vitamiinitablettien syönti raskausaikana
Kannattaisiko/pitäisikö syödä jotain vitamiinitabletteja raskausaikana? Voiko niistä olla haittaa? Tiedän että on olemassa raskaanaoleville tarkoitettuja monivitamiineja, kuten "Multitabs raskaus", mutta mistä sitä sitten tietää että ovat täysin turvallisia syödä, ettei esim. tule liikaa mitään vitamiinia...??? Eihän se yliannostuskaan ole hyvä...
Kommentit (5)
huomasin, että mulla pysyy hb normaalitasolla pidempään tai koko raskauden, jos syön monivitamiinia. Vaikka vain sen 1 tbl/päivä. Ilman sitä jouduin 3:ssa raskaudessa syömään lisärautaa hb:n laskun takia (eikä siltikään tahtonut nousta), mutta edellinen ja tämä on menneet ilman, kun on rautaa ja vitamiineja samalla kertaa. Lisäksi mulla auttoi alkuraskauden etovaan oloon kun otin 2 tbl päivässä (sisältää B6-vitamiinia). Vähensin yhteen, kun etova olo katosi viikkojen edetessä.
Aloitin sen siinä ennen kuin testasin plussaa ja aion jatkaa ainakin tämän purkin vielä loppuun (nyt viikkoja 12+4). Siinä on just ainakin tätä foolihappoa.
Aikaisemmissa raskauksissa olen syönyt Lady Vita Plussaa mutta ne keltaiset isot tabut maistuu raskaana ollessa niin pahalta etten enää halunnut edes syödä niitä :-)
Rautalisää olen syönyt sitten jos neuvolasta on sitä määrätty. En aikaisemmin.
Minun tietojeni mukaan ainoa "kielletty vitamiini" raskausaikana on A-vitamiini, ei siis kannata syödä valmisteita joissa on sitä. Toki esim. porkkanaa ja muita A-vitamiinipitoisia ruoka-aineita voi syödä, mutta ei synteettistä A-vitamiinilisää.
D-vitamiinilisää suositellaan käytettäväksi lokakuusta maaliskuuhun (ainakin meidän neuvolassa), mutta suomalaisilla on D-vitamiinin puutosta ympäri vuoden joten ei haittaa vaikka ottaisi koko ajan valmistetta jossa on D-vitamiinia. Erilliset D-vitamiinipillerit sitten kehiin ensi kuusta lähtien.
Paras tapa saada vitamiineja on monipuolinen ruokavalio, koska ruokaentsyymien vitamiinit imeytyvät paremmin kuin synteettiset. Harvemmin sitä kuitenkaan jaksaa vitamiini- ja hivenainemääriä ruuastaan mittailla, ja varsinkin alkuraskaudessa huono ruokahalu vaivaa monia. Ei vitamiinien syömisestä haittaakaan ole, määrät ovat lopulta sellaisia että yliannostuksen riski on häviävän pieni.
...sikiolle jos sita saa liikaa, koska se on teratogeeninen (ts. voi aiheuttaa epamuodostumia). Mutta monissa vitamiinivalmisteissa on myos hivenaineita kuten rautaa, ja rautaakin voi saada liikaa (siksi yleensa rautalisaa ei suositella raskauden alussa jos ei ole verikokeella anemiaa todettu). Eli jos ei halua rueta tutkimaan kaytto-ohjeita tarkkaan, on helpointa kayttaa vain raskaanaolevilla tarkoitettuja vitamiineja. Ihan vain kurioisiteettina viela etta suuressa osassa maailmaa (esim. monissa muissa Euroopan maissa, USA:ssa) nama ns. pre-natal moni vitamiinit ovat jo raskauden yritykseen liittyva pakollinen kuvio, esim. oma laakarini pitaa niiden kayttoa ehdottoman tarkeana, vaikka olisikin monipuolinen ruokavalio, joten syon kiltisti niita. Aikaisemmin, esikoista odottaessani (kyllakin eri maassa), laakarista oli tarkeaa etta soin foolihappoa ja jodia, ja vain niita. Eli kaytannot vaihtelee suuresti ihan kehittyneidenkin maiden valilla, mutta terveita lapsia syntyy kuitenkin joka paikassa...
...vitamiinivalmisteita, koska niissa on katsottu ettei rasvaliukoisia vitamiineja tule liikaa. Vitamiineissa on siis rasvaliukoisia (esim. D-vitamiini) ja vesiliukoisia (esim. C-vitamiini) ja vesiliukoisia ei oikeastaan voi saada liikaa koska ne eivat varastoidu elimistoon, vaan poistuvat pissan mukana. Ainakin foolihappo (joka on nimestaan huolimatta myos vitamiini, vesiliukoinen sellainen) on ensiarvoisen tarkeaa alkuraskaudessa selkaydinkanavan kehityshairioita estamaan, eli ainakin sita kannataa syoda (vahintaan 400 mikrogrammaa/vrk) jos on yhtaan epailysta onko ruokavaliossa sita tarpeeksi.