ENSIKOT VKO 42

hei kaikki enskat!



ihan ensimmäiseksi: olen ihan hurjan onnellinen!! purskahdan välillä itkuun, kun katselin tuota meidän prinsessa... hormonit toki voi vaikuttaa itkuherkkyyteen, mutta tällaista rakkautta en kyllä ikinä ole ennen kokenut.



synnytystarinaa sitten. lähdettiin nkl:lle yliaikaiskontrolliin ja muuten kaikki oli hyvin, mutta lapsivettä oli vähän (niinhän sitä silloin neuvolassakin tunnusteli useampi täti, mutta totesivat, että on sitä tarpeeksi...). vauvalla ei ollut mitään hätää, mutta kun viikkojakin oli jo niin paljon, päätettiin synnytys käynnistää. kohdunsuu oli tosiaan jo kahdelle sormelle auki ja kohdunkaulaa jäljellä sentti ja tämä lääkäri miettikin, että mentäisiinkö suoraan kalvojen puhkaisuun... mutta konsultoi sitten toista lääkäriä ja se oli sitä mieltä, että ensisynnättäjältä kypsytellään kaulaa vielä. oli se aika shokki, kun tajusi, että tästä se nyt alkaa! ja että täältä ei enää kotiin kaksin lähdetä.



osastolla sain yhden murun prostaglandiinia kohdunsuulle, jonka jälkeen piti olla sydänkäyrällä tunnin verran ja kuinka ollakaan, sydänäänet laskivat hetkellisesti jonnekin 70... niinpä meidät siirrettiin synnytysosastolle kahden tunnin käyrään, jonka aikana sydänäänet kävivät taas kerran alhaalla. lääkäri tutki tilanteen, kohdunsuu oli 2cm auki eli kalvot voitiin puhkaista ja sikiön päähän asennettiin scalpi sydänäänien seurantaa varten. siirryimme synnytyshuoneeseen, kello oli 17.30.



tunnin verran pystyin olemaan ennen kuin aloin vaatia kivunlievitystä. supistukset oli hemmetin kipeät! mulla ne sattui alavatsaan. kohdunsuu oli avautunut 4 cm:n tuossa ajassa. kokeilin vähän ilokaasua, mutta siitä tuli vain paha olo enkä osannut ottaa sitä oikeaan aikaan... mun supistukset ei mitenkään alkaneet loivasti vaan löivät täysillä päälle. ennen epiduraalia halusin kokeilla vielä kylpyä, mutta en pystynyt olemaan siellä kauaakaan. supistukset olivat jo liian kipeät.



epiduraali saatiin vihdoin laitettua kahdeksan aikaan ja sydänäänet alkoivat taas heitellä... lääkäri tuli ottamaan hapetusarvot verikokeella vauvan päästä. tulokset tulivat ja olivat juuri siinä rajalla, että pitäisikö leikata vai ei... lääkäri päätti ottaa vielä toiset kokeet ja siinä 15min aikana olin avautunut jo 8cm. koska synnytys näytti etenevän vauhdikkaasti, lääkäri ei vieläkään osannut päättää mitä tehtäisiin ja päätti ottaa kolmannet kokeet. sen tuloksia ei enää edes odotettu, sillä olin täysin auki ja piti alkaa ponnistaa. jos en olisi ollut täysin auki, sektioon olisi menty, sillä hapetusarvot olivat laskeneet.



kiitos ihana epiduraalin, en tuntenut kipua ollenkaan! siis ihan täysin ilman mitään... ja ponnistinkin sitten ohjeiden mukaan, kun epiduraalin vaikutuksen lakkaamista ei voitu enää odottaa vaan piti ponnistaa ilman tuntemuksia. ponnistusvaihe kesti 13min (eli yhteensä 3,5h kalvojen puhkaisusta syntyi lapsi) ja sitä päädyttiin vauhdittamaan imukupilla, sillä sydänäänet alkoivat laskea ponnistaessa. siitä huolimatta välilihaa ei leikattu eikä se revennyt. muutaman tikin sain häpyhuuleen, se halkesi, mutta muuten selvisin ilman ruhjeita.



vauva oli aika sininen syntyessään ja sai pisteiksi 7... ja ne sydänäänijutut lopulta selvisivät. napanuora oli vain 30cm pitkä ja vauvan laskeutuessa se kiristyi. kätilö sanoi, että koko vartalon sai kiskoa ulos, kun napanuora kiristi vastaan...



loppu hyvin, kaikki hyvin siis ja oli loppujen lopuksi kivuton synnytys (kiitos epiduraalin, suosittelen sitä kaikille!). ja ihan hirveän nopea! jälkeenpäin olen miettinyt tuota sektiota paljonkin, mutta onneksi ei siihen jouduttu!

Onnea tosi paljon vauvasta ja onneksi kaikki meni hyvin. Tunne on varmaan ihan uskomaton.

Korkalle ekanakin kiitokset synnytystarinasta- ja vielä kerran SUUREN SUURET onnittelut!! Mietin tuota kuvaamaasi tunnetta Prinsessaanne kohtaan- ja se kuulosti juuri siltä, miltä olen rakkauden omaa vauvaa kohtaan ajatellutkin tuntuvan. Joltain sanoinkuvaamattoman suurelta. Onneksi kaikki meni itse synnytyksessä hyvin, vaikka sektiotakin oli ehditty jo miettiä. Kun jaksat, tulepa kertomaan vielä osastolla olosta (saitteko perhehuoneen?) ja kotiutumisesta, niin me muut saadaan kuulla kokemuksia ja saadaan hyviä vinkkejä konkarilta. Mutta Nauttikaapa nyt Pikkuisestanne ja jokaisesta ainutlaatuisesta hetkestä tuoreena äitinä ja isänä:)



Ja Sadeorkidealle vilkutuksia: WAU , huisia, sielläkin jo LA ihan käsillä:) Jännittääkö jo tuleva synnytys? Ja kuulostaa tosi hienolta tuo oma yrityksesi *nostaa hattua*, tosi rohkea olet ollut, kun olet oman firman perustanut. kauan olet ajatellut olla äippälomalla? Voitko tehdä omassa yrityksessä mammaloman aikana välillä töitä, tyyliin keikkaluontoisesti? Vai koskeeko yksityisyrittäjää ja kelan korvauksia samat "säännöt" kuin ulkopuolisella työssä olevan korvauksia? Siis su:na saa tehdä töitä; jos malttaa:)



Lorelaille kiitokset loistavasta autoliitonsivut-vinkistä:) Oli apua! Oma kaukalomme kuin sai testeistä hyvät arvostelut, niin tyydytään nyt siihen ja aloitettiin kuivaharjoittelu (siis autoon kiinnityksen harjoittelu) jo vkl:na:) Suosittelen muuten harjoittelua kaikille jo etukäteen...:) ainakin me ollaan niin kädettömiä kumpainenkin, että pari harjoittelukertaa on tarpeen, hih:) Mitenkäs siellä muuten jaksellaan?







Täällä sitten käyty neuvolassa- ja sairauslomalla ollaan jälleen, näillä näkymin äippäloman alkuun (18.11) saakka. Selviää tarkemmin keskiviikkona, kun neuvolalääkäri on paikalla. Paikkakuntamme on tosiaan niin pikkuruinen, että neuvolalekuri on tavattavissa ilmeisesti vaan 1xvko. Tosiaan, puhuttiin tädin kanssa kauan väsymyksestäni (joka alkoi taasen olla ihan tolkutonta) ja hän oli sitä mieltä, että nyt on aika jäädä kotiin. Ja vaikka itsestä tuntuu hiukan hassulta, niin silti olen huojentunut; Tontun paras on tietysti tärkeintä. Muuten neuvolassa oli kaikki hyvin: Tonttu ilmeisesti perätilassa tällä hetkellä, syke 130, sf-mitta 27cm, painoa plus 200g, hemppa 133, RR 130/85 tasoa, pissa puhdas.



Mutta nyt lepäilemään! Voikaa hyvin ja kirjoitelkaa kuulumisia:)



pariisitar&tonttu

rv29+5

Ihan ekana hurjasti onnea korkalle! On varmasti ihanaa aloitella vauvaperheen arkea! Oih.



Christina84, kyllä kuulostaa hurjalta sun pahoinvointi ja vähintään yhtä hurjalta se, minkälaista kohtelua olit saanut tk:lla! Toivotaan, että olo helpottaa!



Marjapensaalle onnea uuteen yritykseen. Hienoa kuulla, että alkaa näyttää valoisammalta.



Piki80 kyseli oireista. Mulla rinnat turposivat ja alkoivat aristaa jo pari viikkoa ennen plussaa (alkoi myös väsyttää hirveästi), mutta kun kovin samanlaista on ollut PMS:n aikaan, en uskaltanut vielä olla varma. Huono olo tuli sitten joskus viikolla 6 ja jatkui huipentuen viikkojen 10-12 oksennusralliin.



SadeOrkidealla alkaa kuulostaa ihan siltä, että odotusaika on jo tosi tosi lopuillaan! Jännityksellä odotamma, koska kuullaan sultakin vauvauutisia.



Omaa napaa sitten. Meillähän rakenneultrassa pari viikkoa sitten löytyi kohdun seinämästä jotain kummallista kudosta, mutta tänään kontrollissa se onneksi osoittautui vain lisäistukaksi. Ei siis huolta! Vaavi oli kasvanut kovasti (painoarvio melkein 600g) ja oli muutenkin tosi kiva kokemus, kun ultraajana oli kiva ja kokenut erikoislääkäri. Esim. mun kohdun koosta kommentoi, että "oikein söpö pömpsis". :) Sukupuolikin selvisi siinä samalla, kun pikkuinen esitteli jalkoväliään niin estoitta.:) Keskiviikkona ohjelmassa neuvolaa ja perhevalmennusta, ja sitten saakin jo laittaa äitiyspakkausanomuksen vetämään. Huisia, miten nopeesti aika kuluu.



Aurinkoista ja hyvävointista viikkoa teille, enskasisaret!



Liippa + pikkuinen, rv 21+5



Ai niin se täytyy vielä vauvasta sanoa, että reisiluun perusteella koko vastaa viikkoa 23! On tulossa pitkäkoipinen lapsonen tai sitten la on vähän metsässä.

... ja kiitos Korkalle synnytystarinasta. Kokemusten lukeminen on joka kerta yhtä liikuttavaa. Jokainen synnytys on niin ainutlaatuinen, mutta silti jokainen tarina auttaa itseä valmistautumaan siihen, mitä on edessä.



Ja se SadeOrkideankin laskettu aika on sitten tänään! Apua! Miten tämä menee näin nopeasti? Tuntuu, että sen maagisen 30. raskausviikon jälkeen viikot ovat hurahtaneet ihan toista tahtia kuin sitä ennen. Vieläkö SadeOrkidea on yhtenä kappaleena?



Täällä on menty edelleen aaltoliikettä mielialan kanssa. Viikko onnellista oloa ja sitten yhtäkkiä eilen tuli taas sellainen päivä, ettei mikään tuntunut olevan hyvin. Pitäisi olla jokin kaukosäädin, jolla voisi pikakelata aina nuo synkät jaksot ohi! Onneksi näihin viimeisiin viikkoihin sisältyy sukulaisten ja kavereiden vierailuja, niin ei käy aika pitkäksi ja apatiatilaa on vähemmän. Sen verran pitää vieraskorea olla, ettei ala murjottaa. ;)



Nyt viikonloppuna isäni ja hänen vaimonsa kyläilivät meillä. Tuleva pappa mietti tontillamme käydessään, että miten sen pienen saa pidettyä erossa niistä kaikista kallioista. Kastemekkokin kiikutettiin jo meille ja isän vaimo muistutti, että siihen pitää vain vaihtaa vaaleanpunaiset nauhat. :D Ilmeisesti tunne vauvan sukupuolesta on aika vahva, vaikka me ei vielä tiedetä, kumpi sieltä on tulossa.



Ainiin, tuosta Lorelain mainitsemasta autoliiton sivustosta olisi ollut iloa turvakaukaloa valitessa, mutta onneksi tuo Brio Primo näyttää pärjänneen hyvin testeissä. Tosin meidän kaukalosta tai telakasta ei selviä, minkä vuoden mallista on kyse (ostettiin käytettynä, ollut yhdellä lapsella). Suosittelen kuitenkin kaikkia kaukalo-ostoksen kanssa painivia vilkaisemaan sivustoa.



Piki80:lle tervetuloa! Minä kuuluin niihin arkatissisiin ja pahoinvoiviin, mutta muistan kyllä, miten silloin monet tutut kehuskelivat olleensa itse elämänsä voimissa alkuraskaudesta. Raskaden ensioireet on kaikilla niin erilaisia, että ei ole syytä huolestua, vaikkei muutoksia olossa tuntuisikaan. Niitä turhia huolestumisia ehtii sitten vatvoa myöhemminkin, kuten minä viime aikoina sitä, että "miksei mun tisseistä vielä tihku maitoa, kun KAIKILLA muilla heruu!?"... ;)



Pariisittarelle vielä erityisesti leppoisia lomapäiviä kotosalla!



Ruskanodotus, rv 36+3

Moi pitkästä aikaa.



Olen täällä kyllä ahkerasti käynyt lukemassa teidän juttuja, mutta ollut jotenkin niin laiskalla päällä ettei ole tullut kirjoiteltua.



Korkalle todella paljon onnea pikku prinsessasta. Ihan itku silmässä luin tuota sinun synnytystarinaasi. Tulethan joskus vielä meitä tänne palstalle kurkkimaan ja kertomaan kuinka se vauvaperheen arki sujuu?



Sadeorkideallakin rupeaa h-hetki lähestymään vai onko se jo koittanut? Seuraavaksi siis jännätään kovasti sinun puolesta :)



En muista onko täällä aikaisemmin ollut noista erimerkkisistä istuimista puhetta. Minkäs merkkisiä istuimia olette hankkineet/aiotte hankkia? Itse kävin ostamassa Graco Logico S:n ja siihen sopivat matkarattaat Graco Mosaic. Nyt ei sitten malta olla niitä kokoaikaa "ihailemasta" :D Entäs minkäsmerkkiset rattaat olette hankkineet? Ne olisi vielä ostamatta... hyviä vinkkejä otetaan vastaan.



Melkein kaksi viikkoa sitten oli neuvola (olisko ollut rv 22+2). Kaikki muuten ihan hyvin tosin hemoglobiini oli taas laskenut 110 ja sf-mitta oli 25,5cm. Senhän noilla viikoilla pitäisi käyrän mukaan olla enintään n.21 cm. Onko muilla ollut vastaavaa tilannetta tuon sf-mitan kanssa? Neuvolan täti tuumaili että jos vielä enskerralla mennään noin paljon käyrän yläpuolella niin mennään varmaan ylimääräiseen ultraan. Sanoi että tuohon huimaan lukuun vaikuttavat joko runsas lapsivesi, etuseinäistukka(joka minulla siis on) tai lapsi yksinkertaisesti on "vähän"isompi. Vähän säikäytti tuo lukema... toivotaan ettei enskerralla ole samaan tahtiin kasvanut...



Mutta positiivisin mielin mennään eteenpäin joten oikein hyvää viikonjatkoa kaikille!!!



Miiru rv 24+0

ja se oli vieläpä mielestäni tosi kannustava, kaikki päätyi hyvin ja synnytys eteni, vaikka mutkiakin oli matkassa. Tippa linssissä täälläkin oli kun luin sen, onnea vielä koko perheelle!



Ja Sadeorkidealla jo täydet viikot, täällä jännitetään joko pian lähdet. Ootko kuitenkin jo pakannut sairaalakassia, vai aiotko säästää sen siihen lähtövaiheeseen?



Kiva että autoliitto -sivu vinkistä oli apua Pariisittarelle! Meillä on vielä kaukalo ostamatta, mutta Britaxin baby safe plus -kaukaloa on alustavasti ajateltu. Pitäisi oikeasti ryhtyä jo toimeen ja käydä ostamassa sekä vaunut että kaukalo, mutta sitä haluaa jotenkin yrittää miettiä mahdollisimman paljon kaikki hankintoja (on ehkä mun perusluonne muutenkin...). Vaatteiden ostelun olen onneksi saanut jo alkuun. Pariisittaren sairausloma väsymyksen takia on varmasti ihan paikallaan jos olo tuntuu nyt huojentuneelta, tärkeintä on pitää itsestäsi ja pienestä huolta!!



Hieno juttu että Liipan lisäultra selvitti sen epävarmuutta aiheuttaneen kudoksen! Ja sukupuolikin selvisi samalla :) Oliko sulla aavistusta sukupuolesta ennen ultraa, ja jos oli, niin osuiko oikeaan?



Ruskanodotuksellakin on jo hienot viikot, ei mene sullakaan kauaa kun saat nyytin syliin. Niiiiin tuttua tuo mielialan vaihtelu, mulla oli sitä tosi pitkään alkuraskaudessa, sitten oli muutama viikko tasaista, ja nyt on aaltoliike taas palannut. Liittyy mulla tosin aika selkeästi tuohon työstressiinkin...Oon yrittänyt vaan sopeutua siihen ja keksiä mukavaa puuhastelua.



Miiru, mulla oli pari viikkoa sitten rv 24 muistaakseni 22cm sf-mitta, ja mulla on koko ajan mennyt aika lailla keskikäyrän tuntumassa, vähän yläpuolella. Sen jälkeen on kasvanu mun mielestä parissa viikossa ihan hurjasti maha, ja mietinkin kuinka tuo mitta on hujahtanut... Meillä neuvolan täti sanoi että mitta on niin monesta asiasta kiinni, ettei siitä kannata hirveästi murehtia (toki seuraavat tarkemmin , jos siinä on jotain erikoista). Oliko sulla muuten sama mittaaja kuin ennen? Oon kuullut että tuo mitta olisi aika paljon mittaajastakin kiinni, ja saattaisi sen mukaan vaihdella.



Omaa napaa vähäsen. Kävin lyhyellä lomareissulla pikaisesti, ja teki hyvää :) Huomenna taas töihin, mutta eiköhän sitä kolme päivää ennen viikonloppua jaksa. Neuvola on loppuviikosta, ja hirvittää ihan hirmuisesti paljonko paino on noussut (oman puntarin mukaan neljässä viikossa varmaan neljä kiloa...). Viimeksi ei tosin ollut noussutkaan juuri yhtään, joten taitaa keho nyt tasoitella... Vointi on hyvä, ja vaavi jumppaa vatsassa vilkkaasti useampaan otteeseen päivässä. Öisin olen vähän ruvennut heräilemään (mites te muut, saatteko nukuttua täysiä öitä?), ja valvon välillä muutamankin tunnin ihan pirteänä herätessäni. Vaan eipä tuo haittaa, tuleepa harjoiteltua yövalvomisia ;)



Nyt huilailemaan...



Lorelai 26 (ihanaa, taas viikko vaihtui)

Nyt pyydän etukäteen anteeksi omanapaista kirjoitusta, haluisin kovasti käydä kommentoimassa että yhdessä olemme vielä masun kanssa, mutta niin on kääntyneet ajatukset synnytykseen ja itseen, että en edes kavereiden kanssa jaksa vaihtaa sen enempää kuulumisia ! Luen teidän kaikkien jutut ja kuulumiset kyllä,mutta en nyt niitä sen enempää kommentoi :) Kiva kun oon teidän ajatuksissa :)



Pariisittarelle senverran että ensivuoden elokuuhun olen lomalla jos vain maltan. Sunnuntaisin saa tehdä juu töitä jos haluaa/jaksaa,sekin jää nähtäväksi. Mulla on sellanen suullinen soppari sen sijaiseni kanssa et pystyn siellä tekee "keikkoja" jos haluan ! Ja monta odottavaa vakiasiakasta jotka haluisi mulle tulla hoitoon heti kun kynnelle kykenen ;D



Tänään oli neuvola, pää ei heilunut enää yhtään,eli täysin kiinnittynyt. Täti sanoi että ei kyllä usko että menisi kahta viikkoa yli...no se jää nähtäväksi. Itse olen kuitenkin henkisesti valmistautunut siihen että menee sen 10 päivää yli ja kaikki mitä ennen sitä tapahtuu on vain posititiivista :) Paljon paremmin jaksaa henkisesti,kun ei koko ajan odota synnytystä. Joskus se vilahtelee ajatuksissa ja myönnän että olen oikeastaan aika kauhuissani ! Toivottavasti osuu mukava kätilö kohdalle- vaikuttaa aika paljon meinaan synnytyskokemukseen ! Sydänäänet ja kaikki muukin ok, oma paino oli taas lisääntynyt lahjakkaasti, mut sehän onkin jo ihan tuttua..ja ei tässä nyt kovin kauaa enää ole aikaakaan. Ainoa mikä huolettaa on se että vaaveli on arveltu syntyvän n. nelikiloisena...lähinnä se jos menee yliajalle,ettei olis niin kauhean iso. No sekin selviää sitten, kyllä nuo ammattilaiset tietää :)



Sairaalakassiin oon pakannut vauvanvaatteet pelkästään, kaiken muun ajattelin sitten hoidella supistusten lomassa :) Eipä sinne kyllä ihmeitä tarvi...



Ei muutakun ihania vointeja kaikille mahakkaille ja käyn kyllä täällä huhuilemassa jos vaan kerkeän ennen "lähtöä" jos sellanen nyt sattuis tulemaan :) Tai sit pistän ukon kirjottamaan ...



rv 40+0 :)

koitan vähän kuulumisia kirjoitella, kun pieni enkeli nukkuu ja isukkikin lähti käväisemään koululla. katsotaan, kuinka pitkälle pääsen :)



pariisitar kyseli perhehuoneesta ja kyllähän me sellaiseen päästiin. se oli kyllä mahtavaa! saatiin molemmat tutustua uuteen tulokkaaseen ja opetella hoitoa. sairaala-aika meni nopeasti (lapsi syntyi torstai-iltana ja sunnuntaina kotiuduttiin) ja kivuttomasti, pystyin istumaankin jo aika pian. prinsessa osasi heti oikean imuotteen ja maito alkoi nousta nopeasti eli ei tarvittu korvikkeita.



ja olihan se tunne, kun päästiin kotiin! aloin tietysti itkeä heti... että nyt se on ihan oikeasti meidän, ei olla enää "lomalla, jossa meillä on vauva". vähän sellaiselta se tuntui sairaalassa, jotenkin epätodelliselta. yhtenä yönä vauvelilla oli kovasti vatsa kipeä, minkä vuoksi tietenkin itki ja valvotti varmaan naapureitakin ihan aamutunneille asti, mutta muuten on oikein rauhallinen tyttö. syö ja nukkuu. ja mun päätös siitä, ettei opeteta vauvaa nukkumaan meidän sänkyyn, on aika hyvin pyörretty jo... kun se on vaan niin ihana ja tuntuu niin hyvältä nukkua pieni kainalossa!



eli täällä on kaikki hyvin ja meillä on oikein kiltti ja tarkkaavainen lapsi. nyt alkaa kuulua heräilyääniä, tulen taas joskus kertomaan miten voimme. oikein hyviä vointeja teille kaikille!



korka ja pikkuneiti 6vrk

Kuulostaa siltä, että Sadeorkidean puolesta saa ruveta pian jännittelemään, hih:) Ja sairaalakassikin on jo osin pakattu, ja loput tavarat ehtii suppareiden välillä heittelemään mukaan matkaan. Täällä peukutellaan jo Siulle ja odotellaan uutisia. Uskotaan neuvolatätiä, ettei kovin yliaikaiseksi tule menemään. Siis nautipa vikoista hetkistä leväten ja voimia keräillen:) Kohta teitä on kahden sijasta KOLME! :D



Korka kirjoitteli vauva-arjesta, voi niisk, kuinka liikuttavaa. Ei tästä mitään tule, kun alkaa itsekin olla jo niin kärsimätön muiden ihania vauva-uutisia lukiessa ja katsellessa kuvia ihanista lähi-ihmisten vastasyntyneistä (onko mulla muuten ollut samoja tunnelmia, ettei jaksaisi enää odottaa, että saa pikkunyytin syliinsä ja pääsee miehuksen kanssa aloittamaan viimeinkin perhe-elämää?). :) Mutta aivan ihana kuulla, että vauva-arki on siellä käynnistynyt hyvin- ja saitte sitten sen perhehuoneenkin, mitä jänniteltiin useita kertoja kahvitellessa:)



Ruskanodotus nauttii ystävien seurasta ja kahvihetket hyvässä seurassa kyllä miustakin piristää huomattavasti mielialaa! Täälläkin kuin mennään samanlaista vuoristorataa kuin siellä...Ja sukulaiset siellä veikkaa kovasti rinsessaa tulevaksi, hih:) Onko teillä miehen kanssa prinssi-vai prinsessaolo? Hyviä vointeja sinne!



Lorelai oli käynyt pikkuisella lomalla, kuulostaa hyvältä! Ja kyllä, öisin heräillään täälläkin, jos ei muuta niin vaihtamaan asentoa noin kymmenen kertaa:) Ja sitten kuin herää, samalla juo vettä (ja tulee pissahätä...), kattoo kelloa ja alkaa kuulostelemaan Tontun liikkeitä- ja pian ei nukutakaan enää yhtään:) Kaukaloista vielä: Britax baby safe plus-kaukalo on ilmeisesti tosi hyvä ja turvallinen kaukalo, siis ainakin testien ja kokemusten perusteella olen näin ymmärtänyt. Infoilepa sitten, mihin päädyitte:) Joko vaunut oli muuten hankittu tai tehty hankintapäätös?



Miirulla oli sf-mitta yläkanttiin, saitkin jo paljon palautetta olla liikoja huolehtimatta, ja olen samaa mieltä. Vauvan asento ja mittaaja vaikuttaa hurjasti tuloksiin. Joten katelkaa rauhassa seuraavaan neuvolakäyntiin asti vaan! Täälläkin on kasvettu milloin keskikäyrän yllä ja milloin alla...nyt taas vaihteeksi ihan keskikäyrällä. Niin ne on yksilöllisiä nuo meitin vauvat ja massut:)



Liipalle myös onnittelut hyvistä ultrakuulumisista:)



Ja Pikille vielä tervetulotoivotukset! Unohtuivat mokomat viime kerralla *pahoittelee* Oireista: Täällä oli rinnat turvonneet jo yhden kuppikoon plussaan mennessä- ja arathan ne olivat myös, auts. Pahoinvointi alkoi rv6 ja väsymys oli huisia kultaiseen keskiraskauteen saakka, siis rv 13 helpotti ja nyt ollaan taas ihan zombina täällä...Onnellista odotusta sinne!:o)



Täällä on vaan sairauslomailtu- siis nukuttu kunnon yöunet ja päiväunet, ja taas jaksaa erilailla porskuttaa. Suppareita on ollut, lenkilläkin pitää nykyään istua välillä...onko muilla ollut samaa? Massu menee kovaksi aika usein kykyään..neuvolatädin mukaan ei kuitenkaan painellessa ole supistusherkkä, joten ei kai huolta, vaikka rasituksessa supistaakin. Näköhäiriöt ja sydämen tykyttelyt katoaa heti, kun saa tarpeeksi lepoa, onneksi! Odottelen juuri para-aikaa soittoa neuvolasta, että lähdenkö vielä tapaamaan lekuria iltavastaanotolle vai miten toimitaan...Ja miehellä alkoi samaan syssyyn nyt seuraavan kolmen viikon mittainen työmatkarupeama: nyt hän on päivän keskieuroopassa, su-ke sama juttu ja sitten ensi viikon su lähtee kahdeksi viikoksi jenkkeihin. ARGH! No ei auta kuin kestää, vaikka ikävähän siinä ehtii tulla jo moneen kertaan:'(



Mutta jotain jännääkin on ollut koko päivän mielessä, sillä Jouluun ja meitin Laskettuunaikaan on nyt tasan 10 viikkoa jäljellä:) Hip hei ja hurraa:)



Kaunista Iltaa kaikille toivottaen,



pariisitar&tonttu

rv30+0 (!!!!!!!!!!)

Ihan ensiksi hirmuisen paljon onnea Korkan perheelle prinsessasta. Ihanalta kuulostaa teidän alkutaival perheenä. oli ihana lukea kertomustasi.



Sadeorkidea oletkos jo lähtenyt vauvan haku reissulle? onnea matkaan joka tapauksessa.



Piki tervetuloa munkin puolesta joukkoon.



Marjapensas onnea teille yritykseen ja kaikkea mahdollista matkaan mukaan kuten vauva-liimaa ja jarrusukkia ym. toivottavasti olet pian taas meidän joukossa! hienoa että elämä hymyilee teille taas!



ja sitten vähän omaa napaa

tiistaina oli neuvola ja kaikki oli kunnossa. paino oli taas laskenut 800g ja verenpaineet hieman myös. vauveli oli vilkkaalla päällä heitteli voltteja niin ettei meinannut sydänäänet kuulua... ja sitten eilen tehtiin ne kauan odotetut talokaupat! marraskuussa päästään muuttamaan ja ihanalta mut toisaalta oudolta tuntuu että meillä on nyt oma talo!

rakenne ultraa odotellaan ja se on vasta 28.10 joten odotella saa vielä...



kertokaahan muuten millä perusteilla millaiset vaunut/rattaat olette hankkineet/hankkimassa?



Viikonloppu on jo ihan pian joten ihanaa viikonvaihdetta kaikille!



Santtu rv19+1

Yhdessä kasassa ollaan, tosin tänään on tainnut limatulppaa irrota..niin ainakin uskoisin. Ei ole meinaan koskaan tuon näköistä "limaa" tullut housuihin :D



rv 40+2

Onnittelut todellakin Korkalle ja koko perheelle. Ja ihana lukea kuulumisia ja että kaikki hyvin :D Piristi päivää kummasti ja oma haaveilu jatkuu.



Keskiviikkona oli neuvola ja sain kelan paperit täytettäviksi ja niitä tässä sit täytelly. Jaksais oottaa sitäkään, että äippäpakkauksen sitte saapii:) Kaikki oli hyvin, sf mitta (eka mittaus kerta) oli 24 ja täti sanoi että kaikilla yleensä eka mitta on suuri mutta tasoittuu sitten. Sydän-äänet kuunneltiin, ja syke noin 150 ja liikku kovasti:)



Jänskäilyä SadeOrkidean pyolesta:) Ei enää kauaa ;)



AngelEye ja pikkunen rv 22+6

Jospa minäkin ehtisin jotakin kirjoittaa. Olen havainnut, ettei minulta vielä onnistu henk. koht. terveiset teille kaikille, eli pahoittelut siitä! Luen kuitenkin kaikkien jutut aina kun ehdin... Sen verran kuitenkin terveisiä, että *Korkalle* oikein paljon onnea ja *SadeOrkidealle* jaksuja ja tsemppiä! Ja kiitos vastauksista kaikille :)



Omaa napaa kaivelee tällä hetkellä se, että ne vähäisetkin oireet ovat suurinpiirtein kadonneet jonnekin. Varasin ajan varhaisultraan ja se olis vasta reilun kahden viikon päästä, argh! En olisi uskonut, mutta nykyisellään olisin varmaan tosi onnellinen vaikkapa pahoinvoinnista, niin tuntuisi jotenkin todellisemmalta tämä raskaus... voisin ottaa vastaan vähän pukluoloa, jos jollain on liikaa :p

sitä vaan näköjään niin innoissaan alkaa kirjoittelemaan ettei muista mihin on esittäytynyt ja mihin ei :DDD



Eli tässä tulee: Olen 27v, mies 29 ja loppuvuodesta tulee vuosi lisää kummallekin. Asumme Itä-Suomessa, maalla omakotitalossa kahden kissamme kanssa, siis esikoinen olisi tulossa. Synnytyssairaalana SKS ja LA näillä näkymin 12.06.09, muuttunee myöhemmäksi ultrassa.



t: Piki rv 6+0

Täällä vielä lyllerretään... vilkutuksia koko köörille :)



Limatulppaa siis irtosi torstaina, ja eilen kävin neuvolassa ja täti sanoi et "ei kauaa mene", pää kuulemma jo ihan tuolla alhaalla. En vaan itse jaksa uskoa enää siihen, olen aivan satavarma et käynnistyksellä mennään :D

Supistuksista en osaa sanoa, se on yhtä kivun ja liikkeiden sekamelskaa ! Viillot alapäässä, masun kovettuminen ja vaavelin liikkeet,- ota noista sitten selvää kun kaikki tulee kerralla ? En tajua miten niitä suppareita pystyis laskemaan ? Kai ne sitten voimistuu kun on kyse synnytys-suppareista ?

Kaupassa en enää käy, suoraansanoen v*tuttaa kaikki puolitutut ja tuttavat jotka tulee päivittelemään mun ja mahan kokoa ja sitä et eikö se oo vieläkään syntyny... tokasin yhdelle mummolle kyllästyneenä eilen kylällä että "voin kertoo että tän vuoden puolella syntyy !!!" Mun miestä nauratti kauheesti... :D



No, miehellä alkaa maanantaina viikon syysloma, ni saa kestää mun kettuilua koko viikon ;D Perjantaina 24.10 on 8.40 yliaikaiskontrolli. Eli silloin varmasti käynnistetään viimeistään,kun mullahan se vaavelin painoarvio oli aika suuri. Nyt siis varmaan sen 4kg. Kuulin muuten että jossainpäin suomea odotettas 16 päivää yli la:n ennenku käynnistetään !? Eikö kuulosta hurjalta ?



Jaksamisia teille kaikille mahojen kanssa :) Pariisittarelle vilkutuksia, eikö oo ihanaa olla kotona ?



rv 40+4

.. Santtu kyseli !



Me ostettiin vaunut sillä perusteella että tuttavat tarjosi 100 eurolla, niin ostettiin ne :) Katottiin s-postissa muutamat kuvat et kivalta näytti ja that's all .

Meillä on mummilassa sellaset isot retrovaunut , jossa hirmu isot pyörät..niillä siellä maalla varmasti kulkee hyvin !

Moikka moi Kaikille Enskattarille:)



Sadeorkidean tilannetta täällä jo jännitellään:) Kovasti ois kutke, että pian kuullaan tässä pinossa lisää ihania vauvauutisia. *tuskin malttaa odottaa* Hyviä vointeja ja kärsivällisyyttä sinne vielä ihan hetkeksi, jos vielä olet linjoilla!



Santulle onnittelut talon ostosta! Onni on oma koti:) ja vielä omakotitalo, WAU! Millainen tarkemmin (koko, pihaa jne?) on uusi pesänne? Vaunujen hankinnasta kyselit: Meille oli aika selvää, että Brio kombit hankitaan lähipiirin hyvien kokemusten perusteella: haluttiin siis merkkivaunut (parempi jälleenmyyntiarvo, saa varaosia, kestävät hyvin) ja uutena, vaikka muuten melkeinpä kaikki tavarat onkin tullut käytettynä. Lisäksi haluttiin vakaat menopelit, kun liikutaan paljon luonnossa (hyvät pyörät, ja ei kolmipyöräisiä). Näin ollen tilattiin sitten 08 brio kombit, kun sopiva hinta kera lisävarusteiden löytyi nettikaupasta:)



Angeleyellä hyviä neuvolakuulumisia, kiva!



Pikille voin lohdutukseksi todeta, että täällä kyllä alkuraskaudessa oireiden määrä vaihteli ihan päivästä riippuen jopa oireettomaan oloonkin asti. Joten eiköhän se pikkuinen siellä massussa kasva ja kehity. Mutta infopa kuulumisia sitten alkuraskauden ultrasta.



Korkan kanssa nähdäänkin ke (jos käyt siis kuulumisia vielä lukemassa)- aivan IHANA nähdä Siua ja tutustua Pikku-Prinsessaanne!!! Mitä teille nyt kuuluu?



Mie jäin sitten sairauslomalle ke- neuvolalääkärin mukaan olin ollut jo riittävästi töissä:) Tarkoitti siis heitteleviä verenpaineitani sekä tolkutonta väsymystäni (mikä tuskin ois ainakaan helpottanut viikkojen kuluessa- ja hoitoalalla työ ei vaan ole kovin kevyttä), joten ei haluttu ottaa riskejä, että tilanne ois mennyt pahemmaksi. Nyt sitten odottelen kovin laskettua aikaa- ja väkerrän listoja, mitä kaikkea tuleekaan tehdä ennen h-hetkeä:) Pesänrakennusvimma siis iskenyt. Lisäksi tietty lepäilen ja kävelen luonnossa omien voimien mukaan. Miehus on työmatkoilla seuraavat viikot, käy siis vaan kotona kääntymässä välillä:( Mutta ei auta kuin täyttää päivät kevyellä puuhastelulla, niin aika kuluu nopiammin. Tonttu sen sijaan potkii virkeänä massussa, ja yhäkin vaan on vaikea uskoa, että tuollainen 1,5kg:n painoinen pikkuihme siellä möyrii ja muistuttelee tulevaa äippää olemassaolostaan:)



Nyt siivouspuuhat kutsuvat...Ihanaa sunnuntaita kaikille!



pariisitar&tonttu

rv30+4