TAMMIMASUT uusi pino

laitan korteni uuteen pinoon.



Edelliset löytyy täältä: [http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WA...|http://www.vauva.fi/…]



Tosi vanhassa pinossa oli surullisia uutisia Toukka80:lla, voimia sulle! Ja Hintsnille voimia odottamiseen myös. Toivottavasti saatte jo ratkaisun, epätietoisuus on voimia kuluttavaa.



Mä köhin edelleen keuhkoja pois, nuha jo helpottaa, mutta yskään menee mynthoneita sun muita 'karkkeja' isot kasat. Saisivat kyllä jotain tehokkaampaa reseptivapaata sallia meikäläisille kuin mynthonit.



Eipä tänne muuta, neuvolaa odotellessa...



Äippä ja kirppu rv 7+3

Sunnuntai-iltaa vietellään. Aurinkoisissa keleissä on alkanut tämä kesäkuu. Minä kipeänä kotona ja on tosi kurja olo :( Eikä auta, kun tänne tulee niin miettii noita toukokuisia ja kesäkuisia synnyttäjiä, että sillon syksyllä aloitettiin yritys toisesta touhottajasta ja nyt vois olla pikkuinen jo sylissä.. Mutta siis täytyy olla onnellinen että nyt keväällä tärppäs!! Eipä tuo lapsensaanti todellakaan ole mikään itsestäänselvyys!



Joo olotila siis kurja flunssan takia ja jotenkin oon ihan poikki! Alavatsaa särkee edelleen ja ultraa mietin, et uskaltaisko jo ensviikon lopussa mennä vai onko pakko odottaa seuraavalle viikolle.. On vaan kurjia toispuoleisia kipuja munasarjoissa, et haluisin tietää, että kaikki ok! Sitten ei välttämättä vie syke kuitenkaan näkyis.. :/



Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille, tankatkaa nyt valoa talvea varten ;) ;)



Emmuli rv 5+4

Täytyypä kirjoitella heti aamusta, kun en taas pysty päivällä työkiireiden vuoksi kirjoitteleen (ja illalla kone ei ole koskaan vapaana...).



Pahoittelut keskenmenon kokeneille, toukka80 ja muut! Ja onnea uuteen yritykseen. Ja voimia myös hintsnille vaikeassa tilanteessa!



Ja ihanaa matsalu, että santeri alkio voikin hyvin! On teillä ollut himppa piinaa..



Onnittelut myös uusille tammikuun odottajille! Onpas meitä jo aika joukko.



Mulla laskettu aika on 25.1. ja tais muutamalla muullakin olla samana päivänä? Tosin uskon, että aikaistuu, kun kierto niin lyhyt. Nyt kun 6 viikkoa täyttyi, pahoinvointi vaan lisääntyy. On ollut tähän mennessä aaltomaista, mutta eilen illalla nukkumaan mennessä oli etova olo ja aamulla herätessä taas. Ja erehdyin syömään aamulla puuroa ja nyt on jo oksettava olo!



Mulla eka neuvola oli jo rv 4+3 kun mulla kahdessa aikaisemmassa raskausdiabetes ja jälkimmäisellä olin jopa insuliinilla.Perjantaina istuin jo ekassa sokerirasituksessa. Alkuraskauden ultraan menen 12.6. ja kunnallinen on 26.6. Ultraa odotan kauhulla ja jännityksellä koska aikaisemmassa vuosi sitten löytyi vain kuollut sikiö. Ja oireista ei voi päätellä etukäteen yhtään mitään.



Mutta eipä täällä kummempia, alan ootella työpuhelimen pärinää joka alkaa maanantaisin aina heti kahdeksan jälkeen. Onnellista odotusta kanssasisarille!



vuma rv 6+1

Hämmästyttävän hyvinvoivana tässä vaiheessa ollaan, kahdessa ensimmäisessä raskaudessa on pahoinvointi kyllä jyllännyt näillä viikoilla. Viikko sitten oli 4 aamua että meinasin oksentaa, mut se on mennyt ohi. Nälän tunne tulee helpommin ja väsyttää vähän enemmän.



Keskiviikkona neuvolaan ekan kerran, hauskaa :)



Dazka 7+1

...oksettaa, huimaa, päätä särkee.... Elämä tuntuu ihan kohtuuttoman raskaalta kun on koko ajan paha olo. Tekis mieli vaan maata pimeässä peiton alla päivät pitkät.



Lisäksi iski tietysti kamala flunssa! Nyt sitten yöt valvon kun nenä on niin tukossa ettei voi hengittää ja kurkkuun sattuu ja on ihan hakattu olo.



Kurjaa.... Lepäilyä ei helpota se että töitä on freelancerin pakko tehdä. Ja huomenna menen kirjoittamaan työsopimuksen! Ja kotona (onneksi päivät hoidossa) on temperamenttinen ja kiukutteleva 1,5-vuotias tyttö. Huh!



Voi kun tää olo helpottais - liian rankkaa on! Ai niin ja sit me ollaan vielä putkiremonttia paossa 4 kk väliaikaisessa, liian pienessä asunnossa. Oma asunto pannaan myyntiin joten olis vielä asuntokaupan tekokin edessä...



AARGH!

Niinanii, mulla on myös kotona temperamenttinen 1,5v tyttö! Ei vaan välillä tahdo mennä mitkään sanomiset perille! Ja sitten kun on itsellä heikko/kuvottava olo, niin ei jaksa kokoajan olla sanomassakaan. Ehkä tämä tästä!



Emmuli, ollaankos me tavattu aiemmissa pinoissa? Jotenkin vaan kuullostaa tutukta tuo sun nimimerkkisi! Meillä on yritys alkanut syksyllä, eli olen aika monessa pinossa ollut.



Eli ilmoittaudun tähän joukkoon mukaan!

Pieni esittely:

Olen 25v. ja mies 26v. Odotamme toista lasta. tyttö 11/2006. Viimeisin km 1/2008, eli en uskalla vielä kovinkaan hurjasti iloita tästä raskaudesta. Kävin varhaisultrassa ja siellä näkyi sikiö sykkeen kera.



Pahoinvointia on ollut nyt useana päivänä ja olo on heikko. Ei oikein maistu mikään. Kovasti kyllä nukuttaisi. Kaipa tämäkin jossain vaiheessa helpottaa!



nyt siis menossa 7+0 LA 18.1.2009

Täällä odottelen torstaita että pääsen ekaan neuvolaan,lapset menee keskiviikkona mun siskolle hoitoon kun ei kuulema jaksa tulla hakemaan poikia kahdeksan aikaan torstai aamuna :) Saan siis olla illan ihan kahdestaan miehen kanssa ihanaa...



Lauantaina olis ne tuparit mihin olemme menossa,sieltä ei tiedä moni että olen raskaana mutta saa nähdä kuka alkaa arvailemaan, ja kyllä tän pömpön jo huomaa jos osaa katsoa :D



Muuten on olo oikeastaan aikas hyvä, mikään ei kyllä oikein maistu kun hajuista ja tuoksuista tulee kauhee olo, mutta mulla on kyllä sen verran ylimääräistä että eipä se niinkään haittaa.



Mukavaa alkavaa viikoa kaikille

T:Lootuskukkanen ja pörriäinen vk 8+1

Täällä mennään vasta viikolla 5+6 ja vatsa pömpöttää auttamattomasti rinnoista puhumattakaan eli normaalit vaatteet voi sitten unohtaa kohta, kun tyyli on ollut tähän asti "tyköistuva".



Ei olla kerrottu raskaudesta vielä kellekään, kun itsekin ollaan vielä vähän ymmällään koko hommmasta. Viikonloppuna ylioppilasjuhlissa sukulaistäti kauniiisti kertoi minun muuttuneen "rouvamaisemmaksi", kun ei ollut nähnyt yli viiteen vuoteen. Tuli kyllä mieleen, että mitä jos olisin purskahtanut itkuun ja sanonut: "mutta kun mä olen raskaana, siksi!". Olisi siinä sukulaiset saattaneet olla ihmeissään... :D



Hyviä vointeja toivotellen

Curious

Tulin tänne kurkistelemaan, kun meille on tulossa yllärivauva. En vielä laita itseäni esittelypinoon mukaan, mutta sitten kun saadaan varmuus ultralla tms. niin esittelen itseni tarkemmin.



Historiaa sen verran, että mulla on ex-liitosta -99 syntynyt poika (sai alkunsa clomit+pregnyl-lääkityksellä 2 v. yrityksen jälkeen). Sen jälkeen ei ole ollut ehkäisyä käytössä (itse asiassa ei ole ollut -93 jälkeen...) Uudessa liitossa ensimmäistä yritettiin vuosi ja siihen sisältyi em. lääkitys 6kk ajan tuloksetta ja sitten lopulta inssillä tärppäsi. Tämä inssineiti täyttää 19.6. vuoden. Kolmet menkat ehti olla, viimeiset kierrot 75 pv ja 37 pv. Sittenpä ei kuulunutkaan ja ajattelin, että kierto vaan sekasin. Imetän vieläkin yötä päivää tota meidän tissitakiaista...Tein kuitenkin testin ja plussaa näytti. Juuri mitään raskausoireita ei ole ollut vähäistä huimausta ja palelua lukuunottamatta. Maha on turvoksissa ja olenkin raskauksissani ollut todella kookas..



Tänään soitan neuvolaan ja kyselen ultraan pääsyä yms. Viikkoja on mekkojen mukaan jo 9, mutta täyttä varmuutta ei siis ole. Tuon enempää ei kuitenkaan voi olla, koska menkat olivat niin runsaat.



Palailen, kunhan saadaan "faktaa pöytään" ja toivottavasti myönteisessä mielessä. Vilkutukset kaikille!!

'tein tänään ekan äippävaatetilauksen....aikasessa tietty ku en malta olla tilaamatta ja hm:llä oli aikas hyvät tarjoukset. Samalla tilasin pari imetyspaitaa ku ei edellisten kanssa ole ollut. Kiva aina vieraissa kaivaa esiin koko tissi kaikkien nähtäväksi niin nyt päätin ostaa itselleni :D



En edes halua miettiä raskautta niin että jos menee kesken...en ole muissakaan raskauksissa osannut pelätä!

Kohta ei kylläkään mahdu muut vaatteet päälle ainakaan farkut..tää on kyl tosi outoo et masu jo nyt niin "täynnä" vaikka onhan tässä varmaan aika paljon turvotusta. Ein nyt meen takas siivoomaan muuten jää kaikki kesken... ;)

Siis meinaatteko mennä siihen seulaan missä katsotaan äidin verestä että onko vauvalla kaikki kunnossa??? Ainakin Espoossa on se mahdollisuus että kun menee ekaan ultraan niin sieltä sit mennään siihen verikokeeseen!

"Siis meinaatteko mennä siihen seulaan missä katsotaan äidin verestä että onko vauvalla kaikki kunnossa???" kyseli Lootuskukka



Minä olen päättänyt olla menemättä. En halua tietää kohonneista riskeistä, koska ahdistuisin vain ja tuntisin, että yhteiskunta painostaa keskeyttämään "epätäydellisen" raskauden. Eihän niitä ultria ja verikokeita nimittäin vanhempien iloksi tarjota, vaan niillä _seulotaan esiin poikkeukset_ ja se kuulostaa minusta pahalta.



Rakenneultra on sitten asia erikseen, koska on tietysti hyvä saada etukäteen selville, jos vauvalla on esim. sydänvika. On sitten suuremmat mahdollisuudet saada oikeaa hoitoa heti.



Siksi valitinkin tuolla aikaisemmin, että näköjään kaikkien oletetaan menevän tuohon niin sanotusti "vapaaehtoiseen" ensimmäisen seulontaultraan, koska aiheutti ainakin meidän terkkarille päänvaivaa keksiä korvaavaa tutkimusta minulle. Yrittävät nyt sitten saada mulle lääkäriajan, mutta se ei välttämättä kesälomien takia onnistu.

Vastauksena tohon Lootuskukkasen kysymykseen... Espoossa asuvana on tosiaan mahdollisuus osallistua seulaan ekan niskaturvotusultran yhteydessä. Me halutaan kyllä molemmat miehen kanssa tietää, onko kaikki kunnossa. Päätöstä ei olla sen tarkemmin vielä pohdittu (siis jos jotain löytyy), mutta ainakin osaa sitten henkisesti valmistautua tulevaan ja on mahdollista tehdä oma ratkaisunsa, mikä sitten kenestäkin tuntuu parhaalta. Ymmärrän kyllä oikein hyvin niitäkin, jotka eivät halua tohon seulaan mennä. Meille tuo mahdollisuuden käyttäminen oli kuitenkin itsestään selvää.



Viikko kymmenen pyörähti eilen käyntiin ja täällä voidaan edelleenkin jopa pelottavan hyvin. Väsymys on edelleen ihan karmaisevaa, mutta muuten en huomaa mitään eroa "normaaliin". Rintojen arkuuskin on hävinnyt, mutta kasvaneet ne on. Kohta joutuu varmaan kävelemään lähimpään alusvaatelikkeeseen suurempia liivejä hakemaan.



Tasan kahden viikon päästä nähdään ja kuullaan meidän mönkiäinen ekaa kertaa ultrassa. En millään malttaisi odottaa, tää oireettomus on saanut niin vahvasti miettimään, et kaikki ei ole ihan kunnossa. Vaikka terkka ja kaikki kirjaset ja nettisivut toitottaakin, että oireet on yksilöllisiä ja joillakin niitä ei ole juuri ollenkaan. Silti vähän huolettaa. Mutta turha sitä kai on liikaa murehtia, kahden viikon päästä ollaan viisaampia (ajattelisinkin aina noin järkevästi).



Ihania kesäpäiviä kaikille!

tjw ja mönkiäinen 9+1

oon samalla linjalla Trion kanssa veriseulasta tai miksikä sitä nyt sitten nimitetäänkään. Ja ainakin meillä kaikki ultrat/seulat on vapaaehtoisia eli ei oo pakko mennä, eikä menemättä jättäminen ole mikään outo juttu.



Mä en ole vielä kertaakaan siinä ollut, enkä mene vieläkään. Se on meille ihan turha, mua ei kiinnosta riskiluvut, ja se vain aiheuttaisi turhaa epätietoisuutta, vaikka kaikki näyttäiskin hyvältä. Rakenteeseen olen menossa minäkin, ja siinä selviää kaikki tarpeellinen. Jos johonkin toimenpiteisiin on pakko ryhtyä, sen ehtii vielä silloin. Muuten otetaan mitä annetaan. Meillä onneksi neuvolassa suhtaudutaan mun päätökseen hyväksyvästi eikä se aiheuta ylimääräistä päänvaivaa sen paremmin mulle kuin th:llekaan. Asiasta varmaan taas kysytään, mutta siirretään lappuset sun muut sitten sivuun, kun vastaus on ei. Lääkärikäynti tulee rv 12 tienoilla, mutta se olis ollut mun tietääkseni muutenkin.



Tuli kyllä mieleen yks 'poikkeus' kakkosen ajoilta, kun olin ultrassa rv 12, mutta se tehtiin LA:n määrittämiseksi, kun ei ollut kierron pituudesta mitään tietoa (ekat menkat synnytyksen jälkeen). Mutta silloin (-99) ei ollut vielä mitään seuloja eikä mitattu np-mittoja, oli vaan ihan tavallinen ultra. Mutta seuloihin en ole osallistunut enkä tällä tietoa osallistu. Tämä on mun kantani ja muilla on omansa.



Mutta pitää jatkaa päivän hommia.



Äippä ja kirppu rv 7+4 sekä nelikko

Me on myös harkittu niin, että ei osallistuta seulontoihin. Minä tiedän muutenkin, että ikäni takia riskit ovat suurentuneet ja se tieto riittää.



Veriseuloista ja niskapoimun mittauksesta saa tulokseksi suhdeluvun, joka kertoo, millä laskennallisella todennäköisyydellä lapsella on kromosomipoikkeama. Mitään varmaa tietoa niistä ei saa. Jos suhdeluku osoittaa suurentunutta riskiä, pitäisi asian varmistamiseksi mennä lapsivesitutkimukseen tai istukkabiobsiaan. Niissä taas on suurentunut keskemenoriski.



Jos asia kiinnostaa jotakuta tarkemmin, lisätietoa löytyy esim. www.verneri.fi.



Jokainen tietysti tekee omat ratkaisunsa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että veritestillä ja niskapoimun mittauksella ei voi varmistaa, että vauvalla on kaikki hyvin. Poikkeamia on paljon muitakin kuin se Downin syndrooma ja pari muuta kromosomihäiriötä, joita nykyisillä seulonnoilla etsitään.



Ainakin täällä Helsingissä pitäisi olla mahdollista, että vaikka ei mitata niskapoimua, voi mennä samoihin aikoihin ns. yleisultraan, jossa katsotaan raskauden kesto, sikiöiden lukumäärä ym. Huomenna nämä jutut meillekin

varmaan selviävät, kun menemme ekaa kertaa neuvolaan.

Toukalle osanotto, Hintsinille voimia. Odottaminen on hirveää, koeta kestää.

minä nyt sitten häiriköin täällä teidän pinossanne..

En ole myöskään ajatellut mennä seuloihin, enkä käynyt edellisessäkään raskaudessa. Iän puolesta riskejä on (täytän syksyllä 40), mutta näin ollaan miehen kanssa päätetty. Tulee mitä on tullakseen.



tjw (meniköhän nikki oikein..), mulla on kokemusta kahdesta (ja jos täällä mahassa nyt joku on, niin kohta kolmesta) lähes totaalioireettomasta raskaudesta. Kaikki on silti sujunut hyvin. Eli ei se oireiden voimakkuus aina kerro mitään!



Sain ajan ultraan 17.6. ja eka neuvola 19.6., joka onkin tytön 1 vee päivä.

Minullakin jo kymmenes viikko menossa...kohta 1/4 raskautta takana!!

Tänään olis sitten ultra,mieheke olis tulossa mukaan,jos saan nuo nuoremmat hoitoon.

Meillähän tarjotaan vain tämä eka ultra(samperin säästöt).Ja yli 30v pääsee np ultraan ja seuloihin.Koskaan en ole seuloissa ollut ja vuonna -96 kun esikoista odotin laitettiin minun papereihin isolla että äiti ei halua seuloihin,ja se oli kummallista neuvolan mielestä.

Tahtoisin nyt np-ultraan kuten aijemminkin,lähinnä nähdäkseni että masussa kaikki hyvin,ja näkisi istukan sijainnin yms. asiat jolla voi olla merkitystä synnytyksen kannalta.Rakenneultraan menen yksityiselle,juuri siksi että jos jotakin löytyy siihen voidaan varautua.

Ajattelinkin että jos menen np-ultraan äitipolille,mutten mene niihin verikokeisiin ollenkaan,en kuitenkaan haluaisi tehdä mitään punktioita yms.



Taas oli joku joutunut pettymään kun kohtasi keskenmenon,pahoittelut ja voimia.

Ja tsemppiä pahoinvoinnin kourissa pyöriville,itsellä auttaa säännöllinen syöminen,väsymykseen ei kyllä mikään...

Kimmi rv 9+4

Onpas täällä moni saanut kevätflunssan.. kuin myös :( On niin tukkonen olo ja ei mitään jaksais tehä, kämppäkin on ihan hyrskynmyrskyn.

Huono-oloisille jaksamisia!! Mulla oli ihan alussa, ennen testausta, mut nyt ihan ok olo. Esikoisesta oli ihan oireeton raskaus, että kyllä kaikki voi olla hyvin oireettomanakin, parempihan se niin.. että nauti siitä tjw.



MOELPA: Jep kyllä on tullut noita kuumeilupinoja kahlattua läpi, että siellä ollaan juu tavattu :) Onnea kovasti sinnekin!



vuma: Ottipa ne sut aikasin sokerirasitukseen. Täällä vissiin on joskus rv 12 eka ja sit sillon rv 26 seuraava, että sinne sitten joudun myös :/ Varmaan ekassa neuvolassa rv 10 katsotaan ne jutut.



Yritin soitella alkuraskauden ultraa, mutta aikoja ei ollut, joten täytyy kytätä peruutusaikoja. Mitäs luulette, voisko syke jo näkyä perjantaina rv 6+2? Kiitos jos joku viitsii mua valistaa. Vai kandeeko mun odottaa ensiviikkoon eli 6+5 tai 6+6? Riippuen nyt miten siis sais ajan..



Emmuli rv 5+5

Nettiyhteys oli muutaman päivän poikki, grr... mutta nyt onneksi toimii taas jotenkuten! Pahoitteluni heille, jotka ovat joutuneet tammimasustaan jo luopumaan!!!



Kesäloma alkoi ja kuvotus siinä samalla. Koko ajan on nälkä, mutta oikein mikään ruokalaji ei ole "se oikea" mikä maistuisi. Kyllä tämä pikapuoliin johtaa eka oksennokseen, mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät - viime raskaudessa sinnittelin jopa 7+ viikoille ennen ensimmäistä pönttökeikkaa.



Muita oireita on tämä herkkyys, eli otan joka asian itseeni ja itku meinaa tulla pienimmästäkin. Tämän takia en uskalla lähisukulaisille vielä kertoakaan, koska tiedän, että jos joltain niin heidän puoleltaan tulee nurjimmat kommentit.



Mutta, tässä sitä mennään, päivä kerrallaan ja hetki kerrallaan, ensimmäinen etappi on viikon päästä oleva alkuraskauden ultra.



Seulontoihin en aio osallistua. Tämä on ollut kantani aikaisemmissa kahdessa raskaudessa myös, tosin ekassa ei tarjottukaan kuin verikoetta. Toisessa olin menossa pelkkään ultraan, mutta kätilö mittasi poimun "vahingossa." En todellakaan tee mitään sillä tiedolla, millainen riski lapsellamme olisi näihin muutamaan testattavaan asiaan, kun tiedän varmasti, että sukurasituksena hän tulee sukupuolesta riippuen sairastumaan yhteen tai toiseen pitkäaikaissairauteen. Henkilökohtaisesti pidän sikiöseulontoja yhtenä rodunjalostusmuotona, koska ilmeisesti suuri osa varmistetuista poikkeavista tuloksista johtaa aborttiin. Sitä paitsi tuttavaperheellämme on down-tytär, jonka niskapoimu oli ihan normaali. Naapurissamme asuu kehitysvammainen tyttö, joka syntyi täysin normaalina mutta aivokuumeen seurauksena vammautui alle 2vuotiaana. Summa summarum, riskit vammaisuuteen ovat olemassa JOKA TAPAUKSESSA. Luultavastihan nämä seulat ovat pian välttämättömiä jollain livulla.



Neuvolan tätiä huomasin joutuvani "kouluttamaan" näkökantaani, sillä hän oli aivan hukassa, kun kerroin mielelläni osallistuvani yleisultraan, mutta niskapoimua ei mitata eikä veriseulaa testata. No, luultavasti kulutamme vielä ensimmäisen tapaamiskertammekin tämän aiheen parissa. Siihen on kuitenkin vielä liki kuukausi aikaa.



Mutta nyt pois koneen äärestä. Viikonjatkoja kaikille tammikkaille!



eikkuli rv 6+3