**SYYSKEIJUT LAUANTAINA**

Johan on keväinen keli :) Lunta sataa ja pakkasta <-10.

Sentään mennään jo maaliskuussa, sais mun puolesta kevät jo hiipiä.

Tämä sää siis Espoossa. Mitenkäs muulla?



Mitähän sitä tänään tekis? Yksin taas kun muut lähti mummulaan. Jos vaan lepäilis, mut sit tulee huono omatunto kun siivotakin pitäis. Tämä kämppä kun alkaa pikkuhiljaa muistuttaa sikolättiä..



Oma olo on sitä mitä ennenkin, eli ei kummempia. Nyt ei oo edes pitkään aikaan tuntunut pikkuisen pyörähdyksiä, vaikka varmasti niitä silloin viikko sitten olivat. Mutta eiköhän kaikki ole kunnossa.

Ja kylä kai tuo maha on pikkuhiljaa kasvuun päin, ainkin se tuntuu välillä kumartuessa olevan jo tiellä :)

Toivottavasti muidenkin keijujen olo on hyvä.



Mukavaa viikonloppua kaikille Keijuille!!

Täällä Kainuussa oli tänä aamuna klo 8 pakkasta -25 astetta! Nyt on lauhtunut viisi astetta. Minusta on nykyisin muutenkin tullut ihan älytön vilukissa. Eilen käytiin kaupungissa ja minua palelti joka paikassa: Hesessä vaikka oli kaikki vaatteet takkia myöten päällä ja kaupassa piti maitohyllyillä laittaa hanskat käteen, kun niin vilutti. Kai tää johtuu huonosta hb:stä.



Aha, nyt on kuopuksella joku hätä. Täytyy mennä.



neronja rv14+1

Täällä helsingissä ihan ok ilma ulkona, hieman lunta sataa ja en edes tiedä paljonko pakkasta on.



Kohta puolin lähetään itiksessä käymään ostoksilla. Mies välttämättä tahtoo tulla mukaan vaikka sanoin että voi hyvin jäädä kotiin lepäilemään ja parantelemaan flunssaa. En edes tiedä mitä meen ostamaan, mutta en kotonakaan vaan jaksa olla. Ja ainahan sitä voi jotakin kivaa löytää.



Pääsin eilennä uimaan. Ensin en millään meinannut jaksaa lähteä, mutta kun vaan pakotti itsensä niin kyllä se siitä ja hyvää teki. Huomenna pitäis yrittää raahautua salille. Yritän ettei paino nousis kovasti raskauden aikana.



Enään 3 viikkoa ja sitten meille tulee se koiran pentu, ei enään millään jaksais odottaa.



Nyt lähden poitsua pukemaan.



Öttis, poitsu & masutoukka rv14+3

huomasin, että useat olivat sitä mieltä, että voin tänne vielä kirjoitella, joten tulin kirjoittamaan viimeisimmät kuulumiseni. Elikkä seitten torstai iltana, alkoi runsas keskenmeno vuoto, joka johti siihen että taju lähti ja jouduin ampparilla sairaalaan. siellä vietin yön ja kokeita otettiin sekä tippaan jouduin jo heti ampparissa. Minulle tuli aaltomaisesti supistuksia ja saatoin mennä kipushokkiin, mutta kun vuoto oli tullut lähes kaikki, niin olo alkoi (myös tipan johdosta) helpottaa ja kivut lievittymään. Kipulääkettä en ehtinyt ottamaan vuodon aikana ja kun taju rupes lähtemään en siihen kyennytkään. kaikki tuli siis kotona pois. Perjantai aamuna ultrasivat taas ja tekivät sisätutkimuksen, kaikki oli siis poistunut ja neää tarvitsi tulla ns.kuukautisvuodot, kun kohtuun oli jäänyt ns.paksunnos joka aina ennen kuukautisia kohdussa. Sain siis lisää lääkettä, joka auttaisi kuukautisten runsastumisen ja kohdun supistelut, joka puolestaan aiheutti uudestaan voimakkaat kivut.



Sen ekan lääkkeen minkä sain polilla käydessäni torstaina, olis siis tarkoitus vaan valmistaa kohtua ja kohdun suuta, eikä sillä vuodon olisi pitänyt alkaa, joten se keskenmeno tuli ihan itsestään. Vain vuotoa lisäämään seuraavana päivänä antoivat lisää lääkettä varoilta, että välttäisin kaavinnan.



kaikki on siis nyt hyvin ja sain tämän hoidettua siten kuin halusin eli lääkkeillä ja näyttäisi nyt että se on myöskin onnistunut, myöhemmin jälkitarkastuksessa saan vielä varmuuden asiaan. kipuja on vielä toisinaan ja supistuksiakin, mutta onneksi on hyviä särkylääkkeitä ja olenkin hieman lääkehuuruissa, tuntuu melkein että ois pilvessä, vaikken koskaan ole ollutkaan.



Nyt lepäilen ja parantelen itseäni ja ajattelen niitä asioita jotka elämässäni ovat kuitenkin hyvin. Onneksi minun mieheni oli kotona tapahtuman hetkellä, sillä muuten olisi voinut käydä hieman heikosti, koska en itse pystynyt soittamaan apuakaan ja muutenkin hän on ollut vahvasti minun tukenani ja onneks voidaan keskustella asioista avoimesti keskenämme, niin se helpottaa. Nyt keskitytään tulevaisuuteen ja hetkeksi muihin asioihin, sitten kun aika tuntuu kypsältä saamme vielä oman vauvakäärön syliimme.



Kiitos myös teille kaikille tuestanne! (jos teksti on sekavahko tai sisältää virheitä se johtuu lääketokkuraisesta olostani)



vauva06

että pääsin eilen kotiin sairaalasta ja nyt lepäilen ja parantelen oloani kotona.

Tuohon vauva2006:den viesteihin ei oikein tiedä mitä sanoisi. Kauhealta kuulostaa, mutta onneksi on nyt ohi. Voimia!



Miehen mummi ei kommentoinut sanallakaan viikko sitten meidän raskausuutista ja sitä hiukan ihmettelin. Nyt on sillekin ilmaantunut selitys. Täällä saksassa on sanonta, että kun yksi tulee niin toinen menee. Olen kyllä saman suomessakin kuullut. Ja tuon mummin oma äiti kuoli juuri silloin kun mieheni äiti oli raskaana, eli odotti miestäni. Nyt on mummi parka sitten peloissaan, että hänen aika tulee ennen vauvan syntymää.



Tänään käytiin lapsikirpparilla ja siellä olisi ollut vaikka mitä vaatetta myynnissä. En kuitenkaan ostanut yhtikäs mitään... Haluan nyt vaan mahd. äkkiä tietää, että kumpi sieltä tulee, niin sitten alan shoppailla. En vaan nyt osaa ostella mitään, kun en sukupuolta tiedä.



Täällä on aivan hillitön lumisade. Pari viikkoa sitten suli jo lumet ja meidänkin terassi oli esillä. Ja nyt siis sitten iski takatalvi ja lunta on siis taas ihan kasoittain. Tällästä talvea täällä ei kyllä ole ollut aikoihin! Yleensä kun maaliskuussa tarkenee jo terassilla oluen juoda ilman takkia... :)



Seirana rv13 +1

Kylläpäs kuulosti hurjalta tuo vauva2006:den torstai päivä!! Onneksi se on nyt ohi ja saatte suunnata katseet tulevaan. Oikein paljon tsemppiä teille ja halaus!



Täälläkin viluttaa jatkuvasti ja tenavat kinuaa ulos. ei millään haluttaisi lähteä...

Nyt on kyllä niin laiskaa, että ollaan tämä päivä sisällä. Mennään sitten huomenna, väsyttääkin kovasti *haukotus*



Sain kutsun np-ultraan tiistaille! =) Mutta en pääse vielä siihen aikaan töistä ja epäilen ettei työnantajakaan ymmärrä. Pahus, on soitettava sinne maanantaina ja koitettava vaihtaa aikaa samalle päivälle, mutta myöhempään ja jos ei onnistu niin nuolkoon työnantaja näppejään, minähän menen sinne sitten!!!



Mutta nyt välipalan tekoon ja sitten kaverin tytön synttäreille.



*tiitiäinen79, masu 11+4*

Moi kaikille. Olen jo jonkin aikaa lukenut syyskeijujen kuulumisia. Hyvin tutuilta kommenteilta kuulostaa. Mulla la 14.9 eli nyt 12+2. Pahaa on tehnyt vietävästi ja nukuttaa aina, illat pahimpia!! kai se tästä ohi menee. Meille toinen lapsi tulossa, 1. täyttää kohta 3v.



On mulla kysyttävää teilt muilta... Onko teillä sellaisia kuukautistyyppisiä kipuja, ei kovin kovia, mutta kumminkin. En muista, oliko ensimmäisestä silloin. Ultra olisi maanantaina.



12+2

Mukavaa, että tulee vieläkin uusia mukaan!



Minulla ei ole ollut mitään menkkamaisia kipuja, mutta monet ovat täällä niistä kyllä kirjoitelleet. Eli ihan normaalia on! Mulla ainoastaan aivastaessa saattaa vihlasta. Ja sellasia vihlasupistotunteita, heikkoja sellasia, oli pari viikkoa sitten, mutta nyt ne on jääny kokonaan pois. Mutta olen muutenkin aikalailla oireeton, eli en nyt enää ihmettele ettei ole noita alavatsakipuja.



Seirana

kamalalta kyllä kuulostaa nuo vauva2006:n kokemukset! Mutta kuitenkin mukava kuulla että selvisit pelkillä lääkkeillä! Toivotaan pikaista toipumista ja sitten aikanaan uutta masukkia!!



Täälläkin satelee lunta. Kiva. Pitäisi kyllä lähteä ulos, tekisi varmaan ihan hyvää.. Päätä meinaa edelleen särkeä, vaikka aika hyvä on tänään ollut...



Mun äiti ja isä on täällä - ei olle kerrottu niille. Ajattelin sitten kuitenkin odottaa sen maanantai ultran ensin, aijon valehdella, että menen hammaslääkäriin (se oli viime torstaina, joten kuulumiset on hyvässä muistissa...) Ei nuo ole mitän kyselleetkään, flunssan syyksi olen pannut kaiken pahan olon... kai se on mennyt läpi. Toisaalta tekisi mieli kertoa vaikka heti, toisaalta on hauska pitää salaisuutta...

JOkos olette kaikille kertoneet?



" Menkkakivuista" : aika monella täällä niitä on tainnut olla. Itselläni lähinnä sellaisia " viiltoja" jommalla kummalla puolella. Harvakseltaan tulee eikä ole kovin kipeitä (paisi kerran). Kai se on sitä paikkojen venymistä ja kasvamista.



Tuo meidän esikoinen on niin touhukas, keksii nykyään vaikka mitä leikkejä. Ihan kiva kun ajattelee, että joutuu sitten leikkimään enemmän yksin, kun mun on pakko hoitaa ja imettää vauvaa, eikä riitä käsiä kahdelle. Vähän kyllä hirvittää mitä kaikkea kommuuksia sen vielä keksii kun haluaa huomiota... TIetysti voi olla mustasukkaisuuttakin, täytyy vain sitten ajatella, että se menee ohi.. Eihän siinä mene kuin puolisen vuotta ja nyytistäkin alkaa olla jo seuraa... Miten teillä muilla on sisaruusjutus menny?



t. K taitaa olla muuten tasan rv13 tänän + ukkeli 1v4kk