***Torstaita KESÄKERTUT***

Aina yhtä ihanaa herätä aamuun, jolloin mies on tullu yövuorosta... Tulpat korvissa herra koittaa nukkua etes vähäsen... Voi kun toi pienempikin mies nukkuis aamuisin! Mä en totu takasin aikasiin aamuihin, en sitte millään...



Quest: Onnea uutisista!!!!!!



Mä oon Mionan kans kyllä samoilla linjoilla noista vierailuista laitoksella. Vaik eilen sanoin et saa käydä kuka haluaa kahtomassa, mut kummiski huonekaverit huomioon ottaen. Mulla tosin oli esikoisen kans niin kiva et oli yksin koko ajan siinä kolmen hengen huoneessa. Kiva siis vierailijoiden kanssa mut yksinäistä oli... Vuodenvaihteessa ei paljo mammoja ollu ja ne harvat jotka oli, viihty omien huonekavereidensa kanssa, enkä tohtinu tunkee sekaan...



Mitäs mieltä te ootte, pitääkö vauvaa vierihoidossa yötki vai vauvalassa...? Musta oli hassua, miten toisistaan poikkeavat mielipiteet oli laitoksen työntekijöillä. Mulla oli poika yhen yön vieressä ja loput vauvalassa....Mut sai yks vauvalan täti vakuutettua et " kyllä sä kotona kerkeet pomppia kahtomaan vieläkö se hengittää..." Ja nukuin vähemmän hyvällä omalla tunnolla itekseni, musta tuntu heti etten oo hyvä äiti jos vien vauvalaan... Tällä kertaa ehkä osaan ajatella iteki enkä vaan kuunnella toisten mielipiteitä... ;))



Jahans, kakkapyllyn pesulle......



Suhmura ja Napura 24 tasan... ja poika 12/03

Jonnin aikaa vierähtänyt viime kerrasta! Kiva nähdä, että ' meikäläiset' ne vaan porskuttaa eteenpäin :))



Vierihoidosta, esikoisen kanssa olin niin poikki, että oli helpotus saada antaa vauva yhdeksi yöksi pois vierihoidosta. Oltiin sairaalassa yht 5 pvää joten kyllä siinä ehti olla vaaveli olla myös vierihoidossa :)) Meidän koliikki-tapaus, kun aloitti huutamisen heti syntymästään, tosin sillon pääkivun takia, joten senkin suhteen oli helpotus saada antaa vauva hetkeksi pois. Uskon kuitenkin, että paras paikka on äidin kanssa, mutta äidin kunto pitää osata (myös itse) ottaa huomioon.



Oma napa = ISO maha. Nyt rupee oleen tiellä ja oonkin miettinyt, että minkä kokonen valas meikkisestä oikein on tulossa??? väsymys on kova kuten edellä, meidän 2,5v on taas lähiviikkoina kunnostautunut poukkoilemaan 2-3 kertaa yössä tyrkylle meidän sänkyyn. Joten yö unet kaikkea muuta kun rauhallisia.. Ja sitten ' pirteänä' työpöydän ääreen. Hemppa 116 ja väsy sen mukainen jo muutenkin. Pientä turvotusta ja ostinkin juuri tosimakeet tukisukat :))



Voikaatten hyvin!

Rocco rv23+3

Questille ja Mikille onnittelut hyvistä uutisista!

(meinasin kirjoittaa Minni mutta viime hetkellä muistin)



Miona: Hyvä pointti. Itse en edes halua paljon vieraita heti laitokselle enkä pitkään viihtyviä. Seinäjoen sairaalassa on mahdollisuus perhehuoneeseenkin, jos oikein olen ymmärtänyt, niin silloin saisi sitten olla ihan itsekseen (oman perheen kanssa) ilman huonekavereita.



Täällä oli juttua vierihoidostakin, näin kokemattomana on vaikea sanoa, mutta heti synnytyksen jälkeen seuraava yö voi olla että tarvitsee kaiken unen mitä on tarjolla, ja kaiken avun mitä on tarjolla. Saa nähdä kuinka käy.



Oman mahan ympärillä on hiljaista. Ei ole kukaan potkinut tai möyrinyt. Ja se tarkoittaa sitä että äiti huolestuu heti! Koska tämä huoli päättyy? Sitten kun tenava on 18 vuotta? Sitten kun itsellä alkaa olemaan dementian oireita eikä muisti enää pelitä? Äh...

...

Heti muuten kun sain tuon kirjoitettua, tenava potkaisi ihan kuin sanoakseen että kyllä täällä ollaan ja hyvin voidaan. :)



Mitäs muuta, edelleen väsy, edelleen masentaa (Mionallako se oli se aikainen BabyBlues, terve tuloa kerhoon, yksi jos toinen Kertuista on vähän allapäin ollut lähiaikoina). Onneksi enää yksi päivä, kuusi tuntia ja jotain talvilomaan.





Mrs.Marple & Rääpäle, rv 23+5

Olo on edelleen todella tukkonen ja väsähtänyt mutta eilinen miehen antama huomio saa loistamaan kuin Naanatalin auringon. Vietettiin vuosipvää lasten nukkuessa. Eipä sitä ihminen tartte lahjoja eikä mitään jos saa ylenpalttisen huomion ja rakkauden osoituksen toiselta ;DD

Oltiin meinaan sovittu ettei ostella lahjoja koska 3 matkaa edessä päin niin rahoja säästellään niihin. No mä ostin silti pienen jutun. Menin normalaisti nukkumaan ennen miestä kun toinen tulikin ja yllätti sellaisella huomiolla et leijun edelleen =' ))))))))))))))))

Masuasukkikin vaikeni miehen tullessa. Taisi tietää et nyt on tän illan potkut potkuteltu ;D



G:

Esikoisesta annoin ekaksi yöksi vauvikselle tytön ja totesin kun kannettiin rinnalle 03 aikaan etten halua enään antaa tyttöä pois joten vierihoito alkoi siitä hetkestä. Olin kyllä todella väsynyt -> pyörryin synnytyksen jälkeen jne, mutta sydän vaan ei kyennyt enään luopumaan. Tyttö olikin huimat 3h vauviksessa ;)



Kuopuksesta en sitte luopunut hetkeksikään vaan vierihoito alkoi heti syntymän jälkeen.



Itse huomasin olevani luonteeltani sellainen etten kykene antamaan vauvikseen lastani. Luotan siihen että saan sitte kotona levätyksi jos menee uupumuksen puolelle. Mutta tärkeintä on että jokainen kuuntelee omia tuntemuksia ja tunteitaan ko. asiassa. Jos haluaa vauvikseen laittaa lapsen ja kokee sen olevan hyväksi, niin niin kannattaa ehdottomasti tehdä. JA toisin päin, ei kannata antaa oman tunteiden vastaisesti vauvikseen, koska siinä hormonihyrräkässä mitä syntymän jälkene tulee ja kokee, ei kannata sohia kepillä mehiläispesään jos ei siihen ole valmis =)



Mutta nyt aamutoimiin ja katsotaan mennäänkö ulos tänään kun poikakin on paljon räkäisempi ja yskivämpi kuin eilen =/



Marieela kera pienen Paaperon 21+4

Ihan ensimmäisenä onnittelut Questille ja Mikille!!!!!!! Ja mukava kun Mionakin on taas palaillut.



Sitten siitä synnäristä - Mähän jo mainitsinkin, että en ois ekana päivänä halunnut ketään muuta kuin miehen. Olin sektion jälkeen todella väsynyt ja ylimääräistä nestettä oli liki 4 litraa sisällä, kun mun paineet ei oikeen pitänyt puudutuksessa. Lisäksi oli vielä kaikkien kipulääkkeiden tekemä pöhnä... En siis ollut kovinkaan otollisessa tilassa vieraille. Ekana yönä kätilöt toivat likan syömään vain kerran kiitos siitä olin taju kankaalla.



Sitten seuraavana päivänä oli olo jo hyvä ja jaksoi vieraitakin, mutta kohtuudella. Vaavia yöllä käytettiin kolmentunninvälein ja siinä 5 aikaan hermostuin, kun kätilö aina tuodessaan pamautti huoneen oven täysiä seinään. Siitä asti oli tyttö vieressä ja sairaalassahan me oltiin se viikko.



Itse rajoittaisin ehdottomasti vieraiden määrää ja käyntiaikoja. Samaan aikaan naapurihuoneessa oli kaksi ensikertalaista, ja vieraita oli käytävälle saakka ja välillä meidänkin huoneessa. Suurimman osan sain itse olla yksin, kun marraskuun lopulla ei ruuhkia näkynyt. Ekat kaksi yötä oli huonekaveri.



Lähdemme luistelemaan..... Palaan ehkä takamus mustana=)



Lytte ja Masukki 22+5

Olen samaa mieltä Mionan kanssa, että suurin osa halukkaista vieraista voivat tulla vaavia katsomaan sitten kotiin. Mun mielestä OYSillä on laitoksenkin puolesta toivomus, että isovanhemmat vain kävisivät (isän lisäksi) vierailulla. Itse kävin viime keväänä pikaisesti päivällä vilkaisemassa miehen siskon kuopusta, kun työpaikka on melkein nurkan takana synnyttäiden osastolta. Epäilen, et ens kesänä on sen verran porukkaa synnyttämässä, ettei ne pidäkään laitoksella kovin montaa päivää, varsinkaan toissynnyttäjiä, joten ei siinä vieraat ehdi rampata.



Vierihoidosta, esikoinen tais olla yhden yön hoitajien luona, kun kitisi sen verran Hoitajat tuli itse hakemaan, että saan nukkua. Kannattaa käyttää hoitola hyväksi, varsinki jos vauva kitisee, tärkeää on saada voimia kerättyä kotiin paluuta varten!



sokuri 24+4 (poika 06/03)

Kiva kuulla, että eilinen kirpeä kommenttini herättää myös positiivisia reaktioita! :))



Vauviksesta ja vierihoidosta:

Esikoinen syntyi puoli kahelta päivällä helposti. Olin hyvässä kunnossa ja virkeä. Hoitajat halusivat, että lepään synnytyksestä ensimmäisen yön ja veivät pojan vauvikseen. Yön sitten pyörin surkeana maidontäyteisten rintojen kanssa ja aamulla havahduin sänky maidosta märkänä. Siitä eteenpäin poika nukkui kirjaimellisesti vieressä, hamusi tissiä suuhun aina halutessaan ja kumpikin olimme tyytyväisiä. Vasta viidentenä yönä koliikki repesi (jatkui seuraavat 3kk), mutta äidin syli oli kyllä paras ja rauhallisin paikka edelleen.

Kakkosta ja kolmosta en vienyt vauvikseen kuin suihkureissujen ja lääkärintarkastusten ajaksi. Muuten nukuttiin vierekkäin tissi aina tarjolla. :)) En aio tätä nelostakaan vauvikseen viedä, ellei hurjia tapahdu. Itse nukun paremmin, kun vauva on vieressä tai korkeintaan kopassa: ei tarvi heräillä kuulostelemaan, onko tuo itku meijän vauvan jne. Maito myös nousee tasasemmin ja imetys käynnistyy helpommin, kun vauva imee maitoa omassa tahdissaan. Vauvan tuoksun ja läsnäolon on todettu auttavan herusmisrefleksiä.

Tulipa taas paatoksella, mutta minkäs teet. Koittakaa sietää ja ymmärtää! :)))



Oma napa ja baby blues:

Meillä on ensvkolla ultra, jossa tarkistetaan vauvan munuaisten ja virtsarakon toiminta ja päätetään sitten jatkosta. Jännittää ja pelottaa hirveästi. Ja Questin positiiviset uutiset lohduttavat! Onnea Quest! :)

Verenpaine huitelee kaiken ressin takia korkeella. Oon yrittäny ulkoilla päivittäin, mutta supistukset ja selkäkivut kiusaa. Maha kasvaa tasaisesti keskikäyrillä ja painonnousu on pysyny kurissa. turvotustakaan ei vielä oo tullu. Iho on kuivahko, mutta muuten hyvässä kunnossa, hiukset kuin unelma! :)

BB:stä: Oon luullu, että oon liki ainut, joka onnistuu putoamaan bb:n surkeuteen jo raskauden puolivälin jälkeen, mutta ehkä sitten on muitakin - teitäkin kerttusia yllättävän monta!

En tiedä, miksi tähän bb:n liittyy sellanen pakonomainen pakenemisen tarve. Yöt näen pakenemisunia ja päivällä on koko ajan sellainen olo, että johonkin pitää mennä. Töihin on vaikea keskittyä, kävelen ympäriinsä, käyn mutkan ulkona, palaan sisälle jne. Haluaisn hirveästi paeta kaikkia vaikeita asioita ja odottaessa niitä tuntuu kertyvän: pienetkin vastoinkäymiset saavat suunnattomat mittasuhteet ja sitten itketään taas... :( Välillä mietin, miksi ihmeessä halusin vauvan ja itseni tähän surkeuteen taas. Sitten hävettää ja surettaa vauvan puolesta, että näin surkea äiti sinulla... Päivät odotan miestä ja iltaa, että saan käpertyä syliin turvaan. Jos ja aika usein kun miehellä on muutakin hommaa kuin minut, koen itseni syrjityksi ja loukatuksi.

Tiedänhän minä, että tämä helpottaa viimeistään puoli vuotta vauvan synnyttyä, mutta tätä suota ei jaksaisi taas tarpoa. Onneksi sisarellani on aikaa ja halua jutella lähes päivittäin puhelimessa (pitkä välimatka), hän kun on itse kokenut saman. silloin puhelut kulkivat toisinpäin.

Kertokaapa te muutkin - vai olenko poikkeuksellisen kaheli? :)



Nyt lopetan - pitäisi kai opetella kirjoittamaan lyhyesti... :))))))))

M 24+1

Mistäs sitä tänään aloittaisi?



Mionalla oli erittäin hyvä pointti tuossa eilisessä kirjoituksessaan! Pitää ottaa myös omassa onnessaan ne muut äipät huomioon. Me sovittiin silloin aikanaan sen mun huonekaverin kanssa että meen miehet ja hänen tyttärensä on tervetulleita huoneeseen. Muut sitten hoidellaan siellä vierailuaulassa, tai mikä nyt olikaan... Oltiin molemmat kuitenkin hyväkuntoisia sinne kulkemaan ja silloin huone oli rauhan valtakunta :)



Mulla olis tänään neuvola, ja se on hyvä juttu, sillä mulla on ihan hemmetin huono olo?! En yhtään tiiä mistä tää vois johtua, mutta jotenkin on suu ihan turvoksissa, puhe kangertaa (vähän kuin olis huppelissa :) ). Pää särkee ihan hitosti ja panadol ei apua tuonut :/ lisäksi vatsa on niinkuin jossain kestosupistuksessa ja pyörryttää. Ei siis todellakaan yhtään mukava olo! Toivotaan että menee ohi! Pian!



Pari tuntia vielä kärvisteltävä. Tosin meen neuvolan täti on aina sitä mieltä että pittää mennä lääkäriin. " Ei kuulu raskausvaivoihin mene lääkäriin" . Niin se aina vastaa kun jotain kysyy... Minusta se on vähän outo... :) Vai kait se vaan hyvää tarkoittaa...



Mulla on nyt jotenkin nuppi tyhjä, joten poistun takavasemmalle ja tuun kertomaan sitten vaikka neuvolan kuulumiset myöhemmin.



Vointeja kaikille :)



Helmis ja Nuusku 21+6 (22+6 en luovu tästä)

Olipas kiva kuulla, että Mionakin on vielä hengissä! :) Toivottavasti et vaan enempää masennu... Mulla ei itellä tuollaisesta kokemusta olekaan, joten en osaa siinä neuvoakaan.



Noista sairaalavierailuista oon kyllä ihan samalla linjalla Mionan ja monen muunkin kanssa. Mulla sattui viimeksi sellainen huonekaveri, joka oli kotoisin Aasiasta. Niillä on sitten vissiin vähän erilainen kulttuuri ku meillä ja vieraita oli KOKO AJAN n. klo 9-22. Suurin osa vielä mies vieraita. Meitä kyllä tuppas pikkusen sen toisen suomalaisen huonekaverin kanssa potuttamaan tuo jatkuva vierailu. Yhtenä iltana sitten mentiin hoitajille sanomaan, että ajavat vieraat pois ku me haluttiin alkaa nukkumaan. Kellokin oli jo yli 21... Hoitajat vaan pahoittelivat, mutteivät tehneet tilanteen muuttamiseksi mitään. :(



Eli älkää tekään tuoko koko sukua sairaalaan. Voihan sitä vauvaa käydä näyttämässä siellä päivähuoneessa, mutta minusta sinne huoneisiin ei tarvitsisi tuoda ketään muita kuin perheenjäseniä. Mä olin ainakin väsynyt päivälläkin, joten olisin kyllä mielelläni nukkunut, jos vaan olisin saanut rauhan siihen.



Tuosta vierihoidosta mulla on sellainen kokemus, että ensimmäisenä yönä oon antanu vauvan hoitoon, mutta on siellä silti tullut yölläkin ravattua vauvaa kattomassa... Jotenkin en vaan sitten osannut nukkua kun vauva ei ollutkaan lähettyvillä. Välillä jopa säpsähtelin hereille, ihmetellen missä vauva on...niin sekaisin olin. :) Nyt aion pitää vauvan vierihoidossa alusta asti, jos ei sitten aivan yhtä soittoa huuda...



Mulla oli eilen tosi kipeä maha ja selkä. Ihan säteili jalkoihin asti. Onneksi yön aikana meni ohi. Pelkäsin jo, että nytkö se alkaa syntymään. Supistelikin siinä samalla. Pitänee ottaa rauhallisesti.



mirju ja pikku-pööpöti 22+4

Ihanaa et en oo ainoa joka ei kyenny luopuu muksustaan laitoksella...Miun vaan oli pakko kun antoivat mulle jotai nukahtamistabua ja veivät Morrin pois...Seittemältä aamulla sit neiti tuli takasi ja siihen jäiki:) Nyt vasta laps muutti omaan huoneeseen kun meillä tuli aika isompaan asuntoon ja ihan hyvin on äiti sopeutunut:))

Mulla on siis tänään tasan 25 viikko menossa ja ainoa paha vaiva on jatkuva närästys:( Muuten voisinki vaikka aina olla raskaana, on tää sen verran ihanaa! Oikeen hyvää päivän jatkoa kaikille mammoille+napoloille!!!

Mä täällä itkeskelen siskoni puolesta. Sisko soitti juuri sairaalasta. Oli aamuksi sovittu niskaturvotus-ultra. Ja sieltä löytyi pienen pieni vauveli, jonka sydän ei enää sykkinyt. Kehitys oli loppunut pari viikkoa sitten. Alkuraskauden ultrassa rv8 kaikki oli vielä hyvin. Ei siis tule serkkua meidän " kurrelle " .

Mulla on niin surullinen olo. Meillä on esikoiset syntyneet muutaman kuukauden välein, ja nyt oli tulossa kakkoset samalla ikäerolla, mutta luonto siis päätti toisin. Siskolla edellinen raskaus oli tuulimuna ja nyt siis tämä. Kyllä joitakin koetellaan. Voi itku!!

Oma napa: supistukset jonkun verran rauhoittuneet. Vauveli puolestaan ei. Kovasti potkiskelee ja myllertää jatkuvasti. Olo muuten suht ok, mutta nyt antibiooteista johtuen mahavaivoja.

Antibiootit tissipaiseeseen. Sunnuntaina kävin polilla tyhjennyttämässä kunnon mätäpaiseen toisen rinnan alta. Sattui ihan kiitettävästi kun on aika herkät nuo tissit muutenkin tällä hetkellä. Eikä puudutus oikein tehonnut kun oli niin pahasti tulehtunut.

Eilen neuvola. Kaikki ok. Vauvan syke 156. Olisikohan nyt sitten poika tulossa, kun tytöllä oli sykkeet koko ajan 130-140 välillä... Mistä näitä tietää ja loppujen lopuksi ihan sama.

Nyt ruokaa laittamaan.



bombo ja " kurre " rv 22+ 3 sekä tyttö 11/01

Tuosta vierailusta vielä synnäreillä.

Itse olen siis 2/molemmat pulauttanut Jorvissa ja siellä ainakin hoitajat [b] pyytämättäkin/sanomattakin [/b] sanoivat että vieraat vierailuajan ulkopuolella vain pväsaliin, ei huoneisiin, ja ihan suoraan vieraille jos sattui jossain olemaan vielä huoneissa. Ja ainakin mun aikana kaikki muut paitsi isät ovat ottaneet vieraita pvähuoneessa vastaan paitsi siis sen tunnin aikana mikä on virallinen vierailuaikakin.



Bombo (menikö oikein?) voi harmitus sun siskon puolesta. On kyllä tosi koettelemus kun vielä noilla vkoilla menettää vauvansa. Mikään ei ole hyvä aika mutta ennen rv 6 mun mielestä keskenmenot vois tapahtua jos niitä pakko on tapahtua. Ultran jäkkeen se on aina vaikeampaa menttää, luulen. =(



Mutta nyt kuopus päikkäreille!!

[color=red]miona, quest,rocco: kyllä teitä on kovasti kaipailtu ja ajatuksissa ootte olleet! :)

♥

bombo: voi...pahoittelut siskosi puolesta :( elämä ei oo reilua...toivottavasti päästään onnellisesti me loput ns.loppuun asti vauvojemme kanssa

♥

Aurora-nimestä: mun ukko ei innostu nimestä vieläkään...vaikka oon sille monesti siitä jo sanonut että haluisin sen jos vaavi on tyttö...

se on sen mielestä mustalais nimi???

onko teidän muitten mielestä? ite en jotenkin osaa liittää tuota nimeä mustalaisiin...

&heats;

no on mullakin murheet :)

♥

aiheitten vierestä: tunnen muuten pikkuiset, tytön ja pojan joitten nimet on mikki ja minni :DD

eikä nimet tunnu ollenkaan pahoilta (näin ensi kuulemalta saattaa näyttää hullunkuriselta yhdistelmältä)

mutta kun noihin nimiin on jo täysin tottunut ei osaa yhdistää sarjakuva hahmoihin :)

♥

nyt kait meen taas kun ukko hiostaa takas koneelle



krisse,tytöt ja " Aurora" /Allu" rv22+5

Rutistus bombolle ja siskolle. tuo on aina niin kamalan kurjaa.



Krisse - ei Auroora ole mustalaisnimi, ainakaan mun mielestä ei siis ole sellasta leimaa.



Oottekos muuten käyneet lukemassa noitten toisten pinoja? Mä itte aina luen sitä kuluvan kuun pinoa ja jännitän mukana, kun vaaveja poksahtelee=) Mä kun oon malttamaton ja utelias... Ja sit mä huomasin tai lue älysin, hauskan asian - lokakuisilla on pino. Hetken ihmettelin ja sit kekkasin, et kyse on uusimmista tulokkaista eikä suinkaan niistä, jotka täällä ihan vasta jakautuivat:-) Kyllä aika menee äkkiä.



Vielä lomaa viikonlopun yli ja ma töihin. Yhtään ei oo ollu nyt ikävä tekee mitään työhön liittyvää. Kymmenen viikkoa olis vielä ennen loman alkua. Ei jaksa... Saikkua en kehtaa ilman syytä hakee ja makaamaan en halua, joten syyllisyys vaivaisi, jos vaan muka hakisin. Se on ollu meil töissä vähän nyt vallalla. Meitä odottajia on nyt yhtäkkiä 5. Onnea pomolle ja hyvää kesää työkavereille....



Lytte ja Masukki 22+5 (vielä 3 pv häiriköin)

Oli pakko tulla kertomaan teille pikkasen piristystä... Toivottavasti tää toimii



Meidän kolme vee touhuili tuossa vauvanuken kanssa ja ja jutteli, että vauva menee vartioon ja siel ei oo mörköjä... Sen paikan nimi on vaan mörköuuni. Nyt siis kiinnostukseni heräsi!



Ja siellähän sitä vaavia pistettiin uuniin ja kohta se on kuulema valmis....



Jään odottamaan mielenkiinnolla kesäkuuta ja mietin, miten sitä uskaltaa tuonne suihkuun mennä:-)



Lytte taas

Voi bombo, surkeita uutisia! Voimia sinulle jotta jaksat olla sisaresi tukena vaikeana aikana!



Neuvolassa kävin ja sain nuo Kelan paperit, huomenna sitten ne voi toimittaa kun on 154 päivää täynnä. Kaikki oli ok, mun oloon ei löytynyt selitystä, onneksi alkaa kuitenkin helpottaa. Hemppa oli hiukan alhainen 103, muut arvot hyvät.

Tuota Kelan vihkosta selatessa törmäsin tälläiseen tekstiin:



" Kun perheeseen syntyy uusi lapsi, hoitorahaa ja hoitolisää voidaan maksaa vanhempainpäivärahan maksuaikanakin perheen muista lapsista. Silloin hoitorahana voidaan maksaa vain laskennallisen hoitorahan ja äitiys- ja vanhempainrahan erotus. Hoitolisässä vanhempainpäiväraha otetaan tulona huomioon. Jos maksettavaa jää vähemmän kuin 16,81e/kk, tukea ei makseta."



Siis mitä tuo tarkoittaa? Jos tyttäreni jää kotiin minun ja vauvan kanssa, olenko siis oikeutettu hakemaan tukea hänen hoitoonsa? Vai siis mitä? On kyllä sen verran kapulaisesti kerrottu, että mä tipahin...

Mä olen ymmärtänyt että kun on äitiyslomalla, niin muut lapset hoidetaan siinä " siivellä" ... Jos joku osaisi tyhmää valaista niin olisin toosi iloinen :)



No ei muuta :)



Helmis ja Nuusku 21+6



(puuttuuko muilta viestejä ketjusta? Mulla jättää aina kaksi viimeistä puuttumaan??!)

Sen hoitotuen saa siis jos sun äitiyspäiväraha on vähemmän kuin kotihoidontuki olisi. Tällöin saat sen erotuksen. Mutta jos minimi ä-raha on nykyään 15¿ päivä, niin sekihän jo tekee yksistään enemmän kuin tuo kotihoidon tuki. Tuon hoitolisän taas saa, jos sun äitiysraha ja miehen tulot ei ylitä noita kelan asettamia tulorajoja. Toivottavasti tuo selvensi edes vähän. Itsekin ihmettelin tuota tekstiä kun esikoinen jäi kanssani kotiin vauvan synnyttyä. Kotihoidontukea meille ei kuitenkaan maksettu.



Pahoittelut sille, jonka sisko oli saanut keskenmenon... :( Minäkin olen välillä todella surullinen sisareni lapsettomuudesta. Ovat yrittäneet lasta 4v. ja meillä nyt sinä aikana jo kolmas raskaus menossa.. On se vaan niin väärin, ettei kaikilla asiat käy yhtä helposti.



mirju taas

mun mielestä tuo johtuu siitä kun sivut välillä tökkii...eli oot lähettävinäs viestin mutta se katoaakin tuonne bitti avaruuteen...ja silloin se näkyy tuollaisena haamu viestinä



kait...

no mutta nyt pitää mennä syöttämään iltapuurot että ehtii sitte kattomaan 24:sen



huomiseen



krisse rv22+5