Ratsastus raskaana?

että hevosen selkään ei enää oo menemistä tippumisvaaran vuoksi.

Lopetin kuitenki lähinnä sen takia, että alko tuntuun tosi epämiellyttävältä jo ihan alkumetreillä, enkä myöskään halunnu riskata kauan kaivattua raskautta tippumisella, vaik ite koulutettu " pomminvarma" hevonen joka ollu mulla 10 vuotta..

Ja synnytyksessä voi olla haittaa tai hidasteena lihaksien kireys, jota ratsastajilla helposti syntyy. Mutta on varmaan ihan oma valinta, miten uskaltaa toimia.

Olen toistaiseksi ratsastanut, mutta kyllähän se välillä vähän mietityttää. Jos olisi tunneilla käymisestä kyse, olisin varmaan lopettanut jo, mutta kun tuo puoliksi oma hevonen on kuitenkin liikutettava... Kymmeneen vuoteen se ei ole ketään heittänyt selästä, että eiköhän se meikäläisen tuurilla nyt sitten tapahdu, mutta kyllä aika epätodennäköisenä sitä pidän. Kärryillä olen ajatellut ajaa vähän pidempään, ratsastuksen varmaan lpetan tässä pikapuoliin. Jos nyt muutaman kerran vielä kävisi, ja sitten jonkin oikein unelmamaastolenkin jälkeen luovuttaisi.



Minea rv 14+1

Aika vähän tuntuu olevan ihmisillä kokemusta..



Mä oon käynyt vielä rauhallisia maastolenkkejä, ravin jätin jo jokunen aika sit kokonaan pois. Islanninhevosesta kun on kysymys, niin tölttiä ja käyntiä ollaan vaan maastossa menty. Ja hevonen on kyllä kans aika supervarma.



Huomenna on neuvola taas, et täytyy taas kysäistä mitä mieltä neuvolantäti nyt on. Ymmärsin aikasemmin lääkäriltä et jos itsestä hyvältä tuntuu niin voi kyllä ratsastaa niin pitkään kun haluaa.



Ja se tippuminen on niin epätodennäköistä, että sitä en varsinaisesti siis riskiksi osaa laskea. Totta kai se on mahdollista että jotain sattuu, mutta jos niin ajattelee, niin ei voi kyllä muuta tehdä kun istua kotona koko raskaus ajan.. Ihan yhtä hyvin joku voi ajaa suojatiellä mun päälle autolla kun oon kävelyllä ym...



Calathea 22+1

on ratsastaa, kunhan ei tunnu kurjalta --- sitten pitää lopettaa, jos on lainkaan ikäviä tuntemuksia



ehdottomasti kiellettyjen lajien listalla oli suurinpiirtein vain syvänmeren sukellus ja benji-hyppy



vähän varoitteli ratsastajien lantion lihasten kireydestä, jotka voi joskus pitkittää synnytystä, mutta toisaalta arveli jossain tapauksissa vahvoista lihaksista olevan myös hyötyä synnytyksessä... tiedäpä sitten :-)



itse lopetin heti alkuunsa vierailla hevosilla ratsastamisen, varsinkin kun oli kyse aika vauhdikkaista tunneista (ajattelin niinkin, etten enää nauti tunneista, jos alan jännittää mahdollista putoamista); omilla " vanhuksilla" ratsastin aluksi, sekin tosin jäi aika harvaksi, kun alkuraskaudessa väsytti niin hurjasti... kerran tuntui sitten vähän ankealta lantion " sisuksissa" ja tulin samantien pois selästä, mutta edelleenkään en ole mukamas ihan kokonaan lopettanut. kurja kyllä nyt viime aikoina ei vaan ole ollut aikaa kokeilla tuntemuksia.... nyt itselleni on ilmaantunut liitoskipuja lantiossa, ja ne saattavatkin tehdä ratsastamisesta jo kurjemman tuntuista, onhan siinä lantio kuitenkin liikkeessä käynnissäkin.



tiedän kyllä odottavia äitejä, jotka on ratsastaneet nimenomaan tutuilla, varmoilla hevosillaan melkein loppumetreille saakka ilman ongelmia.



omien tuntemusten mukaan vaan!



Peppi

paljonko sulla on nyt viikkoja?



Calathea

nyt on viikkoja 23+0



saa tosiaan nähdä miten tässä itse vielä pääsee hevosen selkään... ajatuksissa vaan on, että juuri sellainen rauhallinen köpöttely metsässä olisi niin rentouttavaa. itselläni on vaan vielä muutama viikko tosi tiukkaa aikaa lopputyön parissa, ja sen jälkeen niitä viikkoja alkaa olla jo jonkin verran... mutta toivossa on vielä hyvä elää :-)



Nauti ihmeessä vielä, jos ei ole tullut mitään ikäviä tuntemuksia lantioon tai masuun. Luulisi, että alkaa tosiaan tuntua kurjalta, jos se jotenkin olisi pahasta...





Peppi

.. ja edelleen ratsastan. Hyppäsin (hullu, kun olen) tuossa pari viikkoa sitten esteitä, mutta sen ajattelin nyt turvallisuussyistä jättää. Koulukisat jäi väliin, kun harjoitusravissa istuminen tuntuu epämiellyttävältä. :)



Lääkäri (naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri) ei kieltänyt ratsastusta. Saa kuulemma niin kauan ratsastaa, kun itsestä tuntuu hyvältä. Ja näin alkuraskaudessa (kuulemma ensimmäinen kolmannes) saisi tippuakin todella pahasti, että sikiölle jotain tapahtuisi. Se kun kelluu siellä niin hyvin lapsivedessä.



Ja minä olen ratsastanut jo esikoisen aikana ja ennen häntä. Synnytys kesti kaiken kaikkiaan vain 6 tuntia, siitä kun ensimmäiset supistukset alkoivat. Eli ei mulla ainakaan lihakset olleet niin kireät, että ois ongelmia aiheuttanut.. :)



Ratsastakaa niin kauan kun hyvältä tuntuu! :) Ja nauttikaa vielä kun voitte!

Minullekkin lääkäri sanoi, että ratsastus on oikein hyvä harrastus kunhan ei tipu :) eli omaa harkintaa hevosen luonne mukaan ottaen...

.. jonka jälkeen se ei tuntunut enää kovin mukavalta ja samoihin aikoihin sain hevoselleni vuokraajan. Syy lopettamiseen löytyi liitoskivuista. (ratsastuksen jälkeen takalantion liitokset kipeytyivät todella)



Otin tippumisriskin takia tosi varman päälle. Hevoseni ei ole mikään luotto-heppa... vaan saattaa säikähtäessään hypähtää sivulle jne. ja raskaana ollessahan tasapaino on huonompi joten minimoin riskit seuraavasti:



-Menin vain maneesissa koulua jossa mahdollisia häiriötekijöitä on vähemmän. LIsäksi yritin mennä niin ratsastamaan että maneesisa oli joku muukin hevonen että heppani olisi rauhallisempi.

-Nousin selkään ja laskeuduin selästä maneesissa.

-Alku ja loppukävelyn kävelytin osaksi maasta käsin (suurin osa tippumisista tapahtuu löysin ohjin).

- Verrytteli pitempään ja huolellisemmin.

-Vapaa päivän jälkeen juoksutin alkuverkaksi.

-Harrastin paljon " aivo-jumppaa" / tarkkuutta vaativia koululiikkeitä sillä silloin hevonen ja itse keskittyisi paremmin.



Olen tehnyt liikunnasta raskaudenaikana lopputyön joten jonkun verran fakta tietoa löytyy:

-Niin pitkälle voi tehdä mikä tuntuu hyvältä-

-Viimeisellä kolmanneksella tulee välttää hölskyntää (eli ravi pois viimeistään viikolla 28).

-yli 150 syke laskee istukan toimintaa, joten hieman rauhallisemmin voi ottaa.

- Paljon vatsalihaksia vaativia harjoituksia pitää välttää (esim. siirtymiset).

- Ratsastus on kiellettyä jos on vuotoa, supistuksia, kipua jne...

- Hyppääminen kuuluu kiellettyjen asioiden listalle.

-Maastossa tapaturmariski on korkeampi, sillä liikenteessä tapahtuu paljon sellaisia asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa. (esim. meillä päin liikkuu hulluja keppi-käveliöitä jotka saattavat tulla huitomaan kepeillänsä jne.



Kannattaa muistaa venytellä, ratsastus tunnetusti vain jäykistää ihmistä, joten synnytystä silmälläpitäen kannattaa huolehtia siitä että pääsee hyvin kyykkyyn ja saa lantion auki rennoksi.

Ratsastajilla on usein rautaiset lantionpohjalihakset. Niistä on hyötyä vain silloin jos osaa myös rentouttaa ne... eli niiden hallitsemista pitää harjoitella lantionpohjalihasjumpalla, jotta tahdonaloisesti hallitsee myös rentoutumisen.... muuten hyvistä lihaksista on vain haittaa jos ei tunnista omia lihaksiaan ja jää puristamaan tahtomattaan vastaan.



Huhuja liikkuu myös siitä, että ratsastajat repeäisivät pahemmin.. tutkittua tietoa ei ole, mutta ehkä kannattaa varmuuden vuoksi öljytä ja hieroa välilihaa päivittäin kuukautta ennen laskettua aikaa.

Mun on ihan pakko lohduttaa, jos joku alkaa nyt epäröimään ratsastuksen suhteen, ettö mulla ei edellisen vastaajan kirjoittamaa repeämistä tapahtunut. Ei siis yhtään. Eli taas poikkeus vahvistaa säännön.. :)