HUHTIHURMURIT PERJANTAINA

Täälläkin jo kukutaan, huvittavaa kun mies kysyi illalla, että pitääkö laittaa herätyskello kun 10.30 pitää olla vasta töissä, no ei meidän perheessä varmasti tarvitse - kun on tuo nahkavekkari!



Masun kanssa odotellaan, että koska se lähtö tulee. Liikkeet on enemmän sellaista muljumista, jonkun kerran päivässä innostuu potkimaan niin että kipeää tekee mutta vähemmän enää tulee niitä isoja liikkeitä. Mies povasi, että kun kolme seuraavaa päivää pitäisi tulla räntää vaakasuorassa, niin tietysti se nyt sitten sillä kelillä päättää syntyä. Laskeskelee myös isyyslomaansa, että mieluiten saisi syntyä ensi viikon viikonloppuna tai heti seuraavasta alkuviikosta ettei mene pääsiäisenkin palkka ;)



Vähän houkuttelee taas päästä johonkin liikenteeseen, mutta ajattelin kuitenkin olla lähtemättä kovin kauas - huomenna olisi naapuripaikkakunnalla pienet naistenmessut joten sinne voisi sentään mennä.



Mutta eipäs tänne kummempaa, pitää palailla päivän mittaan. Niin, eiliseen keskusteluun sen verran, muistaakseni joku sanoi ettei päässyt ammeeseen kun lapsivettä tihkui, minä lilluin siellä pari tuntia huolimatta vesien tihkumisesta, mikä oli siis alkanut yli 12h aikaisemmin. Ei siis ollut ongelma ainakaan Oulussa v.2004. Sitä en muista, olisiko sinne saanut mennä jos kalvot olisivat olleet ' kunnolla' puhki eli alhaalta. Nykyisestä sairaalasta en muistanut tätä edes kysyä, mutta toivottavasti sinne ammeeseen pääsen ja ehdin tälläkin kertaa.



eikkuli ja hippuliisa 37+2

Eilen illalla alkoi kunnolla supistelemaankin, ei kipeästi, mutta usein. En katsonut kellosta aikaa kun tuntui, että koko ajan on supistusta päällä. Vasta sitten kun alkoi tuntumaan selässäkin alkoi " pelko" hiipiä pääkoppaan. Päätin vaan painua nukkumaan kun kerta eivät olleet kovin kivuliaita. Koko yön näin sitten supistusunia, en tiedä jatkuiko supistukset pitkäänkin, mutta nyt aamusta on taas ollut ns. normaali olo. Pari supistustakin on tullut, mutta tosiaankin vai pari ja hereillä on oltu jo 6.30 lähtien... lapset herätti!



Tuo kyllä nyt herätti ja päätin, että tänään pitää ottaa rennosti eikä rehkiä kuten eilen ja yrittää pistää loputkin tavarat vauvaa varten kuntoon. Vauvan kehto pitää kasata ja pistää valmiiksi, muuten kai on suht valmista, paitsi tuo sairaalakassi on vielä omalta osaltani puolitiessä. Vauvan vaatteet siellä on ja luumut itselleni, mutta ei muuta. Mietin vaan, että minkähänlaisen vaatteet sitä laittaisi itselleen kotiinpaluu vaatteeksi. Viimeksi tulin samoilla kotiin, millä meninkin, kun ne oli puhtaat, mutta eihän sitä tiedä miten nyt käy.



Toisaalta tuo synnytys kiinnostaisi jo pääsisi eroon tästä masusta (vaikka se onkin ihana) ja saisi jo nähdä pikkuisen, mutta toisaalta tuntuu, että koska painoarvion mukaan oli vielä niin pieni, että olisi parempi, että köllisi vielä pari viikkoa masussa kasvamassa.

Aikaisemmat synnytykset ovat vielä olleet vaikeat (viimeisin imukuppi ja 2.5 t ponnistusta) niin vähän kauhulla odotan. Toisaalta odotan taas innolla, josko nyt olisi ns. helppo synnytys millaisia " kaikilla muilla" on. Tuntuu, että jos saisi ponnistaa vain 20 minsaa, se olisi juhlaa. Esikoista ponnistin tunnin.

Joten ristiriitaisissa tunnelmissa täällä ollaan ja odotetaan. Lisäksi tietysti toivon, että tämä hurmuri päättäisi syntyä viikonloppuna, niin lasten hoito olisi helpoiten järjestettävissä ja mies pääsisi varmuudella mukaan synnytykseen. Torstai ja perjantai päivät olisivat ne pahimmat...mutta jäädään odottamaan!



Nauttikaapas nyt tästä päivästä kun huomiseksi lupasi jo myräkkää!



T: Siriin ja hurmuri rv 37+1

Lukaisin eilisen pinoa ja oli joku muukin ajatellut luomuna aloitella synnytystä kuten minä. Rohkaisevaa kuulla:) Ensisynnyttäjänä kun ei oikein osaa pelätä mitä tulevan pitää.



Masu tai rakko ei ole pitänyt hereillä enää öisin, kiitokseksi olen saanut hyvät yöunet:) Jaksaa paremmin päivät eikä kulje horroksessa. Näyttää arska näyttävän päänsä tänään joten aurinkoenergialla lähdetään taas käyntiin. Nyt pitää avata telkku, Ihanan aamun aamujumppa alkaa! Tosin vain viisi minuuttinen... Tietääkö kukaan minä päivänä tulee vähän pidempi jumppa telkusta?



Huhti 34+1

reipastuin eilen siivoamaan oikein kunnolla. sain jopa vaatehuoneen järjestykseen. tänään pitää vielä siivota keittiön kaapit ja tehdä tavallinen viikkosiivous, niin illalla saa lähteä synnyttämään ;) ja sitten ois vielä puhdasta -ehkä- kun tullaan vaavin kans kotiin. joo, eipä se vauveli taida oikeasti ajoittaa tulemistaan siivousten mukaan. mutta minä yritän nyt käyttää tätä siivousintoa hyödyksi, kun tietää ettei sitten vauvan kans vähään aikaan jaksa. (lue: mahdollisesti joulusiivous seuraava perusteellisempi) ja ristiäiset on kuitenkin suht pian (joo, eihän ne vieraat kaappeja tarkista!) niin oman -pikkutarkan- mielenrauhan vuoksi on mukava kun paikat on selkeässä järjestyksessä. mutta kyllä tämä touhuaminen tuntuu!!! välillä pitää vaan istahtaa puhaltamaan. mies kysyi eilen, että loppuiko innostus kesken, kun mulla oli järkkäilyt pahasti levällään. no, intoa riitäis, mutta oikeasti paikat kipeytyy siihen malliin, että pakko ottaa huili-pausseja.



mulla on ollut kans mahan -tehokas- tyhjennys menossa alle viikon ajan, niin kuin oli jollain muullakin huhtiksella. ja sitten vielä sellainen ärsyttävän etova olo lisäksi. täti meinasi neuvolassa keskiviikkona, että tuollaiset oireet kertovat lähestyvästä synnytyksestä.. MUTTA voi mennä vielä kuitenkin kaksi viikkoa tai sitten enemmänkin.



nyt menen jatkamaan touhuja ja tulen taas lukemaan uusia perjantai kuulumisia, kun pitää ottaa levähdystauko.



aurinkoiset päivän jatkot!



-lotta ja vaavi 37+3-

Taidan lähteä tyttösen kanssa pulkkamäkeen, mähän olisin aivan valmis telakoitumaan ja tuomaan ihanan uuden vauvan kotiin. Supistuksia mullakin on ollut melko paljon, mutta ei vielä läähätyttäviä... en mä kyllä muista oliko mulla sellaisia viimeksikään. Synnytyshän starttasi viimeksi vesienmenolla.



Kyllä tämä odotus alkaa käydä jo oikeesti aika pitkäveteiseksi, kaikki on vauvalle valmiina, kassit pakattuna....



Mutta iltäpäivään!



Peppinetta 37+4

Heippa kaikki! Viime yönä oli jo tosi lähellä lähtö mut sit ei mitään...



Mua alko supistaa tosi kipeesti about klo16.00 eilen ja se oli ihan semmosta tauotonta ja teki aivan äly huonoa. No sit ku kävin pissalla joskus puol kuuden jälkeen niin maha tärisi todella oudosti siinä istuessa ja mun pissa oli ihan semmosta vaaleanpunasta lapsiveden näköstä ja haisi tosi makealta. Soitin synnärille ja käskettiin tehdä alapesu ja laittaa side jotka olin jo tehny ja seurata kastuuko side. Ei kastunu koko iltana/ yönä. Supparit vaan oli ja sattu en saanu edes kellotettua niitä ja mua sattu eniten oikeeseen nivustaipeeseen. Tuntu siltä niinku siitä ois työnnetty kuuma keihäs läpi ja sitä kesti sieltä iltapäivä neljästä klo 02.30:neen jolloin olen nukahtanut. Soitin synnärille ja käskivät tulla jos en pysty oleen kotona. No ajattelin siinä tuskissani maatessani et mä en sinne TAYS:iin liian aikaisin lähde ja sit joskus puol kolmen aikaan olen nukahtanut ja nyt aamusta oli olo niinku ei ois koskaan supistanutkaan. Mutta tuo 10,5h jonka mua supisti oli ihan hirveetä. Semmosta niinku alakerta venyis ja venyis väkisellä, vauvan liikkeet sattu ihan hirveesti ja maha painui todella alas. Napa osottaa nyt lattiaan. Selkää juimi niinku puukolla vedettäs ja kipu kävi niin kovaksi että mua alko oksettaan. Välillä ihan huulet tärisi suppareiden voimasta. Suoli toimi pitkin yötä ja välillä tuntu hirvee paine alakerrassa. Pari kertaa meinasin sanoa miehelle että nyt on pakko lähteä mut sit ajattelin että ei vielä, odotellaan..

Mulla on neuvolassa verenpainekontrolli klo 12.30 ja tarvii siellä kysyä neuvoja. Mulle on kyl sanottu et jos näillä viikoilla 37+2 menee sairaalaan ja supistaa niin eivät ala estellä jos on tullakseen, mutta onko kokemuksia alkaisko ne vauhdittaa sitä mitenkään? Kauheen montaa yötä mä en jaksa tommosta! Tuli muuten selväks et luomuna en synnytä. Lääkkeitä lääkkeitä kaipaa hän kyl noi kivut teki jo sen selväks.



Jahas nyt suihkuun sit ku tuo tuskanhiki on kuivunu ja palelee.



iloista päivää kaikille!



very väsynyt Annu

AnnuM75 taitaa olla meistä seuraava lähtijä...Tai sitten ei, ens viikolla taisi olla joku sovittu sectiokin. Itse olen synnärillä käynnin jälkeen ollut jo kovasti menossa synnyttämään, odotan todella kokemusta pienessä yksikössä synnyttämisetä, tuli jotenkin niin lämmin olo tosta paikasta. Yöllä on sitten unissa seurailtu suppareita oikeen urakalla;-)



Oma ( . ) : tämä vauveli saa oikeen jumppaspurtin tossa iltasella, kipeitä potkuja satelee, vai onko se polvi..Välillä koko vatsa on kulmikas ja heiluu puolelta toiselle, edellisistä odotuksista en muista näin voimakkaita liikkeitä, alkoikin jo hirvittää vauvan koko, miehelle kauhistelin, että josko se on jo nelikiloinen.. Yöt alkaa olla kamalia. Mulla on lisäks issiaskin vihotellut, kääntyminen yhtä tuskaa. Uni on katkonaista ja vessaan nousu on tosi hankalaa ja kivuliasta. Illasta en saa hengitettyä kunnolla, varsinkin syömisen jälkeen on tosi hankalaa, pitänee alkaa juomaan vaan keittoja ja mehuja, että vois olla. Vaikka vauvan kassit ym. on vielä vaiheessa niin olisin jo valmis synnyttämään.

Viikonloppuna vietetään kuopuksen 5v synttäreitä, joten pitää lähteä kakkuja leipomaan!!



Ponnari & Masukki 35+6

Ja onnittelut Ellille vauvasta! En ole tainnut pinoutua uutisen jälkeen, joten meikäläisen onnittelut tulee hieman jälkijunassa. =)



Ensimmäistä viikkoa olen vietellyt äippälomaa ja pari päivää olen pyöritellyt peukaloita tekemisen puutteessa. Tai no, listojen päälliset odottaa pyhkimistä, niitä kun ei ole pyyhitty vielä rempan jäljiltä. Josko tänään saisin sen aikaiseksi tässä leipomisen ohella. Ehkäpä tuo tekemisen puute johtuu siitä, että sain seminaariesitelmän valmiiksi oletettua aikaisemmin ja en ole aloittanut tenttiin lukemista, kun siihen on niin vähän materiaalia. En vain viitsi kovin montaa päivää lukea samoja sivuja läpi, kun parilla lukemiskerralla pitäisi jo selvitä hyvin. Kävin siis jo kysäisemässä yhden kurssin esseeaiheet, josko niitä aloittaisi kirjoittamaan.



Maha tuntuu olevan täynnä pieniä sormia ja varpaita, mutta kyllä siellä vielä peppukin aina iltaisin heiluu. Vihlonta jossakin kohdunsuulla on alkanut olla jokapäiväistä ja eilisiltana jouduin jo hieman makoilemaan tuolla sohvalla, kun teki sen verran pahaa selkään ja alamahaan kaupungilta palatessa. Muuten olo on ollut hyvä, yötkin selviän yhdellä vessareissulla, aina ei ole sitäkään.



Mutta nyt täytyy lähteä sämpylän tekoon ennen kuin taikina tulee yli kiposta. Voikaahan hyvin ja mukavaa viikonloppua kaikille! =)





Elliina 35+5

Ohhoh, kyllä tosiaan tuntuu, että Huhtihurmurien porukasta alkaa jo moni olemaan aivan lähtökuopissa! :O Vastahan sitä tehtiin raskaustesti... Tsemppiä kaikille, näin etukäteen, jos vaikka lähtö tulisi pikaisestikin :) Itse tosiaan kuulun niihin häntäpään huhtikuisiin eli - kuten arvata saattaakin - ei ole mitään kiirettä miettiä synnytystä. Varsinkaan kuin minulla ei ole ollut minkään sortin supisteluja :I Edellistenkään kanssa supistukset eivät ilmoittaneet itsestään ennen kuin synnytykset käynnistettiin korkean verenpaineen takia viikolla 41. Juu.



Kävin eilen neuvolassakin ja verenpaine oli luonnollisesti pilvissä. Ensi viikolla on sitten lääkärineuvola ja hän sitten varmaan kirjoittelee lähetteen äitipolille. Inhottavaa tässä on se, että kotona mitatessa verenpaine on ihan kohtuullisissa lukemissa (minulla on samanlainen mittari kuin nlassa ja ne " kalibroitiin" alkuraskaudessa), mutta antakaas olla kun se mitataan neuvolassa tai äitipolilla. Sykekin oli eilen nlassa 116 - hyvä etten pyörtynyt :Z No, aika aikaa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin eli hyvä ettei tätä raskautta nyt määräänsä enempää ole jäljellä. Meinaan jos siellä äitipolilla vedetään taas tämä vanha kunnon lepohoitokortti esiin, niin johan näivettää. Koska kotona on lapsia (ja siis kotihoidossa), joudun sitten ilman muuta osastolle -> pitkästyn varmaan hengiltä ja mihinkäs sitten lapset laitetaan. En jaksa edes ajatella, huh huh. Aina ennen kuvio on mennyt niin, että menen äitipolille, korkea verenpaine todetaan, joudun pariksi kolmeksi päiväksi osastolle, jonka jälkeen käyn kerran viikossa ultrassa ja seurannassa polilla (tämä siksi, että napavirtaukset ovat olleet aina hyvät eikä minunkaan voinnissani ole ollut mitään sanottavaa). Tässähän ei olisi mitään vikaa, jos ei siis olisi pelkoa joutua sinne osastolle makaamaan esimerkiksi loppuajaksi :(



Eilen siellä neuvolassa th yritti tunnustella, miten päin vauveli on, mutta ei onnistunut. Liikkeet - siis ne sellaiset pienemmät - tuntuvat tuolla alamahalla ja möyriminen oikean kyljen tiimoilla ja sydänäänet löytyivät vasemmalta alhaalta eli eiköhän se vauveli ihan oikein päin ole, mutta th oli sitä mieltä, että jos se ei lääkärinkään mielestä ole selvää, niin ultrataan sitten varuiksi. Ongelma siis eilen oli se, ettei th löytänyt vauvan päätä vaikka kuinka puristeli. Päätön vauva? Puristelun jälkeen se sitten otti dopplerin esiin ja vauvan syke oli 170. No, kuka tahansa hermostuisi puristelusta ;)



Jaahas, yläkerrasta kuuluu kolmannen maailmansodat äänet. Täytyy lähteä tarkistamaan, mistä on kysymys...



Fuulis 35+2

ihana keli tosiaan, kun vain jaksaisi nauttia siitä. en ole nukkunut parina viime yönä kuin muutaman tunnin ja olokin on sen mukainen, ihan älytön päänsärky. milloin herättää supistukset, milloin ravähtää silmät auki muuten vaan ja sitten ei uni tule enää millään.

kävin sitten synnytystapa-arviossa ja näyttäisi siltä että h-hetki on kohta käsillä. tai sitten ei, minun tuurillani kärvistelen tässä vielä huhtikuussakin...toivottavasti en, sillä tästä tulee muuten jättiläinen! nytkin saivat painoarvioksi 3.4kg,kääk!pari senttiä oli paikat auki ja kanavaa sentti jäljellä...millähän sitä tässä alkaisi vauhdittelemaan, saunasta ja siivoamisesta ei ole ollut mitään hyötyä tähänkään asti ja sitä kolmatta s:ää ei tee mieli....

mutta kyllä tuo lantion mittojen kopelointi on sitten kivuliasta puuhaa! sen jälkeen kyllä tosiaan tuntui että vauva tippuu pois, sen verran napakasti supisteli ja painoi alaspäin.



uteliaisuuttani tässä kyselen että pystyykö teistä monikin makaamaan ultrassa ym. tutkimuksissa selällään voimatta pahoin?

minulla vaihtelee, mutta useimmiten on pakko pyytää päästä vähäksi aikaa ylös ettei lähde taju.



mutta, jatketaan odottelua. hope@ rv37+4

Huh, kun tuo aika vaan kiitää. Viikot menee ihan hirmuisella haipakalla! Tasan kuukauden päästä on meidän hurmurin laskettuaika. Ajateltiin tänään miehen kanssa hiukan juhlistaa merkkipäivää! :) Jotain herkkuja siis luvassa...



Hassua kyllä lukea teidän juttuja, kun näyttää siltä että monella alkaa olla tosi kyseessä. Itse huomasin tällä viikolla, että kävely saa aikaan viiltävää kipua tuolla alavatsassa. Lisäksi tulee painon tunne, joka tuntuu ikävältä. Aiemmin tätä ei ole ollut. Ensi viikko pitäisi vielä jaksaa kävellä ees taas, mutta sitten mullakin alkaa loma! Tai virallisestihan se on jo alkanut, mutta pitää nuo opinnot saada nyt sellaseen hyvään saumaan.



Eilen käytiin vihdoin varaamassa vauvalle sänky ja vaunut. Mies käy tänään ne hakemassa. Päätyvät kyllä vielä hetkeksi varastoon, mutta onpahan kuitenkin äkkiä saatavilla, jos kiirus tulee. Löysin myös ihanan espritin hoitolaukun, joka myös ostettiin. Se on tosi siistin näköinen, ei mitään nalle puhin päitä ja kirkkaita värejä vaan sellanen mitä kehtais kantaa muutenkin.



Pitäisi kai minunkin alkaa pestä noita vaatteita ja laittaa tuo vauvan kaappi kuntoon. Tänään käydään hakee äitiltä lainaan ompelukone, että saan ommeltua tuon reunasuojan tuohon pakkaukseen... Toivottavasti onnistuu!



Napaan ei siis muuta ihmeellistä. Juuri nyt kovasti hikotellaan ja muuten potkitaan ja melskataan ihan mukavasti. Itse en ole vielä huomannut, että liikkeet olisi mitenkään rauhottuneet, ehkä ennemminkin päinvastoin, tai sitten liikkeet tuntuvat vain herkemmin, kun tilaa on vähemmän. Eilen oli taas synnytysvalmennus. Psykologi oli puhumassa raskaudesta, synnytyksestä, vastasyntyneestä, vanhemmuudesta jne. Oli oikein asiallista ja hyvää tietoa, vaikka ei taaskaan tullut mitään varsinaisesti uutta. Sai vaan vahvistusta omille ajatuksilleen ja että vauvan paras paikka on kotona äidin ja isin lähellä hiljaisuudessa, ei tuolla kylillä virikepaljoudessa.



Mutta nyt täytyy mennä kai pistämään ensimmäiset vauvan vaatteet koneeseen! :)



Voikaa paksusti!



hmar, rv 35+4

Mäkin tähän pinoon pitkästä aikaa kirjottelen. Välillä tulee aina seurailtua, mutta olen vähä jumittunu tuonne Enskoihin...



Lotan " hauskasta" neuvolatädistä piti kommentoiman. Ei varmaan suo 38. viikolla mikään yllätä, jos on merkki lähestyvästä synnytyksestä. Kai asia on niin kuin itsestäänselvä. Toisaalta, itsellänikin on tuo masu toiminut aika hyvin. ummetusta ei ole kyllä ollut oikeestaan missään vaiheessa =)



Annulla olikin ollut jännät paikat. Ehkä se pikkuinen sieltä pian päättää tulla.



Itselläni oli aivan ihmeellistä kipua eilen hetken aikaa, en osaa kuvailla sitä, mutta tuolla alapäässä se oli. Mietin sitten, että josko se tulee kun suppareitakin tuli päälle. Eivät kyllä olleet mitenkään kivuliaita mutta jotenkin tuskasia kuitenkin.



Tänään meillä on miehen kanssa ensimmäinen vuosipäivä ja illalla ois tarkotus mennä hyvin syömään. Se nyt ei kyllä ole meille mitenkään kauheen erikosta kun käydään kerran viikossa parissa muutenkin ulkona syömässä hyvin. Ah, se on aina niin nautinnollista. Rahaa siihen harrastukseen kyllä uppoaa, mutta kulinaristi on kulinaristi. Johonkin ne rahat kuitenkin menee. Olen kuitenkin päättänyt, että lapsen tulon jälkeen käydään vähintäänkin kerran kuussa ulkona syömässä. Irtaudutaan kotoota =)



Kepa vääntää ihme kevätjuhlaliikkeitä tuolla masussa. Jokohan sekin haluaisi tulla nauttimaan auringonpaisteesta?



Iglu ja Kepa rv36+2

Ihan sen verran vaan vastaan pikaseen tuohon selällään oloon, että vaikka mulla on jättiläismasu (sf-mitta oli viime pe 36), niin pystyn jopa nukkumaan selällään.



Iglu ja Kepa rv36+2

Minulla on Iglun kanssa sama sf, tiistaina neuvolassa 36+1 oli myös 36cm. Minulla ei silti ole maha kamalan " ulkoneva" , jos nyt kukaan ymmärtää mitä yritän selittää? Se on ennemminkin sellainen kananmunan mallinen kumpu. Johtuu varmaan osittain pituudestani, (179cm), että kohdulla on ollut tilaa kasvaa pystysuunnassa. Tai näin minä olen asian ajatellut.



Viikon päästä vihdoinkin se kaivattu polikäynti jolloin sovitaan sektiopäivä. Mikäli vauva on jo iso, aion kyllä kauniisti ja varovasti pyytää, että sektio olisi huhtikuun ensimmäisellä viikolla, eli silloin on viikkoja kuitenkin jo 39 ja risat. Viimeksihän minulle sanotiin polilla, että sektio on la:na, joka on 10. pvä maanantai. Minä niin mielelläni haluaisin sen edellisviikolle, meillä järjestyisi silloin lastenhoitokin paremmin. Saa nähdä, kuunnellaanko minua?



Mahassa on taas karateharjoitukset menossa, välillä tosiaan tuntuu että siellä asustaa mustekala :) Miten ihmeessä yksi vauva voi huitoa joka suuntaan ja jatkuvasti, ja vielä sellaisella voimalla? Vaikka ihanaa se vaan on, ei tarvitse liikkeitä erikseen kuulostella.



Minulla myös on jatkuneet nuo ihmeelliset pistot tuolla jossakin kohdunsuulla nyt muutaman päivän ajan. Varsinkin iltaisin ne tuntuvat todella ilkeiltä, vesi vaan silmistä valuu kun oikein pistää :( Mutta kai nekin kuuluvat asiaan, tavallaan. Olisihan se omituista, jos ei missään tuntuisi!



Nyt siivoamaan, meillä on taas touhua ja ohjelmaa koko viikonlopuksi, yritän silti ehtiä ainakin teidän muiden kuulumiset käydä lukemassa. Ei täältä malta pysyä poissa, kun eletään näin jännittäviä hetkiä, koska vaan voi tapahtua :)



Eusenia 36+4

Kyllä oli raskas aamu, ku piti nousta niin aikasin ylös.. Lääkärineuvola ku oli jo 8.15 ei kellekään pitäis antaa niin aikasia aikoja. Sieltä ku selviydyin kotiin, ni kävin hetkeks sohvalle ja nukuinki semmosen tunnin ku pieni porsas.. pikkasen oli paikat puuduksissa ku heräsin, ei oo mikään maailman tilavin toi mein sohva..



Mut siihen lääkäriin. Eipä ollu paikat kypsyneet yhtään.. tää vauva ei varmaan synny ikinä.. ei oo ollu mitään supistuksia, kipuja eikä muitakaan merkkejä, et hän suunnittelis maailmaan tuloa. Siinä hänellä meni aivan totaalisesti hermot ku lääkäri kokeili lantiota, alko potkii siihen malliin.. ja potkii vieläkin lähes taukoamatta. Kyllä se sorkkiminen tekikin sen verran kipeetä, et iteki teki mieli potkasta vähän lääkäriä..sf-mitta ei ollu kasvanu ku puol senttii viime viikon keskiviikosta. Eli tää vauva ei halua syntyä eikä kasvaa..sf menee koko ajan enemmän käyrän alapuolella ku nyt tosiaan vaan 28 cm ja viikkoja kuitenki 35+5, toisaalta luulis semmosen pienen sitte tulevan helpommin ulos ku jonku norsunpoikasen..itellä ei oo kuitenkaan mikään maailman levein lantio..



Kaikki muut arvot oli ihan ok edelleen eikä turvotuksia oo tullu, kunnon migreeniäkään ei oo ollu pitkään aikaan. Yöt on sujunu edelleen hyvin, tosin meillä ei mies saa nukuttua ja sit mäki heräilen aina välillä siihen ku se kukkuu..kai se on sitte niin, et jonku on totuteltava yökukkumiseen vauva-aikaa ajatellen..sääli ku ne miehet ei kuitenkaan imetä..Kävely sujuu edelleen ongelmitta ja ihan reippaastiki vielä..



selällään olosta kyseltiin,eli mul ei oo ollu mitään ongelmia. Voin siis nukkuaki ihan hyvin selällään, mut mul on kyl aika pieni toi maha, et se ei ees voi painaa mitään.. Tää menee nyt ihan vaan valitukseks.. Ei sais valittaa ku on näin hyvissä ruumiin ja sielun voimissa, mut ku alkaa turhauttaa tää jatkuva sama tila..sitä alkais pikkuhiljaa kaivata jotain edistystä..sit ku lukee miten muilla alkaa uhkaavasti h-hetki lähestyä ja omassa (.):ssa ei tapahdu mitään.. Sano lääkäri sen verran, et vauva on jo sen verran laskeutunu, et ei pitäis enää selkääkään kääntää, eli pää on alhaalla, selkä vasemmalla ja potkut tulee sitte tonne ylös oikeelle..



Tänään tulee onneks pari kaveria käymään, ni saa taas muuta ajateltavaa, siivotaki vielä pitäis.. eli eiku hommiin..



Hipsu 35+5

Tulinpa juuri sairaalasta kotia.

Eilinen polille suunniteltu tarkastuskäynti muuttuikin osastolla oloon,kun oli verenpaineet taas tuolla korkealla ja lääkäri vähän epäili toksemian poikasta ja vauvan liikkeet ei olleet mitkään häävit.

Aluksi meinasivat,että pitävät minut osastolla ensi perjantaihin saakka,mutta onneksi paineet alkoivat laskemaan ja vauvan sydänkäyrä oli loistava,niin ylilääkäri uskalsi päästää viikonlopuksi kotiin.Mutta painotti,että heti takaisin jos vähänkään tästä olo pahenee.



Joudun menemään maanantaina neuvolaan ja tiistaina vielä tarkastuskäynnille polille ja sitten perjantaina onkin sektio päivä.

Jipii,alkaa olemaan lopussa tämä kärvistely!!!



Ei kyllä uskoisi,että viikon kuluttua on meidänkin nyytti maailmassa.

Sain jo vähän vinkkiä,että minut olisi tarkoitus operoida noin klo 6.30-8.00 tietämillä.

Eli viikon päästä näihin aikoihin on tuhiseva paketti vierellä.Kunpa vaan kaikki menisi hyvin.

Nyt loppu metreillä on alkanut olemaan huoli,että onko vauva terve ja kaikenmaailmaan hullut asiat pyörivät mielessä.

Ehkäpä se kuuluu asiaan myös tuollainen murehtiminen=)



Nyt taidan painua päiväunille,kun sairaalassa ollessa nukkuminen on vähän sitä sun tätä.



Niksu 37+6

Että meillä tuli eilen painoarvioksi 3,4 kg ja sektiopäivänä lääkäri arvio,että olisi sellainen 3,7-3,8 kiloinen jässikkä.=)

Täällä vielä istutaan pyjamassa... Heräsin joskus 5.30 kovaan jomotukseen ja vaikka supparit sitten loppuivatkin, uni katosi. Kömmin sitten takaisin sänkyyn kun mies ja tyttö lähtivät ysiltä ja nukuin makoisasti puoli kahteentoista ;-)) Nyt en enää jaksaa ottaa huonoa omaatuntuoa tästä lorvimisesta, kyllä sitä kohta saa taas häärätä pökertymiseen saakka.



Hipsulle terkkuja: älä stressaa noista ennakoivista oireista etenkin jos olet ensisynnyttäjä - ei läheskään kaikilla tule mitään ennnen h-hetkeä eikä silti tarvitse mennä kamalasti yli. Olen varmaan sata kertaa kirjoittanutkin, mutta mulla esim. vauva ei edes laskeutunut ja kiinnittynyt missään vaiheessa ja ekat supparitkin tulivat vasta sairaalassa, ja silti tyttö syntyi 39+2 (lapsivedet menivät ensin kunnon leffatyyliin).



Mä en ole nytkään ollut mitenkään kovin supisteluherkkä ja jotenkin uskon, että kroppani on vähän sellainen " ei renkata" luonteeltaan :-) Eli homma toimii sitten kun on tosi kyseessä, mutta kauheasti ei ennakkoon kypsytellä. Siksi varmaan olenkin ihan vakuuttunut, että Kalle tulee seuraavan parin viikon aikana. (Ja palstailen täällä vielä ihan kiukkuisena pääsiäisnoitana lapsi tiukasti vatsassa ;-))



Sen verran kyllä nuo öiset jomottelut pelästyttivät, että ajattelin pyytää siskon yökylään kun mies on poissa viikonloppuna...



Eusenia: mulla oli kanssa muutama viikko sitten sellainen olo, että vatsassa asuu mustekala! Miten vauva onnistuikin potkimaan neljään ilmansuuntaan samaan aikaan? Nyt kun pää on jo jämähtänyt jonnekin lantioon, liikkeet tuntuvat pääasiassa samoissa paikoissa; käpälät oikealla nivusissa ja varpaat oikealla kylkiluissa. Pylly ja selkä tekevät välillä isompaa möyrintää vasemmassa kyljessä. Isommalta tämä heppu kyllä tuntuu kuin esikoinen...hmmm, jääköhän meiltä kaikki 50 cm vaatteet käyttämättä...



Nyt suihkuun. Lupasin hakea tytön tarhasta jo kahdelta ja menemme käymään vanhemmillani.



Pipsukka 37+5

Laitan pikaseen kommentin tuosta selällään olosta. Viime viikolla lääkärineuvolassa törmäsin asiaan ekan kerran, siitä ehkä jotain kirjottelinkin sillon. Eli siihen meinasin lavitsalle pyörtyä kun en heti tajunnut miks silmissä sumenee ja tulee tuskan hiki. Onneks autto kun lääkäri käski kylelleen hetkeksi. Nyt siis oon visusti varonut selällä olemista, kun tuntuu et on tullut muutenkin herkemmäksi kehittämään tämän huonon olon ko asennossa nyt tuon kokemuksen jälkeen. Eli siis tosiaan jännittää miten käy kun 27. päivä olis Kättärillä synnytystapa arvio. Mies onneks lähtee mukaan että voi sit ottaa kopin jos siihen lääkärin eteen pökrään :*) Ja muutenkin kauhistuttaa jo kun ei kuulemma oli kovin kiva tutkimus...

t:kahu +napa 36+1

Pinoon vvielä hetki ennenkun lähen jalkahoitoon. Saas nähdä miten mamman käy. Ei pahaa suoranaisesti tee selällä olo, mut ei sitä nyt kovin mielelläänkään kauaa niin oo. Mulla ei tässä raskaudessa ole ollut levottomia jalkojakaan, niinkun kakkosesta oli. Silloin jalkahoito oli ihan liian pitkä aika yhteensoittoon olla paikallaan.



Nyt on sitten masuasukki hiljentynyt tyystin. Eli (toiveajatteluako?) tyyntä myrskyn edellä.. Näin kävi kakkosenkin kanssa. Kävin oikein näytillä, ja niinpä vaan kolmantena päivänä oli tyttö vieressä. Pian jokatapauksessa. Vatsa ollut jo monta päivää tyhjennyksellä, mulla kyllä muutenkin tosi hyvin toimiva vatta, mutta nyt eritoten.



Mitähän vaan piti kommentoida teidän jutuista... Harmi kun pitäs aina päästä tästä kohtaa lukaseen niitä tuolta. Tarvii käydä pinoutumassa uudelleen vielä jos jotain jäi, nyt sinne jalkahoitoon tästä. Hyvää perjantaifiilaria itsekullekkin!!!



Lumo 37+4