti. Älä tuijota vaakaa, voit kieltäytyä neuvolassakin menemästä puntarilla- tiesitkö sitä? Kaikki neuvolassa tapahtuvat toimenpiteet ovat vapaaehtoisia.



Nauti hedelmällisyydestäsi ja 'rikkaasta maaperästäsi' ja huolehdi niistä kiloista vasta sitten, kun vauva on kasvanut hiukan kehosi ulkopuolella.



Niin mä ainakin teen.



ihmetys rv 30+3

kun päivät kuluu ja tutustuu "uuteen itseen" ja sai sanottua ulos hämmennyksen.



Siitä vaan tuli jo sellanen tapa, säästöliekitellä enemmän ja vähemmän. Samoin joka-aamuinen punnitus, jotta pystyis pitään ittensä ruodussa.

Ja nyt sit het kertaheitolla mullistaa se..



Odotan innolla ja onnella päivien ja viikkojen kulumista ja masun oikeeta kasvamista ja jos Rusina pysyy kyydissä, niin ihan varppina kuljen biksuissa kesällä :)

Luvan kanssa iso, ihanaa



Mulla on aiemminkin aina het alkuun ISO (vatsa)turvotus, joka laskee ennenku maha oikeesti kasvaa.

Oli vaan aika ylläripylläri ja kurjakin sellainen, kun melkein jo löytynyt vyötärönseutu olikin taas möhkö.

(Tissiturvotuksen kanssa hämennysta ja pahaa mieltä ei kuitenkaan ole.. ;D)



Ruokailut remonttiin ja liikkuminen osaks arkea, näillä mennään

:D

keskustelu herätti heti kiinnostukseni!

Aivan ensimmäisillä viikoilla ollaan täällä ja kärsimättömänä odotan viikkojen kulumista ja toivon kaiken menevän hyvin !

aavistelin raskautta siinä vaiheessa kun ravintolassa söin tutun ison annoksen (josta en ikinä ole jaksanut kuin puolet tai hiukan päälle ) KOKONAAN ja jäi nälkä.. seuraavana päivänä teki kamalasti mieli tiettyä kanaruokaa ja sitäkin söin kaksi annosta, mies hiukan ihmetteli vieressä syömistäni..

muutaman päivän kuluttua teinkin raskaustestin ja positiivista näyttikin,ihanaa!

en vaan käsitä miten näin alkuvaiheessa voi tulla tällainen nälkä, voisin syödä ja syödä.. vähän hirvittää paljon painoa tälläkertaa tulee, nyt kuitenkin olen 8 vuotta vanhempi kuin viime kerralla jolloin lihoin 30 kiloa ( kuitenkin liikuin aika paljon ).. silloin lähtöpainoni oli 9 kg vähemmän kuin nyt.. hoikka olen aina ollut ja edellisellä kerralla aloitin jumpan jo synnärillä, vuodessa treenasin itseni todella hyvään kuntoon ja kaikki kilotkin lähtivät. nyt olen kuitenkin liikkunut vain vähän ja laiskistunut paljon =) vähän jänskättää tosiaan tuleeko painoa samaan tahtiin, herkut yritän pitää minimissä =) pieni murhehan tuo on, tärkeintähän kuitenkin että kaikki sujuisi hyvin! mutta tää nälkä !!!