******Ensikot Lauantaina******
Kommentit (11)
Huomenta mammat!
Meillä tuolla väki nukkuu vielä.. Nyt ollaan heräilty syömään 2-3h. välein! Ja neiti on ku aurinko :D
Eilinen kauppa reissu meni oikein mallikkaasti, nukuttiin koko reissu!
Jakkaralla ponnistamisesta tykkäsin kyllä tosi paljon!! En muuta kokeillutkaan se tuntui heti luonnolliselta asennolta.. Ja lyhyelle mammalle se oli just hyvä :) Sai jaloilla tukea lattiasta ja miehen käsistä kun olivat mun ympärillä!! Ihan ku olis kovaa " kakkosta" punnannu ulos :D
Mies tykkäsi asennosta juuri siksi että pystyi jollain lailla olemaan apuna ja sallistumaan tapahtumaan! Sängyllä jos olisin punnannu olis voinu vaan vierestä katsoa ja pitää kädestä kii..
Sanoi mutenkin synnytyksen aikana että tuntee itsensä todella avuttomaksi kun ei oikein kuinkaan pystynyt auttamaan kipujen kanssa!!
Mulle kyllä oli suuri tuki että oli koko maratonin mukana.. Noin 20 tuntia oli kokonaiskesto vesien menosta laskettuna!! Roikuin miehen kaulassa aina supistusten tullessa.. rauhallista tanssahtelua tuli harrastettua sairaalan käytävillä useampaan otteeseen :D
Mutta nyt syömään ja kohta neitiä syöttämään!!
Mun vanhemmat on tulossa käymään ja mennään äitin kanssa ostamaan mulle liivejä :) En viitsinyt ennakkoon ostaa kun en tiennyt minkä kokoiseksi sitä kasvaa.. Neiti pääsee siis tänäänkin ostos reissulle!!
Niamey ja tiiti 1vk.
Pitäisi tästä kohta lähteä äidin luo kun hän lupasi laittaa mun hiukset sinne häihin. Eilen jo kokeiltiinkin laittaa ja lämpörullia ja piru vieköön kun 5 minuutin päästä hiukset oli jo suorat :) Mulla on kyllä ihmeellinen hiuslaatu ja vaikka kuinka yrittää jotain tököttiä laittaa niin ei meinaa pysyä millään kampaukset :) Mä muuten kyselin pari päivää sitten kaveriltani että koskas siellä häissä sitten syödään :D Kaveri, siis morsian kertoi minulle ruoka-ajan, kahviajan ja koska iltapalaa syödään ja totesi vielä perään että muuta häiden aikataulusta minun ei tarvtse tietääkään ;)
Mutta eipä tässä nyt muuta ehdikään kirjoitella. Palailen ehkä vielä illemmalla...
MiaMik rv 35+3
[color=3A5FCD]Eipä tullut taas yllätyksenä, että mies joutu tänäänkin töihin..huominen sentään pitäisi olla vapaa..Jospa se vaan lähtee aina johonki, ettei sen tarttis tulla mun kanssa torille?! =) Pöh..
MiaMikille mukavia häitä! =) Ja huomenna on ne babyshoweritkin! Jey =)
Heidikin jaksaa lauantaina ahertaa töissä ja lähetellä lentosuukkoja! =)
Nyt ei ole sit niin mitään mielessä. Jos mä meen vastaan galluppiin ja painun suihkuun ja sit sinne ihanalle torille =)
Mukavaa lauantaita kaikille..Palailen asiaan!
t. poppis ja räpätti rv18+3
olipas lukea Niameylta tuoreen vauvaperheen kuulumisia :)
Noista Poppiksen torireissuista tulee aina haikea olo - me käytiin aina miehen kans Töölöntorilla aamukaffeella kun asuttiin siellä. Oih, se oli ihanaa! Mutta noi sun miehen työjutut ei kyllä käy kateeksi...murr, mitä touhua :(
Tää menee nyt kiltisti pakkaamaan jotta ehtis sit vähän nauttiakin tästä vikasta viikonlopusta täällä...aurinkoista viikonloppua!
Makkara rv15+0
Siiis täällä ollaan... Oli tuo entersormi taas niin nopea!
MiaMikille mukavaa äippälomaa!
Kiva, kun Mörötin oli käynyt kertomassa sairaalareissustaan! Tsemppiä teille supistusten kanssa... Jokainen päivä ja viikko on plussaa!
Niameylle kiitokset synnytyskertomuksesta!
Monilla taisi olla juhlia ja menoja viikonloppuna! Nauttikaahan olostanne...
Omasta masusta. Tikru vielä majailee masussa, vaikka keskiviikkona en sitä ehkä enää olisi uskonut. Koko päivän supisteli aika kipeästi ja illalla yhdeksän aikaan mies pakotti mut soittamaan Naikkarille. Mentiin sinne sitten päivystykseen. Kätilöt pistivät meidät käyrille, tikrun sykkeet oli 200 luokkaa koko ajan ja mulla supisteli käyrienkin mukaan. Lääkäri tutki kohdun suun tilanteen; ultralla 2cm kanavaa jäljellä, kiinteä ja kiinni. Käsin kanavaa tuntui 1cm. Päättivät ottaa mut osastolle ja antaa supistusta rauhoittavaa lääkettä. Olin ihan ihmeissäni, että miten tämä nyt näin meni... Tikru oli stressaantunut päivän supistuksista ja siksi kohtua yritettiin saada rauhoittumaan. Jos lääkkeestä huolimatta supparit jatkuisi, saisivat jatkua.
Sain piikin joskus 22.30. Supistukset rauhoittuu hetkeksi, mutta puoli yhdeltä en enää kestänyt kipua, vaan menin yökätilön luokse. Käyrillä piirtyi selkeitä supistuksia ja sain kipulääkepiikin (olisiko ollut litalginia tms.) Se auttoi reilun tunnin ja seuraavan reilun tunnin mittailin osaston käytäviä. 3.30 menin taas kätilön luo ja hän otti käyrää. Supistukset vain jatkuivat ja hän teki sisätutkimuksen; kohdunkaula hävinnyt, pehmennyt ja sormelle auki. Sain lisää kipulääkettä. Soitin miehelle, että ehkä huomenna päästään synnyttämään.
Mies tuli osastolle aamulla kahdeksan jälkeen. Itse olin ihan tokkurassa, kun en ollut nukkunut, koko ajan supisteli ja sattui. Jotenkin päivä eteni, mutta tilanne kohdunsuulla ei. Ehkä yhden aikaan sain Petidiini-piikin. Se auttoi kipuun, mutta toi kovan pahan olon. Oksentelin pari tuntia. Käyrilläkin oltiin parin tunnin välein; supistuksia piirtyi ja pienen sykkeet olivat korkeat. Illalla joskus seitsemän jälkeen sain litalgiinipistoksen ja nukahdin miehen silitellessä ja kädestä pitäessä. Yöllä sain kahdesti lisää litalginia ja nukuin varmaan 5-6 tuntia. Aamulla taas käyrille. Yritin kestää kipuja, mutta kymmenen aikaan annoin periksi ja otin Petidinipistoksen. Kipu hävisi, mutta taas oksennettiin. Lääkäri sanoi, että voitaisiin kokeilla pitkäkestoisempaa supistuksia rauhoittavaa lääkettä, koska kohdun suulla tilanne ei kehity. Otin ekan pillerin, muttei tehoa paljon tuntunut. Neljän jälkeen toisen pillerin jälkeen alkoi tuntua, että tilanne vähän rauhoittuu ja mikä parasta pikku-tikrun sykkeet putosivat 150-170 tasolle. Iltapäivällä kivutkin alkoivat tuntua siedettäviltä, enkä ottanut lisää kipulääkkeitä. Illalla aloin toivoa kotiin pääsyä. Oltiin vielä kahdesti käyrillä ja lääkäri laski meidät kotiin kymmenen jälkeen.
Nyt tilanne on se, että edelleen supistelee kipeästi välillä enemmän välillä vähemmän. Lääkkeitä en ole ottanut, eikä kotiin niitä sairaalan lääkkeitä saakaan. Kohdun suu on juuri ja juuri kahdelle sormelle auki, joten siellä tilanne ennallaan. Ihana kuitenkin olla kotona! Jos kivut yltyy tai tuntuu, ettei tikru liiku, niin sitten takaisin naikkarille. Nytkin istun kauratyyny selän päällä... Pitkään ei kärsi istua, joten paljon ei varmaan tule jatkossa kirjoteltua. Synnytyksen käynnistymistä " toden teolla" ei voida ennustaa. Ehkä tunnin, ehkä viikon päästä. Yritän käydä ainakin ilmoittautumassa päivittäin.
Voimia kaikille ja mukavaa viikonloppua!
Sippu ja pikku-tikru 36+1
[color=FF00FF]Hih, töitten jälkeen olin niin puhki, että vedinpä sitten siestaa tähän asti;) Noh, nyt onneksi alkaa neljän päivän vapaat, JEE=)
Varoitus: Nyt tulee ihan valivali tekstiä! Olen NIIN kurkkuani myöten täyttä tota työpaikkaani, että voi tsiisus! Noitten lääkäri, neuvola ja ultrajuttujen takia kun joudun olemaan töistä pois ja toivomaan aamua tai iltaa niin listani näyttää ihan hirveeltä, pelkkää töitä ja koulua, ei ollenkaan oikeita vapaa päiviä ja joudun oikeesti todella taistelemaan, että saan vapaata niille päiville, kun on menoo. Esim. nyt toivon sen äitipolin takia vapaapäivää, kun se on siis keskellä päivää, niin minulle on sitten laitettu aamu, voi paska sanon minä ihan suoraan! No niin nyt loppu, eipä se auta, että täälä siitä keuhkoan.
Laralei: Juu, toivottavasti niitä liikkeitä alkaa pikkuhiljaa tuntumaan, viikkoja kyllä on jo kasassa, että se voisi niiden puolesta olla mahdollista. Noh, ei voi muutakun ootella!
Sippuliinille tsemppiä nyt! Toivottavasti tuo supistelu loppuisi ja tikru saisi siellä kohdun turvissa vielä hetken aikaa majailla! Nyt ei muutakuin lepoa!
Mukava kuulla niameyn ja tytön kuulumisia!! Kiva kun jaksat käydä kirjoittelemassa! Teillä tuntuu alkaneen vallan mukavasti tuo vauva-arki=)
No, nyt pitäisi mennä kukkasia kastelemaan, ovat jostain syystä hieman nuupallaan;) Palaan varmaan vielä myöhemmin. Mies lähti kaverilleen katsomaan jalkapalloa ja on siis yksinäinen lauantai ilta tiedossa:(
Jep jep, palaillaan!
tsiru ja tiiti rv 19+4[/color]
luin tuon Sipun tekstin jo aikoja sitten, mutta äsken vielä kauppareissulla aloin sen aiheuttaman tunnekuohun takia vetistelemään!! Ja kuulkaa arvatkaa miksi?! No se kohta, kun Sippu oli nukahtanut kun mies silitteli ja piti kädestä pyörii nyt mun mielessä ja oon ihan herkkänä! Sniiif ja nyyyh....suloista....
Minä oon kans jo stressannut tuota neuvolassa ravaamista - joudun vielä käymään ihan eri paikkakunnalla joten pari tuntia vapaata töistä ei riitä mulla mihinkään. Rakenneultra olis kättärillä ihan keskellä päivää, ja sitä oon kans murehtinut...mut eilenpä keksittiin miehen kanssa, että meillä on vielä syyskuun ajan tämä " Enkun vuoden vakuutus" voimassa ja voin siis käydä ko. ultrassa yksityisellä! Saman tien aion päräyttää siihen 3/4D:hen kun kerran vakuutus sen maksaa. Ja saan käytyä sillä paikkakunnalla, missä oon töissäkin. Jippii!!!
Kauppaan oli tullut kaks uutta äitiyslehteä, hauskaa! Tän päivän pakkailut on pakkailtu, ja aion pistää hetkeksi pitkäkseni ja lueskella niitä...aaah :)
Makkara
Heipä hei!
Alkuun Sippuliinille jaksuja kipujen kanssa. Rankalle kuulostaa nuo supistelut. Toivottavasti tilanne rauhoittuisi tavalla tai toisella: supistusten loppumiseen tai sitten Tikrun syntymään. Nythän sulla on jo ihan hyvät viikot saattaa se Tikrulainen sieltä maailmaan :) Joka tapauksessa kipujen helpotussädetystä täältä suunnasta ~~~
(.) Tänään olo on tuntunut hyvältä ja kävin miehen kanssa jopa kaupassa. Ostoksilla olo kävi kuitenkin kovasti voimille ja liikkuessa supisteli koko ajan. Mitenhän se lääkäri ajattelee, että minä takaisin töihin menen? Minua kyllä harmittaa tosi paljon, että joudun vielä stressaamaan siitä, joudunko menemään takaisin töihin. Sen kun tiedän etten työkuntoinen ole vaikka tästä olo huomattavastikin paranisi. Kun saisi tämän loppuraskauden olla edes sellaisessa kunnossa, että pystyisi suht normaalia elämää viettämään. Mulla oli haaveena vähän laitella vaaville omaa nurkkausta meidän makkariin ja käydä mahdollisesti mammauinnissa vielä tässä loppuraskaudessa. Kun saisi unohtaa tuon työhomman nyt ihan kokonaan ja keskittyä vaan nauttimaan tästä viimeisestä raskauskolmanneksesta. Niin, kaikista kivuista huolimatta minä kuitenkin nautin tästä raskaanaolosta, koska ei tiedä saanko kokea tätä koskaan uudestaan. Sitä mietin myös varsinkin tuota Sipun juttua lukiessani, että jos ne kivut mitä mulla eilen aamulla oli eivät vaikuta millään tavalla " alakertaan" niin miten ihmeessä selviän synnytyksestä hengissä. No kylläpähän sitä kipuakin jaksaa, kun tietää mihin se johtaa ja onhan sitä kivunlievitystäkin sitten tarjolla. Haaveena vaan on ollut, että saisi mahdollisimman pitkään olla kotona ja hoitaa kipua ihan luomusti. Että se grande finale tapahtuisi sitten vasta synnärillä ;) Kipu on vielä ihan ok, mutta kun vaan en olisi kauhean pahoinvoiva. Mulla on ihan hirveä oksennuskammo!
En tiedä tuliko tässä nyt kirjoiteltua mitään järkevää, tällaista ajatuksenvirtaa vain. Tuntuu, että ollaan molemmat, sekä minä että vauva vielä eilisestä ihan poikki.
Sipulle vielä sen verran, että hengessä ollaan mukana! bd
Mörötin ja Otso rv30+1
Mies kävi koneella ja oli munkin pakko tulla sitten täällä käymään... Aika hiljainen päivä enskattarein kirjoittelussa. No näin ihanalla alkusyksyn päivällä on varmasti muutakin käyttöä!
Kiitos tsempanneille ainakin Möröttimelle! Tänään on ollut vain pari kipeämpää supistelusessiota ja niistä selvittiin. Äsken käytiin miehen ja masun kanssa saunassa ja nyt olo tuntuu hyvältä!
Käytiin vähän hissuksiin kävelemässä miehen kanssa ja käytiin läpi tuota sairaalakokemusta. Jotenkin molemmilla on nyt tulevaa synnytystä kohtaan aika levollinen mieli. Sellainen pahin paniikkitunne varmaan jäi jo laitokselle?! Ja jotenkin tuo kokemus lisäsi sellaista me-henkeä entisestään.
Vielä sen halusin lisätä tuohon päiväiseen kirjoitukseen, joka taisi olla vähän sekava, että näillä viikoilla pienen annettaan syntyä, kuten varmasti tiedättekin, mutta synnytystä ei edistetä lääkkeellisesti. Siksi siis oltiin vähän pattitilanteessa...
Vielä tsemppaukset kaikille pahoinvoinnista, kivuista, supistuksista tai viimeisillään olevasta raskaasta masusta kärsiville! Ottakaa kaikki ohjat omiin käsiinne ja unohtakaa muut. Tärkeintä on kuitenkin teidän ja etenkin pienen hyvinvointi. Hiiteen tyhmät työnantajat, työt, tunkeilevat sukulaiset ja kaverit. Tällaisin fiiliksin näin illalla. Nyt lähden turvaan miehen kainaloon!
Sippu ja pikku-tikru edelleen yhdessä!
Olipa ihana ja mielenkiintoinen Galluppi odottamassa :)
Täällä ollaan tehty töitä jo kohta kokonainen tunti. Kurkku on hiukan kipeä...toivottavasti en ole tulossa kipeäksi. En haluaisi saada mitään flunssaa yms nyt.
Niameylle kiitoksia synnytyskertomuksesta. Pitkäänhän sinulla tuo synnytys kesti, mutta onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin.
Olikos se Jouhi joka oli saanut potkut töistä. Olen samaa mieltä kuin muutkin, että pomolta selvitys potkujen syystä ja ilmoitus liittoon. Toivotaan, että saat uuden työpaikan mahdollisimman pian.
Muuta en nyt muista, että mitä piti kommentoida...
Kaikille kuitenkin tasapuolisesti yksi lentosuukko poskelle :)
Omassa navassa ollaan ja potkitaan. Taitaa olla jokin sarjatulitus meneillään. En ole myös varma, mutta potkut tuntuvat ylempänä kuin ennen aivan melkein rintojen alapuolella. Olisikohan masussa käännytty harjoittelemaan pääalaspäin oloa :)
Nyt takaisin ahertamaan'
heidi <3 TOukka 28+6