Ylipainoiset odottajat

Mulla BMI 34 tässä raskaudessa (pahimmillaan ollut 42, toisessa raskaudessa), nyt 5s raskaus menossa ja koko ikäni olen ylipainoinen ollut.

Minulla ei paino ole tuonut muita ongelmia kuin raskausajandiabeteksen, joka on pahentunut raskaus raskaudelta. Sekä toisilla terveydenhuollon ihmisillä on ollut hivenen asennoitumisongelmaa eli kiloistani olen kyllä saanut kuulla vaihtelevasti - toisilta enemmän, toisilta en lainkaan.

Ihan normaalisti olen elänyt ja ollut, niin nytkin =).



Kinde

12+3

Moikkis Hanna ja onneksi olkoon!



Minulla BMI 31 ja oikeastaan ainut neuvolassa huomioitava lisä on painon ehkä tarkempi tarkkailu ja että joudun sokerirasitus kokeeseen.



Raskauden alkaessa olin kesälomalla oleva opiskelija, joten minun ei tarvinnut kuin pitää itsestäni huolta ja turhia nostoja tai muita rasittavia tekijöitä ei ollut.

Nyt kun olen palannut hieman yli kuukausi sitten kouluun lähihoitaja opintojen pariin on jalat kuin kanankoivet! Turpoavat kuin mitkäkin, mutta sama vaiva on hoikemmillakin odottajilla ollut.



Minulla ei ole ylipainoni takia ollut vaikeuksia ollenkaan, tai näin ainakin itse sen näen. Olen muutenkin päässyt kuulemma aika helpolla, sillä alussa ei ollut pahoinvointiakaan kuin nimeksi.



Olen nyt raskausviikolla 26, ja ainut vaiva mikä minua vaivaa on yliliikkuva lantioni. Se tekee istumisesta tuskaliasta, miltei mahdotonta. Kipu tuntuu myös kävellessä. Joskus kipu helpottaa ja päivä menee mukavasti, kun taas joskus tuntuu että yön jälkeen on aivan turha yrittää päästä sängystä ylös.



Tähän mennessä painoa on kertynyt lisää vain kaksi kiloa, eli ei juuri mitään.

Koska opiskelen lähihoitajaksi, ja harjoittelujakso kentällä on tulossa, jään siinä kohti lomalle. En voi kuvitellakaan osasto työtä masun kanssa.



Sama se minusta on sinulla, jos työ tuntuu uuvuttavalle tai stressaavalle, tai tuntuu muuten ettet jaksa, on sinulla täysi oikeus hellätä tahtia. Raskaana olevalla on oikeudet siinä missä muillakin, ja olet lapsesi kanssa paketti. Jos sinä voit hyvin, vauva voi hyvin. Pidä siis hyvä huoli itsestäsi ja lepää jo ennen kuin väsyttää!



Toivottavasti kaikki menee loistavasti, ja varmasti meneekin ja elämääsi syttyy suuri tähti ;)

Itsekkin olen ylipainoinen, ja neljättä lastani odotan, rv 38+0 tänään.

Esikoiseni sain nuorena (juuri 18 v täytettyäni), ja silloin olin vain lievästi ylipainoinen.

Kaksi seuraavaa ovat syntyneet 2002 ja 2004, jolloin olen ollut jo reippaammin ylipainoinen (ja iältäni 30 v ja 31,5 v).

Nyt siis ikää 36 v, ja ensi viikolla kauan kaivattu nyytti sylissä ;) (suunniteltu sectio edessä 19.9.)



Mutta vointiin raskausaikoinani...

kaikissa raskauksissa olen voinut pahoin. Esikoisesta vähemmän (tyttö), ja näistä kolmesta seuraavasta raskaudesta vähän enempi (poikia nuo kaksi seuraavaa, ja oletettavasti tulokaskin on poika ;) ).

Painoa tuli esikoista odottaessani 14 kg, ja pojista 7 kg/raskaus.

Nyt tullut painoa 4 kg, mistä olen tyytyväinen.



Terveyskeskuslääkäri/neuvolalääkäri teilasi vauvahaaveemme useammastakin syystä, mutta yksi syy oli tuo ylipainoni :(

Sanoi tosi rumia kommentteja :(



Tätä raskautta yritimme miltei 2,5 vuotta, ja käännyimme yksityisen gynen vastaanotolle, joka erikoistunut siis lapsettomuushoitoihin.

Tutkimukset kävimme, eikä mitään syytä löytynyt.

Hormooneita napsin ja yksi inseminaatio tehtiin, vaille tulosta :(

Yrityspaussikuukauden aikana sai alkunsa ("luomuna" :) ) tämä "yllärimme", jota nyt ilolla odotamme perheeseemme :)

Tämä gyne ei teilannut haavettamme, eikä sanallakaan mainunnut ylipainoani esteeksi/hidasteeksi raskaudelle.

Mitään erityistä vaivaa (mikä johtuisi juuri ylipainosta) ei oo raskausaikoinani ollut, raskausdiabetestä lukuunottamatta.

Kahdessa edellisessä raskaudessa raskausdiabetes hoitui dieettihoitoisena, ja tässä raskaudessa dieettihoidon ohella olen iltaisin pistellyt ns. iltainsuliinia.

Hyvin on pysyneet sokeriarvot ruodussa, ja vauva sekä minä olemme voineet hyvin :)



Töissä en ole tämän raskauden aikana ollut, sillä jäin n. 1 v sitten työttömäksi.

Työstressiä mulla oli ihan riittämiin viime hetkinäni töissä, enkä aikaillut sairasloman ottamista.



Laita ihmeessä oma henkinen ja fyysinen hyvinvointisi, sekä tietty kauan kaivatun vauvannekin hyvinvointi ;) työn edelle.

Jos vähänkään tuntuu siltä, että et jaksa, mee ihmeessä työterveyslääkärin tai neuvolalääkärin vastaanotolle, ja kerro avoimesti tilanteesta.



HURJAN PALJON ONNEA SULLE/TEILLE! :)

Ihanan positiivinen uutinen! Niccisi tullut tutuksi lapsettomuus-puolelta, jonne taannoin kirjoittelinkin/jota lueskelin.

Ymmärrän täysin sun riemun raskaudestasi, sillä tiedän mitä on piinaava odotuksen odotus.

Nyt vaan asiat tärkeysjärjestykseen, sinä ja vauva ensin, sitten kaikki muu ;)



t: Muumimamma-72, rv 38+0

ja onnittelut tätäkin kautta!



Minulla on ollut molemmissa hoitoalkuisissa raskauksissa ylipainoa, ja raskaudet ovat sujuneet hyvin. Olen voinut hyvin (ei oksentelua tai pahoinvointia). Minulle on tehty aina kaksi sokerirasitusta PCO-taustan ja ylipainon takia, ensimmäinen rv 12-15 ja toinen normaaliin aikaan rv 20+ (en muista tarkkaa viikkoa). Ikinä ei ole ollut sokereissa mitään ongelmaa. Muutenkin olen voinut hyvin, ei selkä- tai muita kipuja, joita helposti tulee ihan painosta riippumatta odottaville naisille.



Esikoista odottaessa ainut "ongelma", mitä tuli, oli rv 36 jälkeen alkanut massiivinen turvotus, verenpaineen nousu ja muut raskausmyrkytyksen oireet, mutta nekään tuskin johtuivat painosta. Tässä raskaudessa ei vielä ole ollut näitäkään ongelmia, odotan jännityksellä loppuraskautta.



Neuvolassa olen heti sanonut, että tiedän painoni ja toiveena on, että se ei nouse kovasti lisää, mutta viimeksikin piti luopua tuosta toiveesta, kun paino nousi 6 kg kahdessa viikossa loppuviikoilla (ja siihen lopetettiin painonseuranta ja siirryin äitiyspolille seurantaan raskausmyrkytysepäilyn takia).



Itse teen istumatyötä, joten sen takia en ole joutunut miettimään nosteluja, mutta kyllä ihan normaalipainoisetkin naiset joutuvat noista töistä usein aikaisemmin lomalle. Ja sitä paitsi ylipainoiset naiset ovat tottuneita kantamaan kilonsa eikä vauvasta tuleva painonlisäys tunnu niin suurelta kuin hoikemmilla. :)



Onnea siis matkaan, toki ylipaino voi aiheuttaa ongelmia, mutta usein ne liittyvät enemmän synnytyksen riskeihin kuin itse raskauteen, eivätkä ne ole automaattisesti toteutuvia.

Onnea vauvauutisista!



Minulla on reippaasti ylipainoa enkä ole huomannut tähän mennessä raskautta mitään eroa normaaliin eloon (bmi 32 rv 19+4). Ihan alkuraskaudesta sain jonkun sporttikärpäsen piston ja kävin kävelyillä ja uimassa. Sain painoa tiputettua pelkästään sillä 9kg! Olo oli mahtava. Nyt kesän jälkeen on liikunta jäänyt vähemmälle ja työt painaa takaraivossa koko ajan, joten paino on taas alkanut nousta. Työssäni kyykistelen ja kävelen paljon, joten jalat ovat aivan puupökkelöt päivän jälkeen, mutta sama vaivaa ihan kaikkia alan naisia.



Edellisessä raskaudessa keräsin painoa kaiken kaikkiaan 18kg ja kaikki jäi vyötärölle, kun en voinut imettää. Maitoa kyllä olisi ollut, mutta kun se ei tullut jostain syystä läpi..En ole kiloista jaksanut välittää, vaan olen elänyt niiden kanssa ja poika ainakin tykkää, kun äiti on pehmeä. Kävin sokerirasituskokeessa kertaalleen ja sen arvot olivat hieman kohollaan, mutta sallitun rajoissa. En siis huolehtinut siitä sen enempiä. Nyt on sama luvassa ja enpä ajatellut ottaa ressiä senkään tuloksista - tuli mitä tuli.



Tsemppiä kaikille pullukoille mammoille, sillä loppuraskaudesta voimia tarvitaan. Tosin me ollaan totuttu kantamaan painoa mukanamme, kun laiheliinit vasta raskaana ollessaan sitä treenaavat.. :)



Visbe ja alku 19+4