¤¤¤ Helmien vk 49 ¤¤¤

Tehän kuulostatte ihan siltä kuin homma olisi kohta ohi! Itestä taas tuntuu siltä että olis vielä pitkä taival edessä... johtuu varmaan siitä, kun tietää että loppuraskaus on aina sitä tuskaisinta aikaa ja tuntuu siks kuluvan niin hitaasti. En oo kyllä vielä uhrannu montaakaan ajatusta vauvan tarvikkeille. Tuntuu olevan niin ikuisuus siihen h-hetkeen! En oo oikeestaan edes ajatellut vielä koko asiaa.



Meillä on siitä ärsyttävä tilanne, että tulin raskaaks ilman menkkoja keskenmenon jälkeen ja nyt epäilen että laskettu aika (1.3.) on ihan pielessä! Lääkäri sanoi että vauva kasvaa yläkäyrällä ja epäilen syyksi sitä, että se onkin saanut alkunsa jo arvioitua aikaisemmin. Oon ite nimittäin sen verran pieni ja vähäruokainen että eipä siellä hirveää jättiläistä voi majailla.



Oireina ei ole yöpissatusta, selkäsärkyä eikä janotusta (eiks se oo yleensä merkki diabeteksestä?) mutta armottomia vatsakramppeja on välillä! Siis mitään normaalien ihmisten ruokaa ei voi välillä syödä ilman, että tulee älyttömän kipeät ilmavaivat jotka aiheuttaa sitten supistuksia. Todella ärsyttävää kärsiä vatsavaivoista kun on muutenkin syövinään ja elävinään tosi terveellisesti. Tuntuu ettei voisi syödä mitään muuta ku näkkäriä, raejuustoa ja teetä, ja nekin 100 kertaan pureskellen! Kerran jo jouduin käymään neuvolassa tarkistuttamassa kohdunsuun niiden supistusten takia. Ilmeisesti suoli hidastuu joka tapauksessa raskaana ollessa sen verran, että siellä saattaa olla liikaa kamaa kerralla ja kohtu sitten ärtyy siitä. Viimeks ei kyllä tommosta vaivaa ollut. Tuskaisaa!



Kaikenlaisia oireita niitä onkin. Ihan erilaiset kuin viime raskaudessa, esimerkiksi ekat kuukaudet tuo ruumiinlämmön lasku 35 asteeseen, josta en ollut ennen kuullutkaan, sekä ripuli. Siitä alilämmöstä tuli kyllä tosi inhottava olo. Närästänyt on onneks sentään vähemmän ku viimeks! Esikoisen sektiosta en muista oikeastaan muuta ku sen, kuinka se helvetillinen kuukausitolkulla kestänyt närästys (johtui ehkä perätilasta??) viimein loppu kun ne veti vauvan ulos.



Voi kunpa pääsis vielä kerran ultraan otattamaan painoarvion ja uuden lasketun ajan! (vaikka eihän ne sitä rupea muuttamaan vaikka mikä olisi. ) Onko se niin, että jos vauva on vajaaviikkoisena syntynyt, niin sen saa silti viedä kotiin jos se painaa riittävästi? Se nyt vielä puuttuisi että pitävät väkisin sairaalassa vaan siksi että ovat itse arvioineet lasketun ajan väärin!

Laskettu aikahan on vain arvio, koska vauva noin suurin piirtein syntyy.... Omistani tähän asti tasan yksi on ollut maltillinen.., Lapsi on TÄYSIAIKAINEN jo syntyessään rv37+... ja usein jopa 35-viikkoisena syntynyt selviää ilman keskolaa (tosin äidin ja vauvan sairaala-aika voi tuolloin vähän venyä, kun usein lapsi saattaa kuitenkin tarvita esim valoohoitoa bilirubiiniarvojen (keltaisuuden) takia... tai jos on kovin pienipainoinen niin voi alkuun tarvita apua syömisessä.



Kotiuttamisen kriteereinä on yleensä ettei lapsi enää "kellastu" (eli maksa alkaa pilkkoa verisoluja ja bilirubiiniarvot ovat normaalit, ja etenkin se, että lapsi jaksaa/pystyy syödä itse. Painoraja on yleensä tuossa 3kg:n paikkeilla Mainittakoon TAAS kerran, että meidän rv 31+1 syntynyt keskospoika kotiutui samana päisänä, kuin 36rv olisi tullut täyteen eli noin kuukautta ennen laskettua aikaa, paino syntyessä 1730g ja kotiutuessa 2335g.Anteeksi, jos jota kuta tämä toisto ärsyttää.



Oma napa: välillä supistelee enemmän välillä vähemmän. Toissa yönä olin taas varma, että lähtö tulee pian, mutta kotona ollaan ja yhdessä koossa. Jahka päästään ohi ensiviikon maanantaista niin jännitykseni jo varmasti hellittää, kun päästään tuon omatekoisen 31+1 rajapyykkini ohitse. Viime tosrtaina kävin neuvolassa ja lääkärissä, pääsin neljänteen ultraan (jotain iloa tästä seurannasta)... Kaikki arvot hyvät, mitä nyt painoa tullut raskauden alusta +12kg jo, johtunee makoilusta ja siitä, että herkut maistuvat (tosin myös marjat, klementiinit ja tomaatit...) Hällä väliä, JOS pääsen täysiaikaisuuteen olen onnellinen vaikka kiloja ehtisi tulla 30! kohdunsuun tilanne sikäli hyvä, että sisäsuu pysynyt kiinni, kanavaakin sormivaralla n,1,5 cm... Eli kotona vieläkin olen ja jos täällä ollaan vielä tiistaina niin tulen kertomaan sen. Ensi viikolla taas neuvolaan ja 18.12 lääkäriin ja ultraan, jos utrattavaa vielä on...



Katjalah&nelonen rv30+3

kieppeillä eikä 3kg! Vähän saattaa vaihdella sairaalasta riippuen ja lapsen kunto tosiaan tärkein tekijä siinä koska kotiutetaan. Mukavampihan tuo on, että kotona sitten lähtee kaikki sujumaan eikä tarvitse palata sairaalaan.

Olen kai jo koko syksyn valitellut täällä työmotivaation puutetta ;) Nytkin pyörii

mielessä lähinnä vauvat ja joululahjat.. Työpäiviä on jäljellä enää 22, jihuu! Saa rauhassa siirtyä tämä projekti seuraavalle, kun se musta riippumattomista syistä ei ehdi valmistua kuitenkaan tammikuun alkuun.



Mulla on vasta ensi viikolla ensimmäinen neuvolalääkäri, ja seuraava neuvola

sitä seuraavalla viikolla, joten ei mitään tietoa paikkojen "kypsymisestä" tai sf-mitoista tms. Harmittaa, kun edellisillä kerroilla sentään seurattiin vähän enemmän ja tiesi missä mennään.



Ensi viikolla on viimein 30 viikon rajapyykki täynnä! Eniten tällä hetkellä kyllä jännitän sitä, että mun siskolla on enää 3 viikkoa laskettuun aikaan! Toivottavasti kaikki menee hyvin, esikoisesta kun on kyse niin ei voi tietää miten synnytys tai imetys sujuu.



Rautatabut tuntuu auttavan, nyt ei oo enää väsyttänyt niin kovasti kuin viime viikolla. D-vitamiinia en oo taas muistanut ottaa lainkaan. Mitähän haittaa sen ottamatta jättämisestä on? Maitoa kyllä juon aina välillä, sehän on D-vitaminoitua (seli seli)..



Vauva potkii päivä päivältä lujempaa, ihanaa! Oikea kylkiluu on varmaan pian mustelmilla, kun potkut osuu melkein aina sinne.



Sunny + Tytti 29+1

Sateista keskiviikkoa täältä Etelä-Suomestakin! Täälläkään ei enää lumesta tietoakaan, tylsää... Flunssa on onneksi enimmäkseen päihitetty, joten elämä alkaa hymyillä. Rautatabletitkin taisivat auttaa väsymykseen, sillä pari päivää olen ollut jo kerrassaan virkeä.



Helena on ollut jo vauvanvaatepyykillä. Vähän huolettaa, että pitäisi ryhtyä samoihin hommiin, mutta toivotonta. Hyvä kun tästä arjesta selviää. Kai se mummi ne sitten taas pyykkää, jos niikseen tulee...



Tigercat: Onko sinulla ollut ongelmia sokereiden kanssa? Yksi diabeteksen oire on kova jano, kannattaa ehkä jutella neuvolassa. - Kysyelit lasten syntymisestä. Meillä tuli esikko rv 36+3 ja kuopus rv 38 tasan. Mutta ei ehkä ole oikein hyvää dataa, kun toinen käynnistettiin ja molemmissa oli hepatogestoosi.



Poro: Oikeastaan alkaa olla tunne, että voiton puolella ollaan, vaikka oikeassa olet, että loppuviikot on tuskaisia. Tosin itse en sinne ihan loppuun ole koskaan päässyt, että todellisesta odottamisen tuskasta en vissiin tiedä mitään. Mutta melko positiivisella mielialalla tällä hetkellä! Haikeaa jopa lähteä töistä, nyt kun viikot vähenee olemattomiin. -Tee ja varmaan raejuustokin maitotuotteena ummettavat ja hidastavat suolen toimintaa, että kuitua olisi varmaan viisasta lykätä peliin, niin alkaa suolikin laulaa. Ilta-ateriaksi on hyvä esim. kasvislautanen (kurkkua, porkkanaa, omenaa jne.) jonkun dippikastikkeen kanssa. Yllättävän täyttävää ja taatusti terveellistä.



Ja kuten Katjalahkin tuossa jo kertoi, niin kyllä sen vauvan saa aika pian kotiin, vaikka olisi ennenaikainen, kunhan vain vauva voi hyvin.



( . ): Oli neuvola eilen ja olin kunnostautunut tuossa painonnousussa tällä kertaa: 1kg per viikko..! Yhteensä on nyt 8 kg, että sikäli ei paha, mutta aika suuri kertarysäys. No, ne on ne konvehtirasiat, joita tuossa muutamana iltana on mennyt. Ehkä myös sairastelu ja liikkumattomuus vaikuttivat, terkkari tuntui keksivään syitä innokkaammin kuin minä..! :) No, nyt ehkä täytyy yrittää taas vähän pitää kuria yllä, että jouluna voi sitten hyvillä mielin herkutella. Muuten kaikki oli jees, pissa puhdast, verenpaine 64/108, sf 28 ja sydänäänet ja liikkeet voimakkaat ja vilkkaat.



Näin tässä pari yötä sitten aika hurjaa unta vauvasta, liittyi varmaan viime viikon(?) House-sarjan jaksoon (sikiö otettiin ulos kohdusta ja leikatiin ja pistettiin takaisin mahaan). Ensin unessa näin, että vauvan jalat tuli tosi pitkälle venyttäen nahkaa ja seuraavaksi jalat tulivatkin nahan läpi, niin että tuli kaksi reikää. Mitään verta ei kuitenkaan tullut eikä muitakaan nesteitä, oli hyvin siisti juttu. Sitten otin vauvan reiästä ulos ja mietin, että mitenhän tämä toimii loppuajan..! :) Oli aika epämiellyttävä uni ja herättyäni olin vähän sekaisin, että onko se vauva vielä mahassa, piti oikein kokeilla.



Minä kyllä aika vastenhakoisesti luovun hommistani töissä. Kovasti jo suunnitellaan ensi vuoden toimintaa ja on tulossa paljon uusia juttuja, joissa olen jo ihan sisällä, mutta en ole paikalla, kun ne tapahtuvat. Ja työkavereita tulee kyllä ikävä, että täytyy käydä sitten ahkeraan moikkailemassa. No, ehkä se tästä taas asettuu, mutta tällä hetkellä on vähän sellainen olo, että pitkästynköhän.



Mukavaa joulun odotusta kaikille helmimasuille! Tähtäimessä uuden vuoden tuolle puolelle pääseminen yhtenä kappaleena, eikö vain?!



Hilpsu rv 30+5

Hilpsu: mulla oli aikalailla vastaavanlainen uni tuossa joku aika sitten... Vauva vaan tunki ekana jalkaa ulos mahasta ja sitten tuli kokonaan sieltä pois. Ja mä työnsin sitä takaisin sinne mahaan ja hoin, että älä nyt vielä tule sieltä pois.



Muutenkin unet ovat olleet jokseenkin kummallisia ja levottomia. Kaiken lisäksi valvoskelen myös yöllä paljon. Viime yönä myöskin supisteli melkoisesti:( Tänäänkään en ole nukkunut yhtään neljän jälkeen, kiva lähteä iltavuoroon!!!



Mä tein päätöksen, että jään ensi viikon tiistain jälkeen pois töistä mulla on silloin keskiviikosta perjantaihin vapaata ja yritän saada siihen lekuriajan. En vaan kertakaikkiaan enää jaksa, toivottavasti saan sitä saikkua! Mutta eiköhän se onnistu kun kerron minkälaisessa sirkuksessa olen töissä:) Olen nyt hoitanut hommani töissä siihen malliin, että voin luovuttaa, hankin jopa itselleni sijaisen, ettei työkaverit jää pulaan!



Miina rv30+6

Täälläkin lumi on enää muisto vain... 2 tai ehkä 3 päivää satanut vettä ja seinän vieressä nököttää muksun pulkka ja lumikola, vähän koominen näky kun luntakaan ei enää ole. Onneksi ehdittiin tekemään kunnon lumilinna ja vielä valokuvaamaan se! Esikoinen oli alussa hämillään lumesta (viime talvena oli n. 6kk) mutta kyllä se nopeasti innostukseksi muuttui! Nyt on surettanut pitää sisällä, kun ulkona sataa kaatamalla...

Toivotaan että se lumi sataa takaisin ennen joulua!



Masuvauva melskaa hullun lailla, on kyllä ihana huomata miten liikkeet muuttuvat koko ajan! Nyt tuntuu siltä kuin yrittäisi mahasta läpi ja jalkojaan tunkee vauhdilla kylkiluihin.. (epämukavaa!)



Kaikkea olisi vielä hyvä tehdä ennen vauvan syntymää. Olen kirjoittanut listan mitä pitää ostaa ja mitä pitää siivota! Vauvan tulo saa minut ekstraenergiseksi ja pikkuhiljaa saan kämppää uuteen järjestykseen ja turhaa tavaraa hävitettyä. Vauvan vaatteisiin en ole vielä kajonnut silityksen ja pesun osalta, ajattelin jättää tammikuulle, koska myös meillä esikoinen viihtyi masussa vielä pitkään la:n jälkeen... Miten muuten teillä monesti synnyttäneillä on lapset syntyny esikoisen jälkeen? aiemmin vai myöhemmin? Odotan kyllä innolla synnytystä ja uuden tulokkaan näkemistä.



Mulle on iskenyt uusi vaiva! Ihan törkeä JANO! Siis jos en yöllä herää vessaan, niin herään juomaan vettä! Jano on koko ajan ja etenkin jos olen syönyt jotain karkkia, jäätelöä tms. niin jano tuntuu loputtomalta.



Muuten täällä on ainakin jonkinlainen pimeä vaihe, ei oikein jaksa kirjoitella, kun ei paljon uutta tapahdu. Vauva on kasvanut normaalisti ja kaikki on hyvin, ensi viikolla taas neuvola ja siitä eteenpäin kuulemma 2 viikon välein. Mulle tehdään vielä synnytystapa arvio sairaalassa loppuviikoilla, esikoisesta sitä ei tehty joten kiinnostaa kyllä mitä ne siellä tekevät! Muuten tätä raskautta jäljellä enää 10 viikkoa! (*tuulettaa*) Neuvolakäyntejä ja 1 lääkärineuvola muistaakseni jollain 36 viikon kohdilla...



Kaikille hauskaa joulukuuta ja helmikuun odotusta, toivotaan että kaikki vauvat viihtyvät masuissa vielä tämän vuoden loppuun asti :)



t. tiia rv29+6

Masu kasvaa ja Taimi-Armaksen liikkeet muuttuu, tosiaankin tuntuu siltä, että vaavi yrittää välillä puskea mahanahan kautta pihalle =) Aika hurjalta näyttää, mutta kovin kipeetä ei vielä tee. Mä kyllä rakastan tätä pallomasuani...on se niin ihana :)



Viime viikolla oli lääkärineuvola, edellisen kerran oonkin lääkärin nähnyt joskus raskausviikolla 6 kun kävin gynelläni ultrassa. Oikeen kiva ja herttanen nuori naislääkäri, seuraa käynti joskus viikon 35 jälkeen ja tarpeen mukaan sitten synnytystapa-arvioon. Kaikki oli kunnossa onneks. Kohdunkaula täysin kiinni, kohdunsuu pehmennyt,mutta ei mitään ongelmaa kuulemma, töissä "saan" käydä ja olla normaalisti, tietty jos alkaa supisteleen niin sitten töistä pois tai jos alkaa käymään kovin raskaaksi...



Selkä on ollut aika kipee, mutta oon nyt koittanyt venytellä/joogata ja ostin uuden tukivyön ja tuntuu jo paljon paremmalta. Töissä oon silti meiningillä, että päivä kerrallaan...tällä viikolla vielä 3 aamuvuoroa, sitten vapaata ja viikon loma...ihanaa! Varmaan hurja työmotivaatio loman jälkeen...=D Harjotussuppareita on harvakseltaan, mutta ensisynnyttäkällä niidenkin tunnistaminen tuntuu hiukan hankalalta, kun mulla ainakin masu on välillä kipee ja turvoksissa (riippuen syömisestä/vatsantoiminnasta jne.) Laktoosiintoleraantikolla tää joulunalusaika konvehteineen on vähän tämmöstä...iso määrä laktoosipillereitä apteekista tuli ostettua. Närästystä on, piimä ja Rennie ovat toistaiseksi auttaneet...yöllinne närppiminen on kyllä kamalaa...



Vaavin tavarat rupee oleen nyt kasassa, itkuhälytin ja amme vielä puuttuu, mutta ne nyt ehtii. Joulun jälkeen ulkomailla asusteleva kaveri järkkää mulle vauva-kutsut, joten jotain pientä saadaan vielä lahjaksikin. Pyykinpesu+silitysurakan jätän joulun jälkeen, ellei nyt sitten lomalla tuu kauhee inspiraatio. Tuleva mummu soitti eilen, nyt on äitiyskopan päälys valmiina. Se kutoo uutta vilttiäkin, kun eka versio ei sovi mummun mielestä vaunun/äitiyskopan väreihin...hassu. Ihanaa silti, kun odottaa niin innoissaan uutta lastenlasta (mun veljellä on poika ennestään joka on mummulle henki ja elämä).



Lumet tosiaan suli, oli jo niin ihanan talvista, mutta taas sama märkä harmaus...yäk! Tulisi nyt jouluksi lunta...



Semmosia tänne, ehkä tää helmien aktiivisuustaso nousee kun jäädään vähitellen äippälomille. Hyviä vointeja kaikille!



T:Hannekka ja Taimi-Armas 30+4