Synnyttäminen

Minulla kolme alatiesynnytystä takana, vauvat 3995g, 4145g ja 4162g. Kaikki ovat onneksi olleet raivotarjonnassa. Kolmas tosin kääntyi vasta viikolla 35, siihen mennessä ennätettiin jo miettiä kääntämistä ym.

En suostuisi synnytämään perätilassa olevaa vauvaa, vaikkakin olen uudelleen synnyttäjä. Varsinkaan kun vauva on nelikiloinen....

esikoisen kanssa. Pelkäsin itse tosi paljon synnyttää, ja leikkaukseenhan sitä sitten päädyttiin kun oli vähän huononmallinen häntäluukin. Nyt taas pelkään kauheasti joutuvani uudestaan leikkaukseen, kun siitä tuli niin karmeat seuraukset: sain haavaan sairaalabakteerin, jota neuvolatäti sen enempää kuin kukaan muukaan ei tunnistanut, se ehti muhia vissiin kuukauden kunnes mätä alkoi tunkea niin lähelle ihon pintaa että sen näki silmällä. Siinä vaiheessa tuppasin väkisin lääkäriin ja sekin totesi että se on paise ja puhkeaa ihan just, sairaalaan! Sinnehän oli tennispallon kokoinen paise tehnyt mahaan kauhean onkalon (toiseen suuntaan 8cm ja toiseen 7) jota sitten alettiin kasvatella umpeen. Haavahoidossa piti käydä joka toinen päivä ja haavaa piti pitää auki monta viikkoa. Kolme kuukautta leikkauksesta sieltä haavasta tuli vielä 2cm lankaa.Viimeisellään se umpeutui puolen vuoden päästä. Ja mitään korvauksia ei tietenkään asiaan saa.



Se oli ihan yhtä helvettiä kun en itsekään tajunnut, miten leikkauksesta kuuluu toipua enkä tajunnut olevani niin kipeä ja kukaan ei auttanut koska ei tajunnut mun olevan kipeä. Koliikkivauvan hoito oli tosi rankkaa siinä kuumeessa ja kivuissa. Kaiken lisäksi se potki mun mahaa aina yöllä, kun olin niin väsynyt että nukahdin imettäessä ja se unohtui mun viereen. En edes jaksanut herätä potkimiseen kunnolla vaikka sattui.



Mutta siitä huolimatta sun tilanteessa varmaan valitsisin leikkauksen. Ei kai noita bakteereita ihan kaikille satu... ja jos sattuu, pitää vaan pitää puolensa ajoissa ja hankkiutua hoitoon eikä uskoa kun ne sanoo että terve sä olet, mene kotiin!

Täällä palstalla on joitakin perätilasynnytykseen liittyviä ketjuja, joissa on paljon kertomuksia puolesta ja vastaan.



Itse olen asian suhteen täysi maallikko, eikä omakohtaista kokemusta ole. Jos ajattelen tuota tilannettasi omalta kantiltani, niin en varmaan uskaltaisi lähteä isohkoa vauvaa perätilassa punnertamaan. Perätilaista vauvaa ei kuitenkaan "päästetä" kovin pitkille viikoille, eli jos synnytyksen käynnistys venyy, niin sektio tulee automaattisesti (käsittääkseni??). Käynnistämään ei siis lähdetä. Lääkäri on koko ajan synnytyksessä mukana. Lisäksi aina on mahdollista vaihtaa lennossa leikkaussaliin.



Näistä huolimatta en edelleenkään itse moiseen ryhtyisi :) . Ehkä lähinnä sen takia, että jos pää ei sitten tulekaan, niin miten hommassa sitten käy. Voi olla, että tähänkin on joku lääketieteellinen ratkaisu olemassa(?). Minulla oli suuri pelko siitä, että jotain kamalaa vielä ehtii tapahtua ennen vauvan syntymää, joten tavallinenkin synnytys oli riittävän hurja juttu. Meillä vauva oli 4020g, mutta pää oli 38 cm, ja jumitti jos-sain korkealla. Vaikka tilaa olisi ollut, niin lopulta syntyi imukupilla.



Onnea ja voimia synnytykseen, minkä tavan sitten valitsetkaan!

En synnyttäisi nelikiloista perätilassa missään tapauksessa!



Kokemusta on kahdesta pää edellä syntyneestä 3280g ja 4100g ja molemmissa oli tosi paljon punnaamista, esikoinen (pienempi) syntyi lopulta vielä imukupilla. Isomman pää oli 38,5cm ja välillä tuntui ettei tule millään, vaikka jakkaralta ponnistin hyvässä asennossa (ja lopulta kuitenkin hyvin tuli sieltä).



Minusta lääkärit turhan huolettomasti suhtautuvat perätilasynnytyksiin joillain paikoin, minusta jo tuo painoarvio sinun tapauksessa on ihan riittävä syy sektioon!



t. eikkuli rv 33+1

kahdella tutulla on kokemus perätilasynnytyksestä, molempien vauvat ovat olleet melko tasan 3-kiloisia. Toisella oli toinen, toisella ensimmäinen vauva. Perätilasynnytyksessä ainakin aina tehdään episiotomia, mutten halua edes ajatella miten pahasti siinä voi käydä niin äidille saati vauvalle, jos tila loppuu tai vauvalle tulee yhtäkkiä joku hätä, hapenpuute tms. koska hätäsektiokaan ei ole mikään minuutin juttu vaan ymmärtääkseni siinä aina menee vähintään noin 15min että vauva pääsee maailmaan! Ei se sektiokaan mikään mukava juttu ole, mutta joskus turvallisuuden vuoksi vain välttämätön, jo suunniteltuna!

Ensinnäkin, eikkuli, hätäsectiohälytyksen jälkeen lapsi pyritään saamaan maailmaan viidessä minuutissa. Kiireellisessä sectiossa aikaa on parikymmentä minuuttia. Eli kyllä sectio onnistuu hyvinkin nopeasti jos äidin tai vauvan tilanne sen vaatii.



Alkuperäiselle:

Minä lähtisin sectioon sinun tapauksessasi. Siihen on pari syytä:

- lapsi on arvioitu isohkoksi. Onnistunut perätilasynnytys "vaatii" yleensä melko pienikokoisen vauvan.

- olet ensisynnyttäjä, joten synnytyksen kulkua ei voi arvioida sen perusteella, miten aiemmin on sujunut.



Eikö lääkäri ole antanut suositusta? Ei kai näin tärkeä päätös jää sinun harteille?



Muistathan, että section jälkeen on mahdollista synnyttää alateitse. Eli vaikka nyt joudutkin leikkaukseen, sinulla on vielä mahdollisuus kokea alatiesynnytys, jos haluat lisää lapsia. :-)