HEINÄHATUT viikko 31
Kommentit (39)
Mjuu mun päivä alko aika hassusti, heräsin kovaan maha ja selkäkipuun mikä on aika outoa.. Kun ei tähän asti oo ollu oikee mitää.. Ja edellee tuntuis et kipuilee, aamulla oli kyl nii hassu olo et ajattelin jo et nytkö se alkaa.. Saas nähä, otin banadolia mut ei näytä auttavan selkään se..
Nii ja tuo paskakissa oli taas kussu eteisee!?!?!?!
Cheryll 39+3
sais nämä helteet minun puolesta jo helpottaa, ainakin asteella parilla. Jalat on tuas niin turvoksissa, että huh huh huijaa.
Toivottavasti sinulla cheryll on ruennut jotain tapahtumaan...meillä näyttääkin olevan päivän erolla la :)
Nyt kun tuo la alkaa lähestymään, alkaa myös pienen pieni panniikki iskemään kaikesta tulevasta muutoksesta taasen. Etenkin tuo synnytys ja siitä selvityminen tuntuu aika "hurjalta" ja kun saattuu olemaan suht. kipu herkkä immeinen kaiken kukkuraksi ;)
Meillä on nyt sitten alkanut puhelimet soimaan tiuhaan tahtiin, mikä kyllä ketuttaa aika vietävästi. Ihan kun tässä itekkään ei haluaisi jo mahastaan eroon päästä ja että vihdoin ja viimein näkis minkä näköinen otus sieltä tällä kertaa syntyy :)
Mukavaa viikona alkuva kaikille :)
Juuliska69 ja Rypäle 39+4
Mä tuolla vauvapuolella jo kirjoittelin, et viimosetkin heinähatut on päässeet tositoimiin....en sit huomannu tätä uutta pinoa...
Mutta joka tapauksessa, viimosia viikkoja viedään!
hepe
No ne kivut on nyt ainaki laantunu että se niistä... plaah.. Äitiki tänää soitteli että joko olen sairaalassa? :D Olisinki.... :) Ompas täälä hiljasta nytten...
Jep, hiljaisemmaksi on käynyt... Ehkä se tästä vielä vilkastuu, kun me viimeisetkin alamme päästä tositoimiin.
Juuliskako mainitsi, että synnytys alkanut enempi jännittämään näin H-hetken kynnyksellä? Samoja fiiliksiä mullakin, aika rennosti olen ottanut synnytyksen suhteen koko raskausajan mutta nyt on jokin kumma ahdistus alkanut nostaa päätään. Jaksaako sitä ja meneekö kaikki hyvin tai edes kohtuu hyvin ja onko vauvalla kaikki niinkuin pitää. Etenkin näin iltaisin alkavat ajatukset kulkea levottomia ratojaan, puuh.
Cheryllin kipuilut laantuivat sitten päivän mittaan. Mutta sulla on sentään jotain tuntemuksia ollut :). Täällä ei niin mitään. Mä olen jo alkanut epäillä, että mulle onkin siunaantunut jonkinlainen kestoraskaus, tää maha vaan on ja pysyy. Jotenkin siihen on tottunutkin, voipi tulla orpo olo JOS se tuosta katoaisikin..
että Cheryllin tuntemukset on hävinneet, mutta ainahan ne hetkittäiset kipuilutkin kuitenkin etteenpäin asiaa varmasti vievät, näin ainakin itse uskoisin.
Tuo synnytys asia on kyllä nykyyän päivittäin mielessä ja niin kuin Vee-lan mainitsit myös huoli vauvasta painaa mieltä välillä kovastikkin. Senkin taatta sitä varmasti jo odottellee hieman kärsimättömästi, että alkaisi jotain tapahtumaan, että näkis ettei mittään hättää ole.
Olis se vaan niin kätevää, kun tietäs päivän millon sitä synnyttämään pitäs lähteä, ei tartteis joka ilta pohtia, että jokohan sitä nyt lähetään ja tietenkin mummon ei tartteis olla joka yö valmiina tulemaan isompia hoitamaan :)
Juuliska69 ja Rypäle 39+4
menkka jompotusta ollut perjantaista lähtien välillä enemmän ja vähemmän, etenkin iltaa kohen kippeytynyt nuo mahan kovetukset. Alkaa olla jo mieli aika herkillä, kun koko ajan joutuu ootostelemaan tapahtuuko mittään vai ei. Itku siis ollut tosi herkässä tännään. Lapsetkin oli ihan ihmeissään, kun äiti päivän itkee tihuttanut.
On se vaan jännä mitenkä nämä viimoset viikot matelemalla matelee etteenpäin. Minulla olis vielä tasan kaks viikkoa aikaa kärvistelyyn pahimmillaan...kysillä käynnistäävät viimoistaan viikoilla 41+5. Toivottavsti ei tarvihe sinne asti odotella.
Tiällä vuan väki vähenee ja niin kuin joku taisikin todeta, että hyvä niin ;)
Juuliska69 ja Rypäle 39+5
odotellaan. Käväisin työpaikalla tänään tuttuja moikkaamassa, ei kyllä ole vielä tullut töitä ikävä.. Mutta ihmisiä siellä oli mukava nähdä. Kummasti vaan väsytti vajaan kahden tunnin visiitti, oli niin ihana tulla kotiin lepäilemään :).
Huomenna olisi neuvolassakäynti, vähän ohjelmaa siis torstaillekin, jei. Merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ei täällä ole juurikaan bongattu, ajoittaisia vihlaisuja tuolla jossain kohdunsuun tietämillä tuntunut. Mutta ei yhtä ainutta kunnon supistusta.
Vee-lan 40+4
ootostellaan etelleen. Huomenna olis sitten se virallinen päivä...viikko sitten neuvolantädille jo sanoin, että toivottavasti ei näissä merkeissä ennää nähä, kun vasta nyytti kainalossa, mutta näyttäpi tosiaan siltä,että meikäläinen lyylertää kiltisti huomissa aamuna tuas neuvolaan...voehan kökkö sentäs.
Ja puhelin alkanut tiuhempaan entisestään soida, kun tuo la lähestyy...RAIVOSTUTTAVAA!!! Ihan kun tässä itekkään ei h-hetkeä odottelisi jo hieman kärsimättömästi!
Meillä on isommat sisarukset syntynyt 40+6 ja 40+3 eli jos tuohon "kaavioon" olisi uskominen niin tämän kaverin kyllä kuuluisi sitten syntyä huomenna....toivossa on niin ihana ellää :)
Juuliska69 ja Rypäle 39+6
Kotiuduttiin eilen. Mukana tuli tyttö (3646 g, 51 cm). Kauneus syntyi sunnuntai-iltana 26.7. piiitkällisten prosessien jälkeen.
Lopulta siis synnytin 42+2, vältin viidellä minuutilla sektion ja muutakin draamaa saatiin kehiteltyä ihan ok. Sain tietenkin kokea kaikki lääketieteen keinot, hyvät ja huonot. Ehkä oudoin vaihe oli Petidin-kipulääkitys. En suosittele kenellekään. Pää meni pahasti sekaisin (outoja ajatusväläyksiä, pelkotiloja), eikä se auttanut kipuihin. Onneksi lääkkeen vaikutus lakkasti nopeasti.
Parasta koko touhussa ovat ihmiset. En ole koskaan ennen ollut sairaalassa. Siellä on ihan mielettömiä tyyppejä huolehtimassa muista ihmisistä. Itku tulee, kun ajatteleekin.
En nyt tehnyt mitään kertomusta sen kummempaa. Voinhan vielä kehitelläkin jonkun tarinan, en olekaan pitkään aikaan kirjoitellut mitään. Pääsisin takaisin (entiseen?) elementtiini. Nyt on kuitenkin kaikkea pientä puuhaa, joten jätän tuonnemmaksi.
Tykkäystä kaikille, pysyn kuulolla.
t. Fairytale ja Tyttömyttö
Anteeksi, kun on kestänyt tämän meidän tilanteen päivitys...
Pieni poikamme syntyi 23.7.2009 klo 21.49. Startegiset mitat: 4kg075g, 53cm ja päänympärys 36cm. Synnytys käynnistettiin kätilön viikottaisen tapaamisen yhteydessä lapsiveden tihkumisen takia. Kaikki meni loistavasti ja olin sairaalassaoloaikaani enemmän kuin tyytyväinen. Nyt ollaan kotona ja viihdytään tissillä... :)
RR ja pikkuinen
Fairytalelle tytön ja RituRanskalle pojan johdosta! Kaikkea hyvää ja paljon jaksamista ensiaikaan kotosalla.
Täällä torstai-päivä alkanut leppoisasti (jälleen) pitkän aamiaisen ja lehdenluvun merkeissä, neuvolaanmeno tosiaan myöhemmin iltapäivällä tänään. Yö tuli nukuttua mulle poikkeuksellisesti aika kehnosti, yleensä on saanut nukkua posottaa 8-9 tuntia ongelmitta yhden varikkopysäyksen voimin. Nyt oli jotain kummaa kolottelua ja levottomuutta kropassa, mikä valvotutti.
Joko Cheryll on lähtenyt nyytin hakuun? Ja Juuliskalle pidetään peukkuja, että laskelmasi osuisivat nappiin ja pikkuinen alkaisi syntyä tänään :).
vee-lan 40+5
Esikoista odotan ja huomenna ois laskettuaika, eikä mitään tuntemuksia ole ollut mihinkään suuntaan.. Saisihan tuo jo alkaa syntymään! Loppuraskaus on mennyt ihan hyvin tuon rv 34 jälkeen, jolloin sain taas rueta elämään normaalia elämää. Siihen asti viikolta 26 jouduin olemaan vuodelevossa ja pari kertaa osastollakin kohdunsuun kypsymisen takia, mutta nyt on kaikki niin kuin pitääki!
Alkuun pyytelen anteeksi hiljasuuttani.Viime lauantaina tää sivusto alko herjaamaan, että käyttäjänimeni ja salasanani ei kelpaa.Laitoin viestiä ylläpidolle mutta kukaan sieltä ei vastannu ennen tiistaita, jollon oltiinkin jo sairaalassa.
Meille synty tyttö (vkoilla 41+5) 28.7.09 klo. 03.39, mitoin 3077g ja 48,5cm.Enemmän ja vähemmän dramaattisesti.
Sunnuntai-iltana puoli kymmenestä kahteentoista supisteli säännöllisesti 2-8minsa välein.Yön ajan tunni välein..maanantaina päivällä harvakseltaan ja iltapäivällä neljän aikaan tiesin että jossain vaiheessa lähdetään.Puoli ykstoista mentiin sitten synnärille.Meitit otettii vastaa ja pual kakstoista oltiin salissa, muistaakseni kahentoista-pual yhden aikaan sain epiduraalia, jota ennen ilokaasua.Varttia vaille kolme tunsin painetta oikeessa jalassa, supistuskivut palas, epiduraalin vaikutus lakkas.Kätilö päätti että annetaan lisää, 7-8cm olin auki.Annettii lisää epiduraalia, tuli ponnistuspakko vähä ennen puolta neljää, mutta supistuksia ei ollenkaan ja paikat täysin auki.Kätilö sano että ponnista seuraavalla supistuksella..no, me ponnistettiin ilman supistuksia ja tuskien taivalta oli!!Omasta mielestäni vuosin verta koko synnytyksen ajan liikaa, ja kyselinkin siitä koko ajan kätilöltä, kaikki kuulemma ok.
Vauva synty, hörpänneenä lapsvettä joka oli vihreää.Imettiin tyhjiksi nenä yms.Nostettiin rinnalle, tässä vaiheessa kaks tikkiä.Vauva pestiin, punnittiin ja puettiin.Todettiin että multa ei lähde istukka irti..loppujen lopuksi lähti 21minsan odottelun ja supistuksia lisäävien lääkkeiden voimalla.Verenvuoto ei lakannut millään ja mut kiidätettiin seittemän ja puoli kahden välissä tiistai-aamuna leikkaussaliin kaavintaan.Oli sit jäänyt istukan jäänteitä emättimeen, kohtuun, synnytyskanavaan ja repeytymiä sielä sun täälä, että mua on nyt paikkailtu ennemmänkin.(vähän pihalla kaikesta viel itekki).Istukka oli täysin kalkkeutunut.
Tiistaina puoli yhden aikaan pääsin osastolle, jossa mies ja vaaveli mua jo odottelikin.Letkua ja piuhaa joka puolella, 3yksikköö sain verta, supistuksia aiheuttavia tippoja ja nestettä.Kaiken kaikkiaan menetin tossa synnytyksessä verta yli 3100ml.Tiistai meni ihan muissa maailmoissa, keskiviikko jo PALJON parempi ja tänään kotiuduttiin.Varauksella, että jos mennää takapakkia niin takasin sairaalaan.
Tyttö on rauhallinen tapaus, syö koko ajan :) Nyt opetellaan taas vauvaperheen arkea.
Koettakaa saada jotain tolkkua mun stoorista, pää on vähä edelleen kun haminan kaupunki, huikuaa vaan.
Käyn tarkemmin lukeen teitin juttuja jahka tässä kerkiän, aattelin tulla ilmoittelemaan itestäni.
Miinnu ja tyttö (oisko jo 3pv?)
Moimoi Fraxina. Tutulta kuulostaa. Mäkin mietin sen abaut kolmisen viikkoa, että saisahan tuo jo alkaa syntymään... Ja ei ja ei ja ei. No sulla on sentäs ollut jotain merkejä jostain toiminnasta, että sikäli toiveikkaana. :) Kerrohan sitten tilanteista.
Ja Miinun tarinasta tuttua ainakin se, että minunkaan istukka ei irronnut. Piti käydä leikkaussalissa irrottelemassa. Se oli hyväkuntoinen ja tiukasti kiinni. Ilmeisesti mun olis sittenkin pitänyt odottaa vielä ... mitä? viikko? Josko sitten laskettu oli mennyt pieleen tai jotain kummaa, kun kaikki oli hyvin. Pitänee vielä kysyä lääkäriltä, kun pääsee lopputarkastukseen. Jäi vähän epämääräisiä tuntemuksia koko käynnistysoperaatiosta. Turha?
Joka tapauksessa, mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut, eli siis vauva voi hyvin ja mä olen kanssa suunnilleen ok. Mitä nyt alakerta vähän romuna... Jatkan toipuilua. t. Fairytale ja Tyttömyttö
mukaan Fraxina! Ja onnittelut Miinnulle! Aika rankalta kuulosti sunkin tarinasi, huh. Mutta toivottavasti nyt kotona kaikki hyvinja toipuminen alkanut vauhdikkaasti.
Saa nähdä, käykä minun synnytykseni samalla kaavalla kuin Fairytalen - täälläkään ei mitään tuntemuksia tai merkkejä alkavasta synnytyksestä ja nyt pian viikko yli LA:n.. Eilen neuvolassa kätilö tunnusteli vauvan pään olevan edelleen liikkuvana, ei siis ole laskeutunut, kiinnittymisestä puhumattakaan. Sf-mitta TAAS kasvanut, nyt 38 cm. Ei sinänsä yllättänyt, kyllähän sen tuntee, että vatsa on iso ja vähänkään "lysyssä" istuminen mahdotonta. Saa nähdä, minkälainen pikkujättiläinen sieltä sitten tulee..joskus.
Käynnistyksestäkin oli nla:ssa puhetta, se osuisi viikonlopuksi reilu viikon päästä. Ensi viikolla vielä kontrolli tässä lähineuvolassa. Voi kunpa tämä pikkuhölmö ymmärtäisi alkaa syntyä ihan itse..!
Vee-lan 40+6
kaikille vauvan saaneille onnittelut !!!! pian taitaa olla heinäkuiset jo masuista ulkona :-))
miinnulle oli pakko tulla kirjoittamaan, paranemisia, koska aika hurjalta tuo synnytysstoori kuullosti. koitat vain levätä ja ottaa rauhallisesti ´´kyllä se siitä´´ hyvä, että vauvallakin kaikki hyvin.
vee-lan, älä vielä huoli vauvan koosta, esikosta mulla oli sf-mitta 42cm, kun lähdettiin synnärille, ja masusta tuli pikkuinen tyttö, oli vain 3200g ja 46cm. nyt oli 7cm pienempi sf-mitta ja vauva isompi :-)) mutta eihän sitä koskaan voi tietää .... oletko ollut koko arviossa ??
kaikille teille vielä odottaville jaksamisia !!! emmi ja poitsu 16vr
Ja paljon paljon onnea kaikille, jotkaq ovat pienen käärön kainaloon saaneet :)
Meillä tiällä eräpäivä nyt sitten ohitettu ja sen myötä tuleva synntys on alkanut hirvittämään ihan oikeesti. Liekkö siitä johtuen, ajattelin jo tännään, että mukavaahan se on kun on tälläinen mahtava maha ;) outoa outoa.
Eilen neuvolassa kaikki ok. Totesi vaan terkkari, että on kuulemma todellinen ihme jos käynnistykseen saakka joudutaan odottamaan, saa nyt sitten nähä. Luomu käynnistysohjeen sain neuvolasta, että laittakaa lapset hoitoon ja lähtekää miehen kanssa seksilomalle niin kyllä se sieltä syntyy...jostain kumman syystä ei nyt vaan tuo seksiloma niin hirviästi houkuttelu =)
Tässäpäs sitä tuas kuulumiset.
Juuliska69 ja Rypäle 40+1
Taitaapi tuo IS olla kans sairaalassa kun ei oo kirjotellu mitään?
Juuliska:täytyy kyl sanoo, ettei itseäkään hirveesti seksiloma olisi enää loppuaikana houkutellut.Olit laskeskellu kans tuota kaavioo, kuinka edelliset on syntyny.Mä tein samaa mutta ei se toiminu.
Meillä siis esikko synty 41+6, keskimmäinen 41+3 ja tämä 41+5.Mulla menee siis kaikki yliaikaseksi.
Synty sitten meilläkin tämä tyttö pienen "pelottelun" tuloksena, pelotteena siis että perjantaina käynnistetään jos et itse tule :D Päätti sitten syntyä itekseen.
Fairytale:Meillä oli kans aivan huippu sairaala henkilökunta.Sanoinkin sen heille kun saatiin kotiutumispaperit,ei parempaa toivoa voi enää toivoa ja saada.
Painottivat vielä että ottaa yhteyttä sinne jos jää jokin myöhemmin vaivaamaan tai mietittymään.Ei ollut tämä synnytys helpoimmasta päästä.
Tällä hetkellä olo ihan ok, ja toipumista tapahtuu kaiketi pikku hiljaa.Makoilen vaan ja lepäilen, onneks tuo mies osaa kans tehdä kotityöt, ei tarvitse niitä miettiä. :) Täytyy sanoo että mieli tässä on kovilla, ailahtelee meinaa tunteet laidasta laitaan, mutta kaiketi sekin asiaan kuuluu.
Supistuksia toivon teille niitä kaipaaville, saadaan loputkin heinähattuset maailmaan :)
Miinnu ja "Liisi"