Raskausmyrkytyksen tai muun syyn takia hätäsektioon + teho-osasto hoitoon...

Sun kysymykset tuli aivan kuin mun suusta! Mietin just et pitää laittaa viestiä ja kysellä noita juttuja.

Mut leikattiin rv 36+2 raskausmyrkytyksen vuoksi ja vietin kolme päivää teho-osastolla magnesium tiputuksessa. Nyt meiän neiti reilu 3kk ja oon miettinyt (ei kylläkään ajankohtaista vielä) että uskaltaakohan sitä tehdä lisää lapsia? Sairaalassa sanoivat että myrkytys ei välttämättä uusiudu mutta oli se sen verran kauhea kokemus että pistää kyllä miettimään uskaltaako ottaa riskiä. Vaikka onhan tuo lopputulos ihana mutta¿.

Lisäksi jouduin pistämään kuusi viikkoa klexanea itseeni mikä oli todella kova paikka mulle. Onneks siihenkin tottui mutta oli se ilon päivä kun vika piikki oli pistetty!



Tosiaan jos täällä on ihmisiä jolla ekassa raskaudessa ollut myrkytys, onko toistunut myöhemmissä raskauksissa???



Ja Suiza olis kiva jos kertoisit tarinasi =) koska kohtalotovereita tuntuu olevan hirmu vähän (onneksi) olisi tosi kiva kuulla miten sinulla meni¿

Hätäsektioon toksemian takia viikolla n. 34 joutunut tuttava ei vuosiin uskaltanut uutta lasta edes ajatella. Uusi kuitenkin tuli tehtyä miehen vaihduttua eikä toisessa raskaudessa ollut mitään ongelmia. Ei mitään, vaikka kuulemma vähiten riskejä on silloin jos lapsen isä on sama kuin viimeksi.

on seuraavanlainen;



Hätäsektio tehtiin viikolla 35+5, jonka jälkeen minut on siirretty teholle. Rajusti edennyt myrkytys johti keuhkopöhö-asteelle asti. Ensin olin kolme päivää tajuttomana (nukutettuna) ja sen jälkeen heräteltiin ensimmäisen kerran mutta hengittäminen oli vielä vaikeaa joten minut on nukutettu uudelleen. Kahden päivän päästä kokeiltiin taas mutta oli edelleen vaikeuksia. Useamman intuboinnin vuoksi kurkku oli turvonnut pahasti joten päädyttiin lopulta trakeostomiaan (kurkkuavanne). Tämän jälkeen toipumiseni lähtikin etenemään vauhdilla. Kokonaisuudessaan sairaalan eri osastoilla meni pari viikkoa.



Tituliini; meillä on hyvin samanikäiset tytöt muuten :-)



Oli todella pysäyttävä ja pelottava kokemus. Vaikka hyvin olenkin toipunut eikä itselle jää mitään pysyvää (muutamaa arpea lukuunottamatta), niin kyllähän tuollaista kokemusta saa sulatella jonkin aikaa. Onneksi vauvallamme on kaikki ollut hyvin kokoajan. Ja tämä " palkinto" on myös auttanut toipumisessa ja normaalin arjen jatkamisessa. Mutta tosiaan oma haave kahdesta lapsesta vaatii pohdintoja kyllä.

mulla oli esikoisen kanssa myrkytys, mutta se huomattiin ajoissa ja jouduin osastolle makaamaan jo rv34-35. kun oli kaikkea muuta häikkää vauvalla niin seurattiin tarkkaan. oliko teille kehittyny se pikkuhiljaa ja sitä ei huomattu, vai alkoiko se vaan noin rajuna heti?

minä sain synnyttää 36+5 normaalisti, kun ensin kokeiltiin tipalla kestääkö vauva synnytyksen. vauva oli viikon teholla, ja minä pääsin kotiin vauvan kanssa kun itsellä proteiinit ok pississä (olikohan alle 500?) eli noin puoltoista viikkoa synnytyksestä.

mutta siis asiaan! meille nyt kolmas tulossa. ikäeroa kahdella ekalla on 2v. toista odottaessa ensimmäisellä kerralla neuvolassa oli proteiinit koholla ja verenpaine korkealla, mutta siihen jäi. ja loppuraskaus meni onnellisti loppuun asti ja vielä ylikin! ilman mitään erikoisuuksia. :) myöskään tässä raskaudessa ei ole ollut mitään. monestihan se on juuri esikoisien kanssa tuo myrkytys, mutta esim. meillä on suvussa nainen joka sai erittäin pahan myrkytyksen viidettä lasta tehdessä, joten poikkeuksiakin on.

synnytyksen jälkeen raskausmyrkytys iski päälle kunnolla. Olin jo ollut sairaalassa 5 päivää käynnistyksellä ja ihan puhki sen vuoksi. Synnytys oli rankka kun en saanut juoda/syötä mitään koko aikana ja kesti 11 tuntia. Viitteitä oli myrkytyksestä, mutta vain kohonnut verenpaine.



Jo synnytyksessä kohosi kuume ja tulehdusarvot. Synnytyksen jälkeen silmiin alkoi tulla näköhäiriöitä ja paineet kohosivat kunnolla. Aamulla 8 tuntia synnytyksestä (oli vielä synnytysosastolla) en nähnyt enää mitään. Siitä sitten kärrättiin teholle. Kaksi päivää meni niin, että nukuin melkein koko ajan. Lopulta vain mieheni sai käydä luonani koska muuten paineet kohosi. Mangnesium, hemohes ja ties mitä tippaa sain, mutta myös lisäverta ja pelkkiä valkosoluja. Kyllä sitä aika heikossa hapessa tuli oltua.



neljäntenä päivänä pääsin osastolle. Ja kaksi viikkoa söin verenpaine lääkkeitä. Mutta nyt on paineet loistavat ja silmistä melkein näköhäiriöt hävinneet. Paineet vaurioitti silmien aineenvaihdunta pumppuja, siitä sokeus.



Kyllä pelottaa mahdollinen uusi raskaus. Jälkitarkastuksella kävin osastonlääkärillä ja hän sanoi, että jos joskus tulen uudelleen raskaaksi niin jokin estolääkitys aloitetaan viikolla 14.



Mutta kyllä se myrkytys oli aika traumaattinen kokemus kaiken kaikkiaan.

Meillä esikoinen syntyi viikolla 37 alateitse käynnistettiin, kun verenpaineet olivat koholla ja vauva ei oikein enää kasvanut. Toisessa raskaudessa paineet kohosivat yllättäen erittäin nopeasti viikolla 35, kouristin ja tehtiin kiireellinen sektio, olin myös huonossa kunnossa, epäiltiin aivoverenvuotoa ja magnesiumtipassa olin 3 vrk.tta. Vauva voi hyvin. Minulla proteiinia on tullut vain tuossa toisessa raskaudessa ja sekin vasta useita päiviä kouristuksen/synnytyksen jälkeen. 3.raskaudessa aloitettiin hepariinipistokset eli verenohennuslääkitys alkuraskaudessa ja synnytys käynnistettiin viikolla 37 oireitteni takia. Kaikki kuitenkin meni varsin hyvin, hankalin päivä oli muutama päivä synnytyksen jälkeen, kouristusvaaran takia. Minulla jostain syystä raskaudet ovat oireilleet nimenomaan lisääntyneellä kouristusriskillä, mutta kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että uskalsin kolmannen lapsen vielä saada.

Kannattaa keskustella vaikka ennen raskautta äpkl.lla raskaudesta ja hoitokäytännöistä eli tavallaan mennä ns. raskauden suunnittelukäynnille. Yleensähän raskausmyrkytys lievenee seuraavissa raskauksissa, tosin itselläni kakkosraskaus oli hankalin. Sinullakin myrkytys paheni aika myöhäisillä viikoilla ja kun taustasi tiedetään synnytys käynnistetään varsin herkästi. Omalla kohdalla ratkaisuuni kolmannen yrittämisestä vaikutti se,että vauvat ovat olleet siinä vaiheessa jo suht valmiita syntymään, toisin olisi ehkä ollut jos raskaus olisi päättynyt jo ennen 30- raskausviikkoa.

Toivon, että jos päädyt raskauden yrittämiseen kaikki menee hienosti!!!!

Muistinkin väärin, eli ketjun aloittajahan eli suiza ei kertonutkaan viikoistaan vaan ketjun kakkoskirjoittaja!