synnytyksen käynnistäminen

tsemppiä käynnistämiseen, olen kuullut hyviä uutisia käynnistyksistä, tosin, ei ne välillä lähde heti käyntiin. Jos vauva on iso, niinkuin minullakin on tulossa (viikko jo yli) niin käynnistys voi kestää kauemman ja saattaa olla hankalampaa synnyttää kun pientä vauvaa, mutta toivottavasti EI, oikein paljon onnea. :D

koska lapsivettä oli liian vähän. Menin sairaalaan rv.39+0. Olin 10 päivää osastolla, jossa lääkittiin ja pehmiteltiin paikkoja, kävin neljänä päivänä turhan reissun synnytyssalissa oksitosiini-tipassa, jolla saatiin kyllä kipeitä suppareita aikaiseksi, mutta synnytys ei lähtenyt etenemään. Oli elämäni pisimmät kymmenen päivää! Synnytys käynnistyi lopulta oksitosiinilla, ja alkuun tuntui supistukset tosi kovilta, mutta ilokaasulla ja epiduraalilla kivut olivat ihan hallinnassa. Minulle ei jäänyt ainakaan mitään traumoja siitä synnytyksestä...



Mielestäni toinen synnytys oli kivuliaampi, vaikka käynnistyi normaalisti. Mutta se oli huomattavasti rajumpi ja nopeampi kuin ensimmäinen. Heti eka kunnon suppari oli tosi kipeä ja niiden väli oli samantien vain 3min!

Esikoinen käynnistettiin rv 42+1 cytotec muruilla jolloin ei vielä merkkiäkään lähestyvästä synnytyksestä. Lääkettä laitettiin ensimmäisen kerran aamu yhdeksältä sitten puolenpäivän jälkeen ja kolmannen kerran iltapäivällä. Synnytys lähti käyntiin sitten kuuden aikaan kipeillä ja jatkuvilla supistuksilla. Synnytys kesti seitsemisen tuntia, ja siinä päädyttiin sikiön sykkeen laskun takia episitomiaan ja imukuppisynnytykseen. Poika oli 3900 g. Toinen synnytys käynnistettiin myös epäkypsässä tilanteessa rv 42+1 cytotec muruilla, joita laitettiin tällä kertaa kahteen otteeseen. Myös tällöin synnytys käynnistyi kuuden aikaan illallata, tällä kertaa lapsivesien menolla joita seurasi jälleen tosi kivuliaat ja jatkuvat supistukset. Tyttö syntyi vajaan kolemn tunnin päästä normaalisti tosin tosi nopean ponnistusvaiheen aikana (1 min) repesin ja sain III. asteen repeämän, joka tosin parani paljon nopeammin kuin episitomia. Mulla siis toinen synnytys eteni paljon nopeammin, mutta molemmat ovat olleet todella kivuliaita.

Vedet meni mutta poika ei halunnu tulla ulos joten käynnistys 39+2 ja niillä muruilla, hitaasti lähti toimimaan mutta toimi kuiten, kolme murua ehdin ottaa, no kuiten supparit oli tosi kipeitä mutta en auennu joten tippa laitettiin ja loppujen lopuksi 23h 28min kesti tämä minun synnytys, ponnistusvaihe kesti vain 28min ja avautumista muuten koko homma.. mutta mitään traumoja ei jääny:)mulla myös episitomia ja vauvan syke laski vaarallisen alas joten sikllon taidettiin laittaa se tippa, ei oikeen muista mutta kaikki unohtu ku poika oli sylissä:D

Esikoisen kanssa jouduttii käynnistämään kun vedet meni eikä mitään tapahtunut sen jälkeen. Cytotec-muruilla meilläkin mentiin ja oksitosiini tippakin oli kädessä jossain vaiheessa. Kuten jollain edelliselläkin, synnytys käynnistyi kunnolla vasta kuudelta illalla napakoilla supistuksilla. Nyt kun on käynnistetty ja itsestään käynnistynyt synnytys takana niin toinen, joka siis käynnistyi itsestään oli huomattavasti kivuliaampi. Kummassakaan ei ole repeämiä tms. Esikoinen oli vajaa 3700g ja toinen puoli kiloa isompi. Itsellä jäi ainoastaan hyvä mieli koko käynnistetystä synnytyksestä. Turha huoli siis pois ja avoimin mielin synnyttämään =)



Tiip+kilpikonna rv 34+5

rv 30+6, yksi pieni muru laitettiin iltapäivällä n. neljältä, supistukset alkoivat, mutta loppuivat eikä osastolla suostuttu laittamaan yöksi lisää käynnistäviä "muruja". Supistukset alkoivat uudelleen puolenyön jälkeen itsestään, mutta muuten eteni hitaasti - synnytyssaliin mentiin joskus neljän jälkeen iltapäivällä. Luulisin, että sain oksitosiiniakin jossain loppuavautumisvaiheessa, mutta en ole ihan varma (olin jo hieman pökkeryksissä :)), mutta lapsi syntyi sitten kohtuu nopeasta ponnistusvaiheesta (18 min. ja eka lapsi siis kyseessä) ilman repeämiä, kello oli jo 1.15 seuraavan päivän puolella, eli yhteensä n. vuorokauden päästä uudelleen alkaneista supistuksista.



Mulla todennäköisesti olisi siis synnytys lähtenyt itsestäänkin käyntiin, mutta mitään kammoa ei käynnistyksestä jäänyt. Seurasin kyllä osastolla muiden käynnistysyrityksiä, eräskin nainen kävi välillä jopa kotona pari yötä, kun vauva ei lähtenyt syntymään millään... se vaikutti aika kurjalta, mutta varsinaisesta synnytyksestä en tiedä, oliko kivuliaampi. Omani ei tosiaan ollut kovin kivulias, mutta eipä mulla vertailukohtiakaan ollut.



Nyt odotan toista ja valmiiksi jo jännitän, miten seuraava synnytys lähtee käyntiin...

Hyödynnän samaa aihetta liippaavaa viestiketjua - löytyykö sellaisia, joilla on vauvan ison koon takia käynnistetty synnytys Helsingissä/Kättärillä? Kuinka aikaisilla viikoilla yleensä suostuvat käynnistämään? Itsestä tuntuu hullulta odottaa laskettuun aikaan, silloinhan ns. vahinko on jo tapahtunut ja kasvukin hidastuu LA:n jälkeen..



Kuulin, että yleensä käynnistäisivät näissä tapauksissa ennen vkoa 38, mutta onko kenelläkään käytännön kokemuksia? Kuinka iso arvion vauvan koosta täytyy olla esim. esikoiseen nähden, jotta käynnistetään etuajassa?



Itse odottelen painoarvioita, joka tehdään vasta elokuulla rv 34.. Esikoinen oli laskettuna aikana 4,5kg ja nyt on maha paljon suurempi kuin viimeksi..

Mulla on käynnistetty 2 viimeisintä (yht. 4 synnytystä) vauvan suuren koon takia rv 40+2 (painoarvio n. 5kg molemmilla). Synnytyspaikka on ollut ja on edelleen Seks. 2 ensimmäistä synnytystä käynnistyi itsekseen illalla, eka rv 41+0 ja toinen 39+4, lapset syntyivät sitten aamuyöstä.



Kumpikin käynnistyksistä ei ollut sen kipeämpi kuin itsestään alkaneet. Käynnistyminen vain kesti, varsinkin nuorempaa käynnistettiin 2 päivää + välipäivä ennen kuin suostui syntymään. Mua myös pelotti ensimmäinen käynnistys, en olisi sitä millään halunnut, mutta kun arvio oli mitä oli, ei mulle kauheasti annetu vaihtoehtoja. Yhdellä päivällä sain käynnistystä siirrettyä, kun oli helpompaa järjestää isompien hoito pelkästään viikonlopuksi.



Ensimmäisessä käynnistyksessä sain suun kautta Cytotec-tabletteja yhteensä ½ + 3x1 tbl päivän aikana, supistuksia tuli harvakseltaan, kunnes vähän ennen puolta yötä tulivat tauotta, eivät kuitenkaan olleet kipeitä. Vedet meni puoliltaöin ja sain siirtyä saliin, vauva syntyi 4h kuluttua. Synnytyksen kesto oli n 5h.



Toista käynnisteltiin ensimmäisenä päivänä 4x½ tbl annoksella, tuloksena harvakseltaan heikkoja supisteluja, mutta ei muutosta kohdunsuulla. Seuraava oli väli/lepopäivä ja sitten jatkettiin kokonaisilla tbl, jolloin alkoi kohdunsuullakin jotain tapahtua. Illalla 8 aikoihin siirryin saliin ja vauva syntyi 3,5h siitä. Synnytys kesti kokonaisuudessaan 6,5h.



Viidettä odotellaan tammikuussa syntyväksi, viimeksi lupailtiin käynnistystä mahdollisesti aiemmin rv 38+, mutta se riippuu millainen mun vointi on muuten. Tukalan olon kanssa saatan jopa suostua, vaikka mieluiten odottaisin LA:n tienoille.