***KESÄKERTTUJEN KESKIVIIKKO***

Täällä notkun ja koitan saada nenää ja kurkkua yön jäljiltä auki. Viimeyönä pyöri mulla oikea elokuvateatteri. Näin unta jokusesta kerttusesta=)



Tiivistetysti Ninni sai pienen pojan, joka kastettiin Severiksi. Krisse oli menossa harmaalla 70-luvun kaksovisella Ford Taunuksella Hoxaa moikkaa, mut ei päässy, kun mies ei autoa antanu. Oli kuulema teippaukset laittamatta oviin. Parasta teippiä oli kuulema joku harmaa kaupasta saatava=) Suhmura sitten läksytti tota Krissen miestä, että miten voi kuvitella, että mahtuvat kaksovisella kulkemaan....



Että sellaista - onneksi ovat mun uneni vaan levottomia, eivätkä vielä painajaisia niinkun jollakin täällä oli.



Kohta täytyy herätellä likka. Viimeyön onneksi tuo jo sai nukuttua kokonaan ja pysyi omassa sängyssäänkin. Taitavat lääkkeet alkaa tehota. Selvästi tuo eilen taas kokeili, mitä saa tehdä ja mitä ei. Kyllä kärsivällisyyttä tarvitaan oikein urakalla. Huutaa tuolle lapselle ei ole koskaan kannattanut. Nyt on selvästi myös tullut joitain mustasukkaisuus kohtauksia mahaa kohtaa. Eilen kovasti kulki olohuoneessa ja kysyi, että mihin mä oon vauvan laittanu, kun sitä ei täällä ole ja että voisiko sen sitten jättää sinne? Oi voi, selitin sitten, että on vielä äitin mahassa.



No masussa taas eilen käytiin poikittain. Aiheuttaa hauskan kuopan tuohon ylämahalle ja on kaks palloa kyljissä. Toisaalta huojentavaa, että ei ole vielä kuitenkaan sinne alas jäänyt ja toisaalta sit taas tuntuu vähän huolta, että ei nyt sit enää päätyis väärinpäin. Pääasiassa tuo masuvauva mut saikin nousemaan, kun alotti aamusempalot. Maha heilu ja hytky ja muksuja sateli. Osaa potkasta tosi kipeesti. Mun valkovuoto on muuten muuttunu ihan valuvaks. Sori aihe, mut nyt tosiaan valuu reittäpitkin, jos ei oo mitään suojaa. voi ällö.



Lytte ja Masukki 31+4

[color=blue]

olipa hauska uni lyttellä :DD

mun " taloudessa" on muuten ollut silloin kun olin 18vee ollut tuollainen taunus :DDD tosin se oli pronssin värinen, mutta aika hauska yhteensattuma!



ihan mielettömän pitkän pinon olitte eilen kirjoitelleet, kivakiva :) en kerennyt sitä illalla kuin lukemaan sieltä täältä ja nyt pitäs mennä lukemaan sitten ihan ajatuksen kanssa



kevät on mulle jotenkin niin rankkaa aikaa kun alkaa noita mopetsuuneja pyörimään kaikkialla...viimex oon ollut prätkän kyydissä joskus silloin kun olin 18 kesäinen kun poika ystävällä sellainen oli...ja rakastuin siihen " pyöräilyyn" oitis!

haaveena onkin siitä asti ollut että meillekin sellainen...

mies tykkää enemmän jenkeistä...no kyllä minäkin tykkään mutta ei niitä voi verrata



laittelen tähän linkin tuohon meidän karttaan, jonne voi siis lisäillä itsensä oikeen kuvankin kera :)

siskot oli eilen kyläilemässä ja innostuttiin ottamaan musta miljuuna masukuvaa ja taidankin käydä heti laittamassa kuvan tuonne.



tuun sitten tagas kun oon saanut luettua eilisiä keskusteluja



krisse,tytöt ja Aurora/Antonio rv31+4

http://www.frappr.com/kesakertut2006kartta

Täällä on aivan ällö keli: Räntää sataa ja asteet on nollassa. Säätiedotus lupasi +8 ja aurinkoa, joten todellisuus on aika pettymys! :)

Tuleepahan töitä tehtyä, kun ei keli houkuta ulkoilemaan! :)



Mies on ollu nyt useamman päivän kuumeessa ja valitteli eilen hankalaa hengitystä, vaikka ei oo yskääkään. Passitin sen työpaikkalääkärille tarkistuttamaan, ettei oo keuhkokuumetta. Ja kaveri lähti, nurisematta. Siinä kohti mua alkoi todella huolestuttamaan: Mun ukkoani ei yleensä lääkäriin saa kuin päättömänä, kädettömänä ja jalattomana. Ollaan oltu yksissä viitisentoista vuotta ja koko aikana se on käynyt lääkärissä itteänsä näyttämässä muutaman kerran. Mies ei yleensä sairasta mitään mitä me muut ja toipuukin todella nopeasti. Eilen se vaan makas sohvalla surkeena - ja siinäkään hommassa sitä ei oo nähty miesmuistiin. Hyvä, että meni lääkäriin!



Viime yö oli pitkästä aikaa todella hyvä: Kahesti heräsin supistuksiin, kun viimeaikoina niitä on tullut joka tunnille. Vessassakaan ei tarvinnut käydä kuin kerran, joten sain nukuttua todella hyvin. :)) Yleensä heräilen suppareihin ja kyljen kääntämiseen tietysti. Viimeistään viideltä kukun sitten pystyssä, kun unet menee ohi.

Yöt on muutenkin melkoista pyörimistä, kun ei tahdo hyvää asentoa löytää: häpyliitos on kipeä, samoin lantio. Tyynyillä pönkkäilen itteäni ja ähisen. Makuuhuoneen lämmöt puotin 18aan asteeseen, mutta silti on hirveä hiki kaiket yöt. Muillakin näytti olevan samaa ongelmaa! :))



Summers:

Ei kannata kadehtia! Meillä on nuo poitsut syntynyt aika aikaseen ja supistelujen takia oon joutunut makailemaan viimesen kuukauden. Työt puskee koko ajan päälle ja jossain vaiheessa märisin miehelle, että haluan tämän kämpän valmiiksi hyvissä ajoin. ei siinä auttanut kuin painaa hommia. Ja nyt on olo kipeä ja kurja! Kaikella hintansa.

Tässä kohden on myös yrittäjänä olemisen kurjuus: Kun firma on oman osaamisen varassa ja tulot myös, ei ole paljon mahdollisuutta aloitella äitiyslomaa tai pitää sairaslomaa. Neuvolassa ne sitä tarjoaa, mutta ei ole mitään mahdollisuutta asettua laakereilleen.

Nauti sinä odotuksesta ja rauhallisesta olosta aivan huoleti - Ei se vauva eikä vauvankatsojatkaan niihin kaappeihin kurkistele! ;))))



Avunpyytämisestä ja saamisesta oli jotain keskustelua aiemmin:

Meillä asuu minun kuusvitonen isä 40km päässä ja tulee ehtiessään kyllä mjielellään apuun, mutta silläkin on työnsä ja korkea verenpaine, joten kauhean usein ei kehtaa pyytää. Lähimmät sukulaiset onkin sitten 300km päässä ja siitä eteenpäin, joten aika tyhjän päällä ollaan. Kavereilla on omat pienet lapset ja työt, joten apua sieltä on turha kysellä. Yksi ystävätär jäi vasta työttömäksi ja aikaa ja voimia olisi, mutta sillä on aina hyviä syitä: menkat, vesijumppa, ruokakaupassa käynti jne. Enpä sitten enää etes yritä kysellä.

Oon ajatellut, että yritetään pärjäillä näin. Jos katastrofi tosissaan iskee, tiedän että isäni tulee hätiin vaikka kesken työpäivän. Rauhoittava tieto sekin.



Anopeista ja äideistä oli puhetta myös. Meillähän ei kummallakaan ole miehen kanssa enää äitiä. Nyt miehen isä seurustelee jonkun kanssa. Ollaan tässä odoteltu, milloin hän esittelee rakastettunsa meille.

Välillä pelottaa, että jos se on joku määräilevä höösä, niin en kyllä kestä. Toisaalta se on (vissiin) aika nuorekas, joten tulevaisuudessa voisi olla kotiapua tarjolla... (Ihanan itsekästä! ;))) )

Tunteet heittää laidasta laitaan kaikkien hormoonien voimalla, varsinkin kun ei miehen kanssa olla oikein kumpikaan vielä toivuttu hänen äitinsä marraskuisesta kuolemasta. Välillä ajattelen mukafiksuna, että elämän pitää jatku, sitten tulee taas surkea olo " kun mummu ei koskaan nää tätä vauvaa eikä vauveli mummuaan..."

Meillä pojat on lohdutellu (näinkin päin siis!), että vauveli on vielä taivaassa leikkimässä mummun kanssa ja mummu kattelee meijän touhuja täällä. Ihanat vekarat! Ja taas äiti kyynelöi! :))



Vielä noits ihanan-kamalista ekaluokkalaisista:

Meillä on päivässä onneksi yksi hyvä ja rauhallinen hetki kaksin eppuluokklaisen kanssa. Mies vie aamuisin hoitoon kaksi nuorempaa ja me jäädään esikoisen kanssa tänne kaksin ennen koulunalkua. Silloin on tilaisuutta jutella ja ennenkaikkea kuunnella ison pienenpojan juttuja ja huolia. Silloin se tulee syliinkin, kun toiset ei näe. Nämä kolme päivää sujuukin esikon kanssa sitten muutenkin paremmin. Muulloin joudun pyytämään esikoiselta apua moneen paikkaan. Joskus se huutaa aivan raivona, ettei halua aina auttaa. sillon pitää yrittää saada ite (villasukkia kaapin alta jne, mihin ei mahan kanssa taivu). Joskus menee kyllä molemminpuoliseksi karjumiseksi, kun itse on väsynyt ja ressissä. :(( Onneksi on näitä hyviä ja rauhallisia aamuja. :))



Nyt laitan pisteen tälle romskulle ja siiryn suihkuun !

M 33



P.s. Tulipa testattua: Henkinen ikä on sitten tasan 40 - ja eilen napsahti fyysistä ikää " vasta" 29! Mies nauroi katketakseen. Se kun on aina välillä sitä mieltä että oon toisinaan melko tyhjännipottaja... :)))))

Aii!! Nyt supistaa aivan sikakipeästi!!!!

Ihme tunne nukuin kuin tukki koko yön putkeen! Yleensä pyörin pari tuntia valveilla ja rampaan ainakin kerran yössä vessassa.



Heräsinkin suht pirteänä, mitä nyt normaali aamuäreys vaivasi, ja soitin terv.keskukseen ajan kuopukselle. Korvaansa alkoi eilen valittamaan-on ollut röhäinen jo ennen pääsiäistä ja oltiin siellä kylpylässä joten eiköhän diagnoosi ole aika selvä.



eilen tein taas lenkin ja selkä+lonkat kipeytyi oikein kunnolla, ärsyttää:ois niin kiva ulkoilla ja liikkua, mutta sitten saa koko illan melkein nelinkontin kulkea. Lisäksi huomaan että vessaan piä pästä tosi usein, eli kohtu painaa virtsarakkoa. Oikein pitää suunnitella että kun menen sinne kauppaan, nin missä on lähin vessa...



oma vatsa möyrii ja potkii vauhdilla. Varsinkin iltayöstä kun itse käy lepäämään on hirveät bileet päällä. jännä nähdä milloin tämä jumppaveiko/likka syntyy.. mä niin toivoisin että mielummin touko- kui kesäkuussa. (la 6.6)



Mies käski jo lpettamaan touhottamisen, mutta pari proggista olisi vielä tehtävänä..uuninpesu, saunanpesu ja kaikki kaappien ja tasojen yläpinnat+koriste/taulu yms jutskat. Lisäksi talvikamat pitäisi laittaa loppuun eilen jo vähän aloittelin. Toisaalta aikakin kuluu paremmin kun on joka päivälle tekemistä.



Joo jos menisi aamupuuhiin ja kohta muksun kanssa lääkärille.

Hauskaa päivänjatkoa kaikille!

Eilen kaupungilla oli kevät jo niin pitkällä,että alkoi vakio allergiaoireet ilmestymään. Voi kökkö, mä kun niin toivoin,ettei mun tarvis tänä keväänä ja kesänä kärsiä allergiasta. Viime kesä meni kesäkuun jälkeen täysin ilman lääkitystä. Nyt vaikuttaa kyllä silti että ei taideta päästä yhtä helpolla. Pitääkin huomenna kysyä neuvolasta,että uskallanko aloittaa lääkätyksen jos allergiaoireet alkaa olla sietämättömät.



Tänään on ohjelmassa ompelua. En vaan tiedä oikeen mistä tosiaan aloittaisin. Varmaan pitää ekaks pyöräyttää noi olkkarin verhot ja sitten siirtyä siitä keittiön verhoihin ja pöytäliinoihin. Sitten pitäis varmaan väkätä tyynynpäällisiä ja vauvalle se haalari. Mies tosin huomatti,että kannattais varmaan käydä kaupungissa päivällä kun aurinko paistaa ja on aivan tosi lämmin. Mutta menen sitten varmaan vasta sen jälkeen kun hän on ollut ruokkiksella. Lupas tulla kotiin syömään ja moikkaamaan mua. (varmaan todellisuudessa tulee varmistaa,että kaikki on ok)



Eilisistä suppareista ne tuli sitten säännölllisesti 5 min välein. Niitä tuli noin kymmenkunta ja sen jälkeen ei ole tullut yhtään ainutta. Ihme homma.



Ai niin ja eilen ne soitti sieltä vaunuliikkeestä mistä me tilattiin ne vaunut,että vaunut on tullut,mutta renkaat on loppu. Saadaan kyllä vaunut hakea tällä viikolla mutta eri renkailla. Meillä on varapyörät siihen asti että niitä saadaa lisää jostain ulkomailta. Menee kuulemma jotain 3-4 viikkoo ennen kuin omat tulee. Mä laskeskelin siinä,että menis vähä tiukille jos ei saatais varapyöriä siks aikaa. Kun ei ole mitään hajua milloin nyytti päättää tulla maailmaan.



Onneks sain nukuttuu viime yönä ihan kohtuu hyvin. Aloinkin olemaan jo väsynyt. Illalla olin nukahtanut sängylle tv auki. Mies tuli tallilta joskus en tie milloin. Siitä asti nukuin sitten siihen neljään ilman vessareissua,jee! Nyytti kääntyi sitten siinä kuuden maissa taas poikittain ja siitä asti se nukkuin tohon vähä oli 9.Se muuten ottaa ihan järjettömän kipeetä kun se kääntyy siitä rt:stä poikittain. Meinaa ihan taju lähteä. Mä olen miettinyt,että toivottavasti se saa ittensä takaisin sinne rt-asentoon vielä. Mitäs sitten kun se ei enää mahdukkaan takaisin kääntymään?Sit ollaan poikittain loppuaika. Nyt nyytti sielä vähän potkuttelee ja ilmoittaa itsestään ihanaa.



Ajatelkaa ei ole enää kauaa kun nyyttit on maailmassa ja sitten niitä potkuja ei enää tunne masussa. Tuntuu jotenkin erikoiselta ajatukselta. Entäs muilla?



Mä en nyt just muista mistä on ollut puhetta,pitää päivän mittaan palailla ja kommentoida sitten.



Mun mielestä oli tosi kiva että eilen niin moni oli kirjoitellut kuulumisia!



Lilli81 33+5

Lytelle paranemisia ja nauroin kyllä tolle unelle... Miten oonki voinu olla oma ihteni jopa sun unissas... :)))



Vielä avunpyytämisestä/saamisesta. Meillä on niin ku tarvitaan tunnin parin lapsenlikka-apua, pyydetään anoppi, joka on eläkkeellä. Sit isomman avun tarpeeseen on mun vanhemmat, jotka molemmat kyllä töissä, mut sit sumplitaan aikoja... Viime viikko hyvänä esimerkkinä; mies 4 yövuoroo peräkkäin, mä kuumeessa; papalla talviloma ja koko viikon ajoin sinne tai kävi hakemassa pojan... Mut ne on muutenki papan kans paita ja peppu, jokasen vapaahetkesä pappa viettää kyllä pojan kans. Ovat sopineet ku vauva syntyy nii poika muuttaa mummulaan ;)))) Just joo... Ois vähä eri tilanne jos ois pysytty Jkl:ssä, niinku siellä asuttiin ku poika ilmotti tulostaan, muutettiin sit kotikonnuille miehen työn perässä takasi ja päivääkään en oo katunu vaiks suuri maailma jäi kokematta...



Viime yönä tuntu tuo lantion löysyys pahimmillaan tähän asti, kylkee vaihtaissa ihan kuuli miten loksahtelee perässä ku siirti jalkaa...



Poikapa ei annakaan sit koko aamua tässä istua....



Suhmura 32+6

Olipas pääsiäisen aikana kirjoiteltu ja eilennä. Menikin tämä aamu töissä lueskellessa noita pinoja :) Ei sen puoleen meinaa tekemiset olla vähissä, kun on kaikki hommat jo tehty, mitkä pitää saada kuntoon ennen äippälomaa (4 pvä töitä jäljellä..)



Harmaata on tänään täälläkin, mutta onneksi pääsiäisen aikaan oli parina päivänä aivan mahtava keli. Minä olen kyllä niin kevät ihminen, että, herään aina keväisin minäkin eloon, kun syksy (marraskuu) masentaa ja alku talvi.



Paljon oli puhetta ollut, koitanpa vastailla osaltani johonkin jos enään muistan mitään:

-matkaa sairaalaan on 100 km ja kesäkelillä sinne ajaa noin tunnin vähän reilun. Saa nähdä mennäänkö tälläkin kertaa omalla autolla vai pitääkö turvautua ambulanssiin. Täällä ohjeena on, että lanssilla mentävä jos lapsivedet menee

- raskausarpia on ja paljon! Uusia ei ole vielä tullut ja toivottavasti ei tulekaan, mutta vanhat näkyy edelleen ja vieläkin kirkkaana loistava umppariarpi

- jollain muullakin oli pahaolo tullut takaisin, sama täällä. Koko ajan on semmoinen kuvottava olo eikä tee mieli syödä mitään, kun tietää, että tulee aina vaan huonompi olo, vaan minkäs teet. Tähän kun lisätään vielä jatkuva päänsärky niin ei ole kivaa. Neuvolassa jo kyselivät onko muita raskausmyrkytyksen oireita, mutta niitä ei vielä ainakaan ole ollut.

-Minäkin olen liittynyt unien näkijöiden joukkoon. Nyt nään tosi paljon unia ja hassujakin vielä.



Siinä tais olla kaikki mitä nyt tuli mieleen. Krisseen voisin yhtyä siinä, että minustakin ois mukava omistaa moottoripyörä, mutta meilläkään miestä ei kiinnosta asia yhtään. Mulla on joskus ollut piikki, mutta sen jälkeen en ole pyörän selkään päässyt. Ehkäpä joskus vielä...



Oma(.): Poitsu potkii tosi paljon, tai lähinnä se taitaa olla semmoista venyttelyä, mutta kuitenkin. Pää alaspäin se siellä kellii ja on ollut minusta siinä asennossa jo monta kuukautta. Tosin minä en aina niin varmasti osaa sanoa miten päin siellä ollaan, mutta näin minusta tuntuu. Tuossa pääsiäispinossa oltiin herätty kertuissakin siihen, ettei noita viikkoja enää niin kauheasti ole jäljellä, minulla 6 jos lasketunajan seuduilla synnytään. Nyt kun ajattelee niin aika äkkiä mennyt aika ja varsinkin tämä loppu menee, kun jää kotiin ja alkaa se siivousurakka: miljoona hommaan mitkä on suunnitellut tekevänsä sitten kun jää kotiin... katsotaan mitä oikeesti saan sitten tehtyä ;)



- Magpie rv.33+5, tytöt 08/00 ja 05/02-

Sainpas kuvan kartalle, mutta en ruennu tappelemaan kaupungin kanssa... Ekaks luulin löytäneeni oikeen kaupungin mut kartalla oliki aikas lapissa ;) No sit sain vaihettua sen tohon naapurikaupunkiin, onpahan ees suht läheltä.... Ja kahteen kertaan tuli sit... No tumpelo mikä tumpelo... ;)))))))))

Ja kiitos edelleen kun kerroitte kokemuksianne esikoisten/vanhempien lasten kuljetustavoista. Mietin vielä sitä, kun esikoinen on jo aika hyvä pyöräilemään, että uskaltaisiko syksyllä laskea jotain sen varaan, että hän liikkuisi pyörällä. Vai ajanko itseni vain hermoromahdukseen, kun ei hänen huomiokykynsä tietenkään ole samalla tasolla kuin polkemistaito... Me päästään siis kävelyteitä kauppaan, kirjastoon yms. (autoteitä en ajattelisikaan) mutta niillä kuitenkin liikkuu myös mopoja. Noh, kohtahan nämä selviää, mutta nyt kun on aikaa niin tulee jo etukäteen kaikkea käytännön selviämiseen liittyvää pohdittua.



Lillille allergialääkkeistä: Aika monia paikallislääkkeitä saa käyttää, siis silmätipat (esim Lomudal), nenäsuihkeet (itsellä Nasonex) ja useat hengitettävät astmalääkkeet. Ainoat mitä ei saisi käyttää on antihistamiinit. Jos on pakko niin sitten Zyrteciä. Itse olen joutunut käyttämään paikallislääkkeitä koko raskauden ajan, koska on pakko.



Masun koosta. Minusta on vähän aikaa tuntunut, että olen nyt samankokoinen kuin viimeksi lasketun ajan tuntumassa ja neuvolassa selvisi että niinpä olenkin! Sf mitta on nyt sama kuin viimeksi viikolla 38 ja samoin oma painoni. Viimeksi menin siis alakäyrällä ja nyt lähes yläkäyrällä. Vähän on tainneet paikat antaa periksi :)



äitimiia rv 33+4

Taitaa alkaa porukka olla jo moni kotona kun näin juttua riittää täällä. Kiva kiva, niin ei tule ihan mökkihöperöksi :).



Tosin mä kyllä rakastan olla kotona, moni on ihmetellyt että miten mä oikein saan päivät kulumaan kun näin aikaisin jäin kotiin. Ei tee tiukkaakaan, päinvastoin pelkään kovasti että aika loppuu vielä kesken, niin paljon on tuota tehtävää..



Miona, kiva kun kuulee sustakin taas pitkästä aikaa! Meillä on myös tota remonttia ilmassa, on vaan PAHASTI vaiheessa, ja mua stressaa kun mies ei jaksa paiskia 100% kaikkea vapaa-aikaansa täällä. Itseä vaan ärsyttää kun en voi nostaa/siirtää mitään ja kaiken pitää vaan lojua päivät kunnes mies tulee töistä sitten nostamaan. Toisaalta omahan oli idea vaihtaa lasten huoneet ja maalata, tapetoida ja sisustaa uusiksi :(. Noh, kunhan tämän valmistuu niin hienoa tulee ja sitten on varmasti hyvä mieli kun kaikki alkaa olla valmista vauvalle.



Jotain piti vastata Lillille, mutta en nyt muista mitä?



Miona ja Summersnow, erittäin " kiva" kuulla että teilläkin ongelmia nimenomaan noiden koululaisten kanssa. Olen meinaan itsekkin jo miehelle puhunut että tolla pojalla ei nyt ole kaikki ihan kohdallaan mutta ehkäpä tämä on tosiaan ihan normaalia kun kerran muillakin on samaa. Tuntuu että poika ei kykene keskittymään yhtään mihinkään, ruokailukin on sellaista pomppimista pöydästä ees taas ja esim. hampaiden pesu voi kestää vartin ennen kuin on muistanut tahnankin laittaa ja argh, sitä rataa. Mutta myös käytös on karseaa, huutaa ja naljailee mulle kuin pahainenkin nulikka, sekös mua ärsyttää että lapsi käy hyppimään tosissaan äitinsä nenille! Tai ylipäänsä vanhemmille ihmisille. Autossa näyttelee keskisormea ja silleen, siis todella olis kait Super-Nannyn vuoro tulla meille =D. Ja oikeasti kun tuo poika on mitä kultaisin ja hyvätapaisin ja oikeudenmukaisin ihana mussukka. Tästäkö voisi jo kuvitella jotain mitä on tulossa sitten murkkuiässä??? Siis potenssiin miljoona sitten.



Kuusivuotias pikkusiskonsa on täysillä mukana vauvan odotuksessa, paijailee mahaa ja on niin ihana, tosin ehkä sillä sitten napsahtaa kun vauva on syntynyt ja arki alkaa ja ei se vauva olekaan sitten aina niin ihana tmv., tai ainakin se vie sitten äidin ajan ja huomion.



Aamulla sain vihdoin ja viimein vietyä Kelaan ne paperit. Yritän nyt saada viimeisen puolen vuoden tulojen mukaan rahaa kun palkka nousi mulla aika kivasti vuoden 2004 jälkeen, en pä tiedä riittääkö kuitenkaan siihen 20%:n. Mites Krisse, saitko jätettyä sun paperis Kelaan kun meni silloin pääsiäisenä vanhaksi?



Onko muilla kuuma kokojana? Mulla lentää hiki niin että ihan hävettää! Kylässäkin pitää pyytää aina availemaan ikkunoita kun tuntuu että läkähdyn ja kotona voisin kulkea alasti vaikka. Uloskin laitan enää vaan ohuen hupparin takin sijaan ja silti on kuuma esim. kaupassa.



Joo, ja valkovuotoa täälläkin ihan raivostumiseen saakka! Välillä on pakko käydä kurkkaamassa mitä sinne pöksyihin lorahtelee kun tosiaan ei ole ihan vähäistä tuo lorottelu, yöks..



t. mariadee 29+5

Kyllä oli pitkä pino eilen, huh, meni koko ilta lueskellessa ja mies jo valitteli et istun aamusta iltaan koneella.. Joo, kun kerkeäiskin, esikoinen 1-vee pitää kyllä huolen, että en kerkee koneella istuskeleen päivisin, siksi mulla meneekin yleensä iltaan ennenkuin kerkeen pinoja lueskeleen.. Nyt pikkumies sairaana joten päikkäreitä nukutaan jo näin aikaisin, mikä lie tauti kun nuhan ja yskän lisäksi on niin kiukkunen ja itkuinen, että ihan ihmetyttää, yleensä kun on niin reipas poika, olisko hampaita tulossa..?



NELJÄKÖ muistaakseni kaupittelit kantoliinaasi täällä viime viikolla, vieläkö olisit sitä myymässä? Millanen liina se on ja paljonko pyydät siitä, voisin olla kiinnostunut? Lueskelin myös eilisestä pinosta, että sf-mitta oli sullakin pieni, paljonko se oli ja mitä ne neuvolasta siitä kommentoi? Mulla oli rv:lla 32+4 vain 25 cm, varsinaisesti eivät huolestuneet neuvolasta mutta jotenkin sellanen olo tuli itselle et pitäsikö sittenkin huolestua..?



Muita aiheita eli meillä matkaa on sairaalaan vain 5 km ja reitti valittiin jo esikoisen aikaan niin, että on vain yhdet liikennevalot matkan varrella eli tarvittaessa päästään kyllä nopeesti sairaalaan!



Raskausarpia ei tullut esikoisen aikaan ollenkaan eikä ainakaan vielä *koputtaa puuta* ole tullut tässä raskaudessa.



Täällä on myöskin KUUMA ja HIKI koko ajan!!!! Päivässä sais käydä usein suihkussa ja vaihtaa paitoja jos haluais pysyä raikkaana ja hajuttomana mutta pyykkiä on jo entisestään niin älyttömästi, että yritän täällä kotioloissa sinnitellä yhdellä paidalla (lähinnä toppi..) per päivä.. Ja koko ajan vaan ilmat lämpenee, huh, onneksi en oo enää heinäkuussa raskaana!!!



Oma (.) sen kun möyrii ja potkiskelee ahkeraan. Vauveli kerkes mennä jo raivotarjontaan mutta nyt olis vähän taas sellanen tunne, että oltaisko sittenkin taas peppu alaspäin, toivottavasti ei, alkaa jo viikkoja olla kasassasen verran, että olis hyvä jos masukki pysyis siellä rt:ssa.. Sormukset otin eilen jo pois kun tuntu et sormet alkaa turpoomaan, muuten ei turvotuksia onneksi ole. Kumarrukset ja esikoisen kantelu aiheuttavat välillä kipeitäkin supistuksia, mutta ei auta selittää 1-vee pikkumiehelle (joka on vielä kipeenä) että " ei äiti voi ottaa syliin ja nostella sua pystyyn kun supistelee.." Saa nähdä pysyykö tämä pikkukaveri matkassa sinne kesäkuun 4. päivään saakka.. Kunhan vielä edes kuukauden niin oltais jo rv:lla 37 niin olis edes täysaikainen. Saa nähdä miten sitä jaksaa loppuajan kun nyt on jo välillä niin rankkaa kun ei jaksais muuta kuin makoilla, mitenkähän sitä esikoisen odotuksen aikaan jaksoi vielä töissä tsempata rv:lla 35..?



Mitähän sitä muuta oli, ai niin joo, ei meillä mies paijaile mun mahaa päivittäin, kerran viikossa on paljon realistisempi ajatus, enkä oikeestaan kaipaakaan. Tosin välillä vois kyllä muistaa et olen raskaana ja auttaa enemmän täällä kotona!



Ihanan aurinkoista kevätpäivää kaikille Kertuille!



MiljaMaaria 33 + 3

[color=blue]sain jätettyä tiistaina siis eilen nuo paperit.

ei se täti sanonut mitään...mutta en kyllä maininnutkaan siitä lasketusta ajasta...en tiiä oisko sit pitäny

no toiv. siitä ei tulis mitään sanomista myöhemminkään :)



uhhuh..asukki möyrii nyt ihan mahottomasti :D

liikkeet tuntuu heti tuossa rintojen alapuolella ja vasemmalla alhaalla. tuntuu että pikkunen vetää tuolla vieläkin kuperkeikkoja koko ajan kun liikkeet tuntuu päivittäin ihan joka puolella...ihanata!



ja surku tulee jo nyt kun ajattelee että pian näitä liikkeitä ei enää tunne...no okei, on se vaavi viel ihanempi masun ulkopuolella ;D



risutiina taas

Jotenkin ei meinaa ajatukset pysyä kasassa enää yhtään. Aina mietteet kääntyy vauvaan ja sen syntymään. Hävettää tunnustaa, että kävin tuossa tunteroisen köllöttelemässä ja silittelemässä vauvaa. Otin kyllä mukaan tenttikirjan huonoa omaatuntoa lievittämään, mutta omiin ajatuksiin jäin kuitenkin... :)))))))))



Unista on pakko sanoa vielä:

Näen joka yö unia synnytyksestä ja aina se sujuu luomuna ja tosi helposti. Kaikki on kuin unelmasta ja niissä unessa meille syntyy TYTTÖ! :)))))))))))))

Meillähän siis on nuo kolme poikaa ja tämä kaverikin on kahden lääkärin voimin todettu pojaksi, mutta alitajunta ei ilmeisesti suostu uskomaan... :))))))))))))

Hassua on se, että kolmelta ensimmäiseltä on ollut tosi poikaolo, mutta nyt vaan tuntuu tytöltä, vaikka miten asiaa itelleen selittelisi. Huvittavaa!

Tosin pikkusisko on sanonut moneen kertaan, että ei usko tätä pojaksi, ennenkuin näkee. Se oottaa (aikuinen ihminen siis) ihan täysillä meille tyttöä! Olen nauranut sille monet kerrat, että pettymys tulee, mutta se on ihmeellisen varma kannastaan. Aikasemmissa ootuksissa sisko on sanonut alusta asti, että poikia tulee ja niin on mennyt.

Alkaa nuo höpötykset upota minunkin uniin asti näköjään! :)))))))))



Matkasta sairaalaan:

Meiltä on Oysiin 40 km suoraa tietä, matkalla kahdet liikennevalot ja tie satasen rajoituksella. Neuvolasta on ohje, että ambulanssilla mennään, jos lapsivedet menee tai uudeleensynnyttäjällä supistukset tulee alle kolmen minuutin välein.

Meillä vain on kaikki lanssikuskit tuttuja miehiä, joten mulle voisi olla aika kova kynnys päästää niitä ropeloimaan alapäätäni.

Yksi pöhkö vitsailee jo lähikaupassa nähdessä, että ' joko me kohta lähtään yhdessä synnyttämään...' ja iskee silmää (mun mielestä) aika ' rasvasesti' . Yököttävä!



Raskausarvet:

Vielä ei ole tullut kuin muutama, mutta aikaisemmissa raskauksissa ne on napsahtaneet kertaheitolla viikoilla 35-36 ja niitä onkin riittänyt. Mitkään rasvat ei auta. :( Ei siis bikineitä tänä kesänä! ;))))



Huono olo:

Tuttu vieras täälläkin. Paino ei oo noussut enää viimeiseen 6vkoon ollenkaan, vaikka maha kasvaakin. Sen verran kevyitä on nuo syömiset olleet.



Sisaristuin-pyöräily-kaksostenrattaat:

Meillä siis kuopus 3,5vee, kesällä 4 ja pyöräilee reippaasti ja rauhallisesti. Kauppaan on kolmisen kilometriä mäkistä tietä ja vielä ainakaan poika ei jaksa pyöräillä kauppaan asti. Sillä ajattelin käyttää sisaristuinta aina kun tekee mieli kävelylle. Isommathan kyllä pyöräilee jo todella pitkiä matkoja. Meillä on hoksattu, että mahdollisimman isorenkainen pyörä tekee pyöräilyn kevyemmäksi ja nopeammaksi, joten kuopuksellekin laitetaan kesän tullen 16tuumainen nykyisen 12' tilalle. Saapa nähdä, miten lujaa sitten pyöräillään! :)))))))))



Kadena tuossa luin, että etelämpänä on jo niin lämmintä, että paitasillaan ulkona tarkenee ja voi pihoja laitella. Täällä Oulun korkeudella on vielä niin paljon lunta ja kylmää, että muksuilla on kevyttoppikset suosiolla käytössä. Ja kurasotkua riittää. :(

Yleensä kyllä pihat on ollu vappuun mennessä sulat ja kuivat, mutta nyt on kevät todella myöhässä. Ja minä kun haaveilen, että jaksaisin koko tuon ison pihan siistiä ennen vauvan syntymää! :))

Hirveä pesänlaittovietti! :))))))))))))))))))



Taas kerran, M

Mun sf-mitta oli viikolla 32+2 26 cm, joten samoilla mennään, tosin lekurit ei ole komentoineet asiaa mitenkään vain terveydenhoitaja.

Painoarvio on (jos syntyy laskettuna)yli 3 kg, joten keskiarvoinen muksu tulossa. (muut poika 3330g rv 40+4, tyttö3350g 39+1, tyttö3080g 38+1)

Ärsyttää vaan ne kommentit että toosiii pieni masu sulla on ai laskettu aikakin on jo kohta..ihmeen pieni vatsa....Mulla on painoa tullu noin 6 kg, joten sitäkin on tullu ihan normaalisti.



Kantoliinasta:se meni heti kaupaksi, laitoi ilmoituksen tonne osta ja myy palstalle ja myin sen halvalla 20 e, katoin et jotkut pyys samaisesta linasta 45 e!

En ehtinyt koko pinoa vielä lukasemaan, täytyy tulla myöhemmin uudelleen. kiirettä pitää...

Päätin kummiskin omia kuulumisia kirjotella.



neljäkö: mulla myös kipeytyy selkä ja lonkat touhutessa/liikkuessa hirveesti. Eilen siivoilin hiukan ja vieläki on aika kökkö liikkua. pitäs vissiin ottaa rauhallisemmin.



Lilli ja muutkin: Tosiaan on pian vauvat maailmassa :) Ei enää pitkää aikaa...Tuli vain mieleen kun sit synnytyksen jälkeen masu häviää niin mulle tuli sitä viimeks ihan ikävä :) Täytyy nyt sitte nauttia masusta vielä nää loppu ajat:)



oma (.) nyt ollaan liikuttu oikeen urakalla :) Aamulla vauvi heräs viiden aikaan ja ihan selvästi jo huomaa et sillä on jonkinlainen rytmi!





Nyt on pakko kiitää...tuun myöhemmin uudellee...



Queen rv33+5 ja neiti 1/05

Tässähän alkaa iskeä stressi! On niin paljon asioita mitä pitäisi ehtiä tehdä ennen vauvan tuloa! Kaikenlaista pientä pitäisi myös hankkia. En uskalla hirveesti touhuta kun supistelee niin herkästi. En tosiaankaan tiedä mikä on normaalia näiden supistusten määrässä! Täytyy ens viikolla taas keskustella terkan kaa asiasta.



Täälläkin on vauveli pääasiassa raivotilassa. Yöllä kun makaan kyljellä se saattaa kääntyä poikittain. Viime yönä ekaa kertaa kääntyminen oikein sattui! Mä oon aina tykännyt nukkua kippurassa kyljelläni, mut nykyisin jostain syystä herään melkein aina selältään. Taitaa takapuoli painaa niin et kupsahdan selälleni!



Neuvolatädin mielestä vauva on pieni, mut onneks potkuissa on voimaa. Ainakin iltaisin ja yöllä, päivällä on aika rauhallista. Munkin mahaa on tutut sanoneet pieneksi, mut on sf-mittakin ollut pieni. Omasta mielestä maha on suuri, mutta eihän mulla ole mihin verrata.



Piti vastailla, mutta tyhjää, tyhjää. En muista mistä keskusteltu. Ai niin, lirahtelusta. Kiusallista, mut on pitänyt jo pidemmän aikaa laittaa jalat ristiin kun aivastaa. Jostain syystä oon aivastellut hirveesti koko raskausajan. Mulla on aina ollut aivastukset voimakkaita, en voi sille mitään. Joskus repii massusta pahasti, on niin voimallisia. No, enää en pelkää synnytyksen alkavan tai istukan repeävän aivastuksen voimasta!



Ihana paiste ulkona, taidanpa viedä pyykit ulos!



Riinuska 31+5

No niin. Neuvolassa tuli käytyä, ja niinhän siinä kävi kuten arvelinkin. Eli, mittailen vielä 6 pv:n ajan niitä sokeriarvoja, ja jos ne ovat normaalit, niin asialle ei tehdä mitään. Mutta jos isoja heittoja on ja arvot menevät ylärajan yli, niin sitten kai täytyy ruveta ruokavaliodieetille. Tosin neuvolan täti oli sitä mieltä, ettei minulla voi olla sokeriarvoissa suurta vikaa, koska painoa on tullut vain nelisen kiloa koko raskauden aikana. Joten en ole asiasta ainakaan huolissani. Katsotaan nyt kuinka käy.



Tuo painon vähäinen lisääntyminen on kyllä aika upea juttu! Viime kerralla painoa oli tässä vaiheessa tullut jo yli 10 kg. Ennen raskaaksi tuloa minulla oli ylipainoa kymmenisen kiloa, joten olen todella tyytyväinen ettei paino ole nyt lisääntynyt juuri ollenkaan. Sf- mitta oli 28,5 ja nyt siis viikkoja 31+5. Neuvolan täti oli ainakin sitä mieltä, että vauva kasvaa kuitenkin ihan normaalisti. Tosin mitään painoarvioita ei ole tehty, eikä kai ole tarviskaan.



Mutta nyt on taas pakko jatkaa töitä. Hauskaa päivän jatkoa kaikille!!!



t. susse 31+5

Ehdinpä koneellekin.

Taas yöllä pyörin valveilla, en tosin niin pitkään kuin viimeksi. Nukuin levottomasti aamuyön, sitten mies lähti töihin ja nukahdin kuin tukki.



Toivottavasti Miona miehesi voi hyvin, ettei mitään vakavampaa? Influenssaakin on taas liikkeellä..

Niin, mullakin on nykyisin hiki kaikkialla ja joka paikassa. Makuuhuoneessa on pakko olla tuuletusikkuna auki, hiki on silti.. Saa nähdä miten käy kun oikeasti tulee lämmin..



Avun saamisesta/pyytämisestäkin täällä oli juteltu. Oma äitini asuu n 100 km päässä ja miehen äiti noin 60 km päässä. Molempiin luotan ja molemmat varmasti innoissaan ottavat lapsosen hoitoon, mutta pikaista apua ei yhtäkkiä varmaankaan heistä saa.

Onneksi yksi kaveri asuu samalla paikkakunnalla, ja hän ottaa tarvittaessa mielellään hoitoon (olen myös hänen lastaan hoitanut tarvittaessa). Toki käy töissä, eli ei aina saavutettavissa. Mutta saa nyt nähdä, eihän ole kuitenkaan tulossa kuin yksi lapsi, joten emmeköhän nyt pärjää. Saa nähdä sitten kun (jos) tulee toinen.. (tähän mies kommentoisi väliin, että odota nyt, että tulee edes ensimmäinen..)



Tulipa tänään pestyä ensimmäinen koneellinen vauvan vaatteita, huomenna sama urakka jatkuu. Päätin sitten olla käyttämättä huuhteluainetta, lorautin pikkaisen mukaan etikkaa (jota käytän pehmentämään myös vaippapyykkiä).

Oli jotenkin ihana tunne laittaa pieniä puhtaita bodeja ja potkuhousuja narulle kuivamaan.. :)





Mrs.Marple & Rääpäle, rv 32+4

[color=red]Jospa sitä taas taustalta hiukan aktivoituisi ja kirjoittelisi kuulumisia.

Aika kauan on kun oon viimeksi kirjoittanut, varmaan kaksi viikkoa :)



Sairastin siis aivan kamalan flunssan tuossa viikko sitten ja en muista koska viimeksi oon niin kipee ollut. Onneksi nyt kuitenkin on taas jo ihan normi olo.



Naimisiin mentiin sitten kiirastorstaina ja minäkin siis virallisesti rouvakerholainen nyt olen! Koko pääsiäinen oli yhtä härdelliä noiden hääkestitysten ja tyttären 2vee synttäreiden kanssa. Mutta nyt elämä tästä taas tasaantuu, onneksi!



Mistäs täällä puhuttiin, kun vaan muistaisi... Pää tuntuu päivä päivältä enemmän höttörältä...



Ainakin avun saamisesta on juteltu. Meillä on ihan luxustilanne, kun äitini asuu ihan lähellä ja on aina valmis auttamaan. Päästään siis miehen kanssa leffaan, syömään, kävelylle, viikonlopuksi hotelliin tms. tai ihan vain kauppaan kahdestaan. Olen siis sen puoleen todella onnekas! Lisäksi äitini lupasi ottaa kesäkuun lomaa ja tulee meitä auttelemaan kun kesäkuussa olen jo varmaan aika kykenemätön yhtään mihinkään.

Miehen vanhemmat asuvat sitten vajaan 400 km päässä, joten sieltä ei ihan yhtäkkiä apua saa, mutta pidemmän suunnittelun kanssa kyllä. Viime kesänä pahimman remonttimyllerryksen keskellä tyttö vietti esim. mummolassa kaksi viikkoa lomaillen :)



Sairaalamatka on meillä jotakuinkin 15km ja taittuu ruuhka-ajan ulkopuolella hyvinkin nopeasti, mutta jos lähtö tulee esim. tiistaina klo 16, matkaan saa varata likimain tunnin. Näitä ruuhkasuomen miinuspuolia :/



Enempää en muista....



Mä sain inspiksen ja siivosin meitin eteisen vaatekaapit kevätkuntoon. Pesin kaikki toppavaatteet pois ja tilalle hiukan kevyempää. Muutenkin surutta nakkelin kamaa roskikseen, vaikka yleensä meen periaatteella " jos tätä kuitenkin vielä tulee käytettyä"



Huomenna olis pelkopoliin liittyvä synnärikäynti heti aamusta, hiukan jännittää. Vaikka enhän mä sinne nyt vauvaa jää saamaan, mutta kuitenkin. Tasan kaksi vuotta sitten sellaisessa salissa pieni prinsessamme syntyi (21.4). Varmaan pillitän siellä kun muistelen :)



Jaahans, nyt tarttee lähteä makkarakeiton kimppuun, tai lähinnä valmistuspuuhiin. Saa perhe syötävää kun kotiutuvat.



Mukavia päiviä kaikille!



Helmis ja Onsku 30+5[/color]