GEENIT JA RIIPPUVUUS

Ja kaikki mahdolliset psykologit, psykiatrit ja terapeutit on käyty läpi näiden vuosien aikana, mutta mitään apua niistä ei valitettavasti ole mulle ollut. Mutta vieroitukseni etenee pika vauhtia ja tulevaisuus näyttää valoisammalta, vaikka helppoa tämä ei ole, mutta pakko se vaan on kestää ja tuleva lapsi antaa minulle aivan uskomattomasti lisä puhtia jatkaa tätä urakkaani. Ja tupakkalakkonikin on onnistunut täydellisesti.



THIQ

Rööki on kyllä sun ongelmista kaikista pienin.

Mun on pakko sanoa, että sun ongelman juuret kannattaisi selvittää tarkemmin vielä. On olemassa riippuvusgeenejä, mutta mun mielestä sun tarina kuullostaa siltä, etä toi on psykofyysista. Ainakin lähtö koko ruljanssiin. Oletko missään vaiheessa saanut tai käynyt terapiassa ongelmasi takia, vai aina vain lääkärin määräämiä lääkkeitä napsinut? Sulla on iso ongelma, älä jätä psykkistä puolta tarkastamatta.

Lääkkeet yhdistettynä terapiaan toimii n 100 % paremmin, kuin yksittäiset lääkärillä käynnit. Ja jos olet itse ihan vakaasti sitä mieltä, että koko ongelma on vain fyysistä, niin auttaa se terapia siihenkin, että pääset siitä käyttäytymismallista irti.

mutta onnea yritykseen! Kaiken suhteen, kyllä sä pystyt siihen! Toivottavasti sulla on tarpeeksi vahva tukirinki ympärilläsi.

Kirjotin tuonne Aivan turhaa otsikon alaiseen keskusteluun lyhyen, mutta hieman sekavan kommentin geenien vaikutuksista riippuvuuksiin. Nyt aion selventää kantaani, kuten jo aikasemmin lupasin.



Siellä jotkut selittävät et kuinka tupakoinnin lopettaminen on niin helppoa ja onnistuu pelkällä tahdon voimalla. Se vaan ei aina pidä paikkaansa. Tässäkään asiassa ei sovi yleistää!



Ja nyt tehdään selväks, et tän tekstin idea ei oo puolustella tupakointia raskauden aikana, vaan auttaa niitä ihmisiä, jotka taistelevat tupakan himonsa kanssa päivittäin ja eivät ymmärrä, miksi toisille se on niin helppoa ja itse ei meinaa millään onnistua. Ja myöskään tätä on turha käyttää minään tekosyynä tulevan lapsen terrorisointiin, koska vain todella harvat ovat yhtä riippuvuus alttiita kuin minä. Plus että mä oon tehny monien vuosien työn löytääkseni syyt tähän kamalaan riippuvuus taipumukseeni ja ymmärtääkseni, et mikä mua oikeesti vaivaa. Lääkäritkään ei pystyny vastaamaan mun kysymyksiin, joten ainut vaihtoehto oli etsiä ite vastaukset ja muutaman vuoden etsinnän jälkeen pystyin ite tekemään luultavasti tarkan " diaknoosin" omasta tilastani.



Kaikki tämä tieto on siis mun oman elämän ja kokemuksen tarkemman ymmärtämisen tulosta, ei siis mistään tietosana kirjasta haettua.



Sitten itse asiaan: Olen siis raskaana (12+5). Olen tupakoitsija. Olenko sitten yrittäny lopettaa? Kyllä, kahdesti tai kolmesti tämän raskauden aikana ja nyt on menossa viimeisimmän lopettamis yrityksen viides päivä. Olen siis ollut jo viisi päivää polttamatta, kylläkin nikotiini purkan ja -tablettejen ansiosta. Mutta polttamatta kuitenkin. Se on multa jo suuri saavutus ja tähtään lopulliseen savuttomuuteen tulevan lapseni vuoksi. Minua ottaa päähän tämä arvostelu, joka tulee niiltä ihmisiltä, jotka eivät edes tiedä mitä on fyysinen riippuvuus tai oikea riippuvuus yleensäkkään. Eli te jotka lopetatte pelkällä tahdon voimalla, ette ole olleetkaan koskaan oikeasti koukussa röökiin! Ymmärretty?! Siis turha tulla tänne meitä OIKEESTI TÖITÄ TÄMÄN ASIAN ETEEN TEKEVIÄ haukkumaan. Se kun ei ole kaikilla pelkkä tahdon voiman kysymys!



Ja mihin tämä väitteeni sitten perustuu? No kokemuksiini ja erinäisiin havaintoihin joita olen elämäni aikana tehny. Tarkkailen jatkuvasti kaikkien tuttujeni riippuvuus käyttäytymistä ja pystyn jo helposti luettelemaan ketkä heistä on tämän riippuvuus geenin kantajia ja ketkä ei. Riippuvaisilla kun on tietyt taustat ja käyttäytymis kaavat riippuvuuden kohdettaan kohtaan.



Olen siis perinyt tämän riippuvuus taipumukseni äidiltäni, jonka äiti on akloholisti. Oma äitini ei ole kuitenkaan riipuvainen mistään kemiallisesta aineesta toisin kuin minä. Myöskään vuotta vanhempi siskoni ei ole riippuvainen edes tupakasta, vaikka polttaakin. Hän kuuluu juuri siihen ryhmään, jotka pystyy lopettaan tupakoinnin koska vaan, pelkällä tahdon voimalla, vaikka se ei kuulemma ihan niin helppoa oo, mutta ei myöskään mahdotonta, niin kuin mulla.



Sit on aika palata siihen mistä omat riippuvuuteni oman muistini mukaan alkoivat: Ollessani 11v aloin varastelemaan kaupoista karkkia ja 13 vuotiaana olin jo aivan koukussa varasteluun ja suklaaseen. Suklaata kului 8 levyä päivässä ja jokaisesta kaupasta missä kävin, oli mun pakko varastaa jotain, oli sitten kyse vaikka rautakaupasta! Tätä suklaa riippuvuutta jatkui noin vuosi ja seitsemännen luokan keväällä aloin polttamaan tupakkaa. Parissa kuukaudessa röökin kulutukseni oli noussut jo 1-2 askiin päivässä, jotka hankin tietysti varastamalla.



Eli siis vaihdoin suklaa riippuvuuteni röökiin. Sit 15 vuotiaana mukaan tuli kahvi ja varastelu loppui, koska minusta oli tullut rikosvastuu velvollinen ikäni puolesta. Vaihdoin siis varastelu riippuvuuden kahvi riippuvuuteen, joka myöskin paisui lyhyessä ajassa mielettömyyksiin. Kahvia join varmaan noin 3-10 pannullista päivässä. Tätäkään vaihetta ei kerinnyt kestämään kauan, kun neurologini kielsi minulta kahvin ja tupakan, päivittäisen migreenin takia. Mutta koska olin koukussa, niin lopettaminen oli mahdotonta ja siksi migreenin hoitoon käytin sekä kalliita täsmä lääkkeitä (Imigran, Naramig, Maxalt ym.), että halvempia reseptillä saatavia " tavallisia" särkylääkkeitä (Panacod, Ardinex).



Tässä vaiheessa aloin ymmärtämään että olen ollut tai olen edelleen riippuvainen kaikista edellä mainitsemista asioista, paitsi lääkkeistäni.



17 vuotiaana päätin sitten lopettaa kahvin juomisen kerta laakista. Tämä kokemus syvensi ymmärrystäni, siitä miten riippuvainen olin kahvista ja miten paha oli suklaa riippuvuuteni ollut aikoinaan, sillä silloin kun lopetin suklaan hillittömän mässäilyn, niin näin unia kaiket yöt siitä, kuinka omistan rekallisen suklaalevyjä ja aamusin olo oli todella kauhea ja pettynyt, kun tajus et se kaikki suklaa olikin ollut vaan unta ja nyt kun lopetin kahvin juonnin, niin näin kaikki yöt unta siitä, kuinka join litra tolkulla kahvia. Ja menin sitten minne tahansa, niin haistoin kahvin koko ajan ja aloin sitten juomaan teetä kahvin korvikkeena. Olin siis taas vaihtanut yhden riippuvuuden toiseen, vaikka itselleni uskottelin tehneeni suuren työn, kun olin voittanut jo kolmannen riippuvuuteni.



Tässä välissä oli myös vaihe, jolloin join paljon alkoholipitoisia juomia, mutta pääosin kirkkaita viinoja joko raakana tai mehuun sekotetttuna. Yleensä yhteen perjantai tai lauantai iltaan mahtui yksi 0.5L pullo kossua tai leijonaa. Tämä kausi kesti noin siitä kun olin 15v siihen kun täytin 17v. 17 vuotiaana eräänä iltana jouduin kieltäytymään alkoholista kokonaan, jotta voisin ottaa päivittäiset migreeni lääkkeeni. Tuolloin käytin enään Panacodia migreeniini jos se vaan riitti, vasta jos se ei riittäny, ni sit otin ns. oikeita migreenilääkkeitä. Panacodin kanssa ei siis voinut ottaa yhtään viinaa, ei sitten lasillistakaan, koska se voi johtaa maksavaurioon tai hitaaseen kuolemaan yms. Ja sksi kieltäydyin alkoholista.



Tämä ilta oli ehkä elämäni suurin merkkipaalu, vaikka en sitä vielä sillon tiennytkään, koska huomaamattani Panakod oli vallannut elämäni. Sitä en tiedä, että olinko tuolloin jo alkoholisti, mutta lääkkeet veivät voiton, kilpailussa viina vastaan kodeiini.



(Niille jotka eivät tunne kyseistä lääkettä tai ei tiedä mitä kodeiini todellisuudessa on: Panakod ja Ardinex siis sisältävät molemmat 30 mg:a kodeiinia/tbl ja kodeiini taas on opiaatti, josta osa muuttuu aivoissa morffiniksi.)



Sitten se tapahtui. Olin käymässä neurologilla vaikean migreenini vuoksi ja hän pamautti minulle, että olin jäänyt lääke koukkuun. Minä? Koukussa? Miten se on mahdollista? Myönsin käyttäneeni Panacodia 15tbl/vrk, vaikka maksimi vuorokausi annos oli vain 8tablettia, mutta silti, riippuvainen? Apua! No minuthan määrättiin heti viikon kestävään vierotukseen sairaalan neurologiselle osastolle ja tämän jälkeen olin kolme päivää kuivilla, kunnes menin lääkäriin ja sanoin että tämä ei nyt onnistu kovien vierotusoireitten takia. Lääkäri määräsi siis taas näitä samoja lääkkeitä ja sovimme, että menisin vierotukseen myöhemmin uudestaan.



Nyt aloin tosissani ottamaan selvää, että mikä tämä riippuvuus juttu oikein on ja miksi " tavallisella" särkylääkkeellä on näin kovat vierotus oireet. Lopulta sain selville tämän lääkkeen yhteyden morffiiniin ja ymmärsin että olin huume koukussa. Siis narkkari!



Helmikuussa vuonna 2002 menin sitten A-klinikalle avo-vierotukseen. Olin tälloin 20v. Päivä annokseni oli vierotuksen alussa 70 kodeiinikapselia päivässä, eli minulle jouduttiin valmistamaan erikseen apteekissa lääkärin määräyksestä tällaisia kodeiinikapseleita, joiden kodeiini määrä vastasi aina samaa, kuin yhden panacodin, koska 70 panacodia päivässä olisi ollut tappava annos.



Nyt on vuosi 2006 ja taistelen edelleen tämän panacodin kanssa. Vierotukseni loppui kyllä jo tammikuussa 2005 mutta pystyin olemaan vain kaksi kuukautta kuivilla ja siitä seurasi jatkuva repsahtelu määrätyin väliajoin. Sitten syksullä 2005 alkoivat jo kolme vuotta sitten piinanneet mahakivut, joihin kukaan ei löytänyt syytä. Vihdoin nyt asiaa alettiin tutkimaan ja paljastui, että sappirakkoni on täynnä sappikiviä. Miten kukaan ei ollu aijemmin tajunnu tätä?! No eihän kukaan lääkäri usko lääkeriippuvaisen valituksia kivusta. Minä olin joka puolella vaan se valittava narkkari, joka halus kovia lääkkeitä " olemattomiin" kipuihin, jotka kuitenkin aiheutti tajuttomuutta.

Mutta eihän kukaan uskonu mua, ei edes sairaalassa. Sanovat vaan et mee kotiin, ei me sulle ainakaan mitään reseptejä kirjoteta.



Sit mun oma lääkäri otti asiakseen auttaa mua ja määräs mulle tramalia. Ja taas sitä mentiin. Tramal on myös opiaatti ja tällä kertaa vahvempi, kuin panacod ja samalla jouduin syömään masennus lääkkeitä ja rauhottavia. Tätä jatku vajaa puol vuotta ja helmikuussa raskaus testi näyttikin yllättäen plussaa! Painuin heti maanantaina lääkäriin selvittämään,mitä tässä tilanteessa tulis tehdä. Tiesin et ainakin nää mun rauhottavat (Xanorit) oli vaarallisia tulevan lapsen terveyden kannalta ja lääkärissä paljastukin karu totuus, et sekä Xanorit et Tramalit aiheuttaa epämuodostumia lapsessa. Molemmille lääkkeille oli siis tehtävä jotain ja kumpaakaan ei saanu lopettaa suorilta.



No onneks Tramalit pysty vaihtaan Panacodiin ja Xanoria oli vaan alettava vähentään heti. Ja kuten mulle on tyypillistä, ni kumpaakaan lääkettä en käyttäny ohjeen mukaisina annoksina, koska ne ei vaan toimi mulla niinku pitäis. Xanoria meni 10-20mg:a päivässä vaikka suositus maksimi on 6mg:a/vrk ja panakodia meni taas se 15tbl/vrk.



Ja sitten oli vielä se rööki siihen päälle. Alkuun ajatus vierotuksesta tuntu mahdottomalta ja raskauskin tuli yllätyksenä, ehkäsyn petettyä, mutta pikkuhiljaa aloin tajuamaan et mä todellakin odotan lasta! Mun ensimmäistä omaa lasta! Voi sitä tunnetta mikä mut valtas. Mä aloin parissa viikossa rakastaan ihan suunnattomasti sitä pientä ihmistä, mikä taisteli elämästään mun sisällä, kaikesta tästä myrkyttämisestä huolimatta. Sitten viikolla 10+0 mä sain kuulla sen sydän äänet ekaa kertaa. Se herätti mut tajuun et nyt on alettava toimiin oikein tosissaan.



Seuraavana päivänä vähensin Xanoreita 2mg:lla ja alotin tosissaan rööki lakon. Lääkäreitten käsky oli et saan vähentää Xanoria 0.5mg:a kahden viikon välein, mutta mua ei kiinnostanu. Mä halusin päästä niistä nopeesti eroon ja vähensin kahden päivän päästä toiset 2mg:a. Olin siis tehny 16 viikon vähennykset neljässä päivässä ja lopettanu röökin polton siinä ohella ja vähensinpä vielä panacodiakin 3 tablettia/ päivä. Olin ahne. Viiden päivän rööki lakon jälkeen repsahdin polttamaan taas, mutta se oli viime viikon lauantai yö ja seuraavana maanantaina oli eka ultra.



Ultrassa katottiin lapsen mitat ja niskapoimun turvotus ja paljastu et kaikki oli ihan normaalia. Kaikki siis hyvin. Siitä sain lisäpotkua aloittaa heti seuraavana aamuna uuden rööki lakon ja nyt sitä on siis kulunu neljä päivää ja viides menossa! Olen siis voiton puolella tässä taistelussa ja odotukset on hyvin korkeella. Nyt mä aion onnistua! Mua ei mitkään geenit enää ohjaa vaan nyt on mun aika astua ohjaamoon. Mä oon ollu jo niin monta vuotta omien geenieni ohjailtavana, et nyt saa riittää. Kyse on mun lapsesta! Sen elämää ei kukaan, eikä mikään oo oikeutettu millään verukkeella tuhoomaan. Sillä on oikeus puhtaaseen terveeseen elämään. Piste.



Jos joku teistä vaivautui lukemaan tän koko tekstin ja tunnistaa omia käyttäytymis mallejaan tästä mun elämästä, niin on ehkä syytä alkaa epäilemään että kannat tätä THIQ juttua aivoissasi ja kyseinen aivoissa sijaitseva THIQ aine aiheuttaa riippuvuuksiasi. Joten jos tunnet kuuluvasi tähän ryhmään, sinun on parasta hakea apua riippuvuuksiisi ja kieltäytyä kaikesta, mikä saattaa johtaa haitalliseen riippuvuuteen.



MUISTETAANHAN KAIKKI, ETTÄ TUOMITSEMINEN EI AUTA JA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN ON JOILLEKKIN ERITTÄIN VAIKEAA JUURI KERTOMIENI SYIDEN VUOKSI. MUTTA VAIKKA ITSE OLEN NÄINKIN VAHVASTI RIIPPUVUUS TAIPUVAINEN, NIIN MINÄKIN OLEN PÄÄSEMÄSSÄ EROON TÄSTÄ MYRKYTTÄVÄSTÄ SYÖPÄKÄÄRYLEESTÄ.



Joten jos minäkin pystyn, niin pystyt sinäkin. Tarvitaan vain oikeat keinot ja paljon tukea. Ja jos sitä tukea ei pyytämättä saa, niin pyytäkää. Niin minäkin oon tehny ja vasta näin vuosien kuluessa ystäväpiirini on alkanu ymmärtämään, miten vaikeitten riippuvuuksien kanssa mä taistelen joka päivä. Ja jonain päivänä ne vielä tajuaa, miten vahva mä oon ollu, kun oon aina vaan jaksanu yrittää, uudelleen ja uudelleen, vaikka usein toivottomuus on yrittäny ottaa vallan.



SIIS JOS OLET KÄRSINY ERILAISISTA RIIPPUVUUKSISTA ERITTÄIN YLIAMPUVILLA ANNOKSILLA JA JÄÄT KOUKKUUN MELKEIN MIHIN VAAN HELPOSTI JA NOPEASTI, MUTTA IRTI PÄÄSY ON VAIKEAA, NIIN ALA TUTKIA ELÄMÄÄSI TARKEMMIN JA JOS LÖYDÄT SIELTÄ TÄN KAAVAMAISEN KÄYTÖKSEN NIIN OTA SEVÄÄ THIQ:ISTÄ. APUA SE EI TUO, MUTTA AUTTAA SINUA YMMÄRTÄMÄÄN KÄYTÖSMALLEJASI TARKEMMIN.



JA MUISTAKAA, ETTÄ JOKAIKISEN REPSAHDUKSEN JÄLKEEN VOI AINA ALOTTAA UUDESTAAN, OLI SITTEN KYSE TUPAKKALAKOSTA, LAIHDUTUKSESTA, ALKOHOLISMISTA TAI LÄÄKERIIPPUVUUDESTA, IHAN MISTÄ VAAN. AINA ON SEURAAVA PÄIVÄ TAI TUNTI TAI MINUUTTI.



Ja koska palstan aihe on raskaus, niin käyttäkää tätä tulevaa lasta inspiraationa paremman ja terveemmän elämän metsästyksessä!



ONNEA KAIKILLE TULEVILLE ÄIDEILLE JA TSEMPPIÄ TUPAKOINNIN LOPETTAMISEEN JA KIITOKSET NIILLE JOTKA TÄMÄN LUKEVAT JA NIILLE JOTKA OVAT MUA TUKENEET KAIKKINA NÄINÄ VUOSINA.



T:THIQ





Ja koska palstan aihe on raskaus, niin käyttäkää tätä tulevaa lasta inspiraationa paremman ja terveemmän elämän metsästyksessä!



ONNEA KAIKILLE TULEVILLE ÄIDEILLE JA TSEMPPIÄ TUPAKOINNINLOPETTAMISEEN JA KIITOKSET NIILLE JOTKA TÄMÄN LUKEVAT JA NIILLE JOTKA OVAT MUA TUKENEET KAIKKINA NÄINÄ VUOSINA.



T:THIQ

..nyt näkyy koko teksti. Onneks tallensin sen ennen lähetystä.. Kirjotukseen kun meni semmoset neljä tuntia, että arvostan todella niitä jotka jaksavt lukea sen kokonaan.



Tietoa THIQ:sta saa googlettamalla sanat: minnesota hoito. Sielä kyllä puhutaan enimmäkseen alkoholismista, mutta samat säänöt pätee melkein kaikkiin riippuvuuksiin. Sielä on selkeä artikkeli siitä mitä tämä THIQ on ja vielä kaaviokin että ymmärtää varmasti. Ne on sivulla minnesota-hoito ja alussa on enemmän alkoholismista ja sitten lopussa on tämä THIQ-artikkeli.

Sinulla on ihan oikeasti päässä häikkää, mutta kuinka monella raskaana olevalla tupakoivalla ihmisellä on oikeasti nuin kaamealta kuulostava riippuvuus kuin sinulla? Sinulla on todellista yritystä lopettamisessasi ja taistelet tosissasi tupakkia vastaan, koska päässäsi heittää ja siitä sinulle täydet pisteet. Minua henk.koht ärsyttää äidit, jotka voisivat lopettaa jos vaan potkisivat itseään perseelle, mutta eivät lopeta ja sitte selittelevät, että kun ei onnistu tai osalla ei ole aikomustakaan lopettaa.

Ei mulla päässä heitä, vaan sairastan riippuvuutta. Mulle on tehty psykologiset testit kuitenki kahteen kertaan elämäni aikana ja tulos on hyvää keskitasoa. Ja oppimis kyky on yli keskitason, että ehkä avain tähän tupakka vierotukseen on tuo oppimis kyky, koska edelliden lopettamisyrityksen aikana opin rutiinin, missä otan purkan aina kun tekee mieli polttaa ja repsahdukseni jälkeen, tämä tapa oli jo hyvin pinttyneenä mun päähän, joten nyt kuudentena savuttomana päivänä voin todellakin sanoa, että oikein pelottaa, miten helposti olen pääsemässä tupakoinnista yli ja seuraava haaste onkin itse nikotiini vierotus. Kuinka vaihtaa nikotiinipurkka tavalliseen purkkaan..?



Ja näiden riippuvuuksieni takia tiedän, että en saa koskaan pelata mitään rahapelejä, enkä esim. pleikka pelejä, koska ollesssani A-klinikan asiakkaana, näin siellä noin kymmenen vuotiaita lapsia, jotka kävivät kysymässä apua peliriippuvuuteen. Minusta se oli jo aika kauheaa katsottavaa, että jo siinä iässä joutuu hakemaan apua A-klinikalta, mutta kunnioitettavaa rohkeutta tulla sen ikäisenä, ilman vanhempia kyseiseen paikkaan ja aikamoista älykkyyttä se osoittaa, että jo siinä iässä tunnistaa riippuvuuden.



Mutta siis pointti on se, että ei se ole liitoksissa mitenkään älykkyysosamäärään, että onko riippuvuus taipuvainen vai ei. Kenen vaan lapsesta voi esimerkikiksi tulla narkkari ja syy ei yleensä ole kasvatuksessa.



Kannattaa lukea kirjoja aiheesta ja katsella dokumentteja, jos suvussa ilmenee juuri tätä alkoholismia, sillä silloin on varauduttava siihen, että oma lapsi voi olla tämän THIQ:in kantaja. Ja silloin lapsi tarvitsee erityisen paljon tietoa riippuvuuden synnystä. Itse kuulin tästä THIQ löydöksestä lukiessani kirjan: Kirjeitä Tiinalle Erään äidin huumeraportti. Kirjoittaja on Anita Korhonen, tavallinen perheen äiti.



T:THIQ

..olet oikeassa. Kyllä käytännössä kuka vaan voi lopettaa, jos minäkin siihen pystyn. Että sinänsä turha täälä on kenenkään selittää ettei pysty. Hankkikaa hyvät ihmiset apua! Nikotiini korvaushoitoa voi käyttää lyhytaikaisesti raskaus aikana, koska se on kuitenki parempi vaihtoehto kun tupakka. Nikotiini valmisteissa kun ei ole muita pahoja aineita, kuin se itse nikotiini ja purkan voi kätevästi vaihtaa sitten tavalliseen purkkaan kun pystyy. Ja tukea kyllä saa, kun sitä itse osaa vaatia/hakea. Uskokaa pois!



T:THIQ

" päässä heittää" - juttu oli tarkotettu huumorilla, että en mä sitä tarkkottanu, että oisit hullu tai jotain.