Onko kokemuksia opiskelijan mukana olosta?

toisessa synnytyksessä opiskelija katsomassa ponnistusvaihetta. Ei häirinnyt yhtään, olisi saanut olla vaikka koko luokka paikalla... Kätilö kysyikin lupaa vaan ponnistusvaiheen ajaksi, olisi hän minun puolestani voinut tulla mukaan muutenkin. Mukava tyttö, jälkeisvaiheen aikana juteltiin paljon, siinä ponnistaessa ei paljon ehtinyt...

ja ihan mukava niin. Kätilöopiskelijalla oli aikaa oleskellakin siellä synnytyssalissa ja jutella kaikenlaista enemmän kuin itse kätilöllä, joka luonnollisesti hoitaa useita synnytyksiä yhtä aikaa (ainakin isoissa sairaaloissa).

Kolmosen synnytyksessä oli opiskelija tyttönen mukana ja ihan pelkkää postitiivista sanottavaa jäi.Itse asiassa kätilö oli aika kiireinen ja kävi vaan välillä kurkkaamassa onko kaikki ok,ja oli ihan kiva rupatella opiskelijan kanssa.Mieskin jorisi kuin vanhalle tutulle :) Oikeestaan on aika outoa,että toi on ollut ainut kerta,kun on edes kysytty voiko tulla,sentään 5 kertaa oon opetussairaalassa synnyttänyt.Äitiyspolilla kylläkin on ollut opiskelijoita joskus,enemmän ne siellä häiritsee mun mielestä.

Meille sattui NKL:lla ihana, symppis, nuori nainen, jolla oli aikaa olla läsnä salissa. Juteltiin niitä näitä, mieskin oli jutuissa mukana. Yhtään ei opiskelija häirinnyt, päinvastoin. Varsinkin, kun sikiölle alkoi tulla sydänäänilaskuja, oli hyvä, ettei tarvinnut niitä yksin kuunnella. Myös opiskelijan, kätilön ja lääkärin yhteistyö sujui kitkatta.



Opiskelija jäi vielä työpäivänsä päätyttyä ylitöihin, koska halusi seurata synnytyksen loppuun. Ompeli episiotomiahaavan niin siististi, että jälkitarkastuksen tehnyt lääkäri ihmetteli, oliko siellä todella jotain leikattu.

Meillä oli toisen lapsen synnytystä seuraamassa kreikkalainen kätilöopiskelija. Se oli lähes koko ajan siellä synnytyshuoneessa, mikä toisaalta oli ihan mukavaa, mutta sit kun sen kanssa pysty kommunikoimaan vain englanniksi niin välillä tuli piinaavan pitkiä hiljaisia hetkiä kun mulla eikä miehellä ole kovin kummoinen kielipää, ja puolet ajasta meni miettiessä miten sanotaan jotain englanniksi... Se on tosiaan positiivista että niillä on ainaki aikaa olla siellä seurana!

oli sellainen tosi puhelias ja jämäkkäotteinen opiskelija, oikeaa kätilöainesta! hyvin kannusti, toisin kuin kätilö, joka kävi vaan aina välillä pikaisesti kurkkaamassa... oli siinä mukana myös lääkäriopiskelija, viimeistä vuotta opiskeli ja vaikutti niin vasta-alkajalta, kätilöopiskelijakin tiesi enemmän asioista...vähän hirvitti kun lääkäriopiskelija kokeili varmaan eka kertaa yleensäkin ommella jotakin, kun ompeli mun repeämää. että kannattaa ainaki kysyä onko ne ennemmin ommellu, enekuin päästää toimiin.

Kätilö kysyi saako lääkäriopiskelija tulla seuraamaan synnytystä suurin piirtein siinä vaiheessa kun alko näyttään siltä et vauva syntyy ihan muutaman tunnin sisään. Mietin sellaset puol tuntia asiaa (mitä ny supistuksilta pystyi) ja annoin luvan... oikeesti olis voinu olla vaikka koko huoneellinen kandeja paikalla, sillä olin niin täysillä kiinni synnytyksessä, että en juuri kiinnittänyt huomiota ulkopuolisiin.

Kuvauksesi hänestä sopi täydellisesti minun synnytyksessä olleeseen harjoittelijaan. Tosin en muista ihan varmaksi oliko hän kreikkalainen...



Minulla myös positiiviset muistot!



Minä synnytin kättärillä 22. tammikuuta 2005

En edes muista että olis kysytty saako olla... Mukava opiskelija ja oli lähes koko ajan paikalla, kun kätilö joutui juoksemaan muissakin synnytyksissä.

muistaakseni ihan avautumisvaiheen lopussa ja ponnistusvaiheessa.

Vauvan synnyttyä siivosi sitten vauvaa ja myöhemmin ompeli tikit kätilön avustuksella.

Ja suostumus tietysti kysyttiin ennenkuin opiskelija pääsi osallistumaan.

Muakin aluksi hieman hirvitti tuo ompeleminen, koska ensimmäinen kerta taisi olla sillä tytöllä, mutta ihan hyvin meni kätilön kommenteista päätellen.

Oli ihan mukava olla jollekkin hyödyksi opiskeluissa :)

vaikka tosin oli mieskin mukana. Vuoron loppuessa jäi opiskelija vielä saliin, koska halusi nähdä vauvan syntyvän. Pelkkää positiivista sanottavaa ja en kieltäytyisi jos uudemman kerrankin kysyttäisiin saako opiskelija tulla seuraamaan. Meillä myös opiskelija ompeli epparin kätilön avustuksella.

Kiva kuulla positiivista palautetta opiskelijoiden läsnäolosta. Ja aina voi pyytää muita poistumaan, jos välillä haluaa olla ihan vain miehen kanssa kaksin.



Hyvä tapa opiskelijalla on kuitenkin aina esittäytyä ja kysyä itse lupaa osallistumiseen. Jotkin opiskelijat ovat mielellään täysin äitien käytettävissä, eli hieromassa selkää, auttamassa suihkussa. Saa enemmän " palveluita" , jos kätilöt ovat kiireisiä...

Ite annoin luvan miespuoliselle lääketieteen kandille seurata esikoisen synnytystä. Sitä kysyttiin jo varhaisessa vaiheessa ja siinä se kulki kätilön kantapäillä koko ajan, ei jäänyt yksin huoneeseen lorvehtimaan. Komeakin oli :-)



Alkuunhan se oli sellanen selkeä opetustilanne, mutta loppua kohden huomasi, että siinä missä kätilö teki hommat ammattimaisin ottein paljon tunteilematta, ei tuon hepun ihmetystä uuden elämän ja synnytyksen edessä voinut olla huomaamatta. Musta ainakin se oli parasta koko opiskelijassa, että joku muukin mun ja miehen lisäksi on yhtä vaikuttunut koko touhusta ja lopputuloksesta.



Ainoastaan, että musta se ei kyllä saanut ehkä ihan oikeaa kuvaa synnytyksestä. Olen aina ollut " pure hammasta ja niele kipusi, mitään ei päälle näytetä" -tyyppiä, ja en sitten riehunut enkä ottanyt mitään kivunlievityksiäkään. Niinpä mieheni ensimmäisessä synnytyksessä mukana ollessaan oli, että " noin helppooko toi olikin, heti näitä lisää" ja kandi näytti olevan samaa mieltä helppoudesta. Siltä se ehkä näytti, mutta miltä tuntui...



Plus että hartaampaa tikkausta en ole eläissäni nähnyt kenenkään tekevän. Olen kyllä kerrassaan tyytyväinen että luvan annoin.

Itse valmistuin terveydenhoitajaksi viime vuoden keväänä ja olin muutama viikko ennen valmistumista naistenklinikalla tutustumassa. Synnytykseenkin pääsin mukaan lähinnä ylimääräiseksi silmäpariksi. Koko asia oli täysin uusi minulle, joten enpä kovin paljoa voinut tehdä, lähinnä pidin seuraa parille. Täytyy kyllä myöntää, että kun vauva syntyi, meinasi itseltänikin itku päästä. Oli se niin liikuttava hetki... Opintoja ajatellen oli todella hyvää päästä katsomaan synnytys. Siitä on paljon apua, jos joskus työskentelen neuvolassa. Ottakaahan ihmeessä siis opiskelijat mukaan :)!

eli olin eka vuoden sh-opiskelijana näkemässä ponnistusvaiheen ja syntymän. Huh huh, piti istua alas etten olisi pyörtynyt ja olin iloinen, etten alkanut kätilöksi opiskelemaan; katsella nyt työkseen toisen kärsimyksiä. :D

Nyt naurattaa nuo ajatukset. Omassa synnytyksessä oli opiskelija. Hän ei istunut huoneessa kovin paljon, mutta kävi useammin kuin kätilö. Ihan kiva tyttö, kannustava jne. Loppuvaiheessa hieroi selkää kun mies oli kiireinen pyyhkeenkastelussa. Purin nimittäin märkää pyyhettä kun teki niiiin kipeää eikä kivunlievitystä ehditty antaa. Opiskelija olisi muuten kiirehtinyt epparin leikkuuseen, koska ponnistusvaihe oli yli tunnin, mutta kätilö ei leikannut. Olin sen ehdottomasti kieltänytkin, ellei hengenmeno ole kyseessä (äidin tai vauvan), ja oli hyvä, että kätilö kunnioitti pyyntöä eikä anatanut opiskelijan vaikuttaa päätökseen.



Nyt voisin ajatellakkin kätilöksi opiskelua, mutta ei taida tältä lapsenteolta ehtiä...toinen tulossa..

ja esikoisemme syntymää. Synnytin naistenklinikalla ja meillä oli kandi tyttö siinä mukana. Mies tosiaan tykkäsi myös siitä, että opiskelija ehti selittää ja kertoa kaikessa rauhassa meille kaikkea. Kätilöillä oli kamala kiire. Meillä kavi neljä eri kätilöä, kun aina oli oma muualla kun tarvittiin ja tuuraajakin jossain. no se ei meitä haitannut. Pojan synnyttyä tulivat pahoittelemaan, että kun näin kävi ja oma ensimmäinen kätilökin tuli onnittelemaan. En oikeastaan edes siinä jännityksen keskellä huomannut että aina oli eri kätilö, jotenkin oli vaan mielessä, että kyllä ne hommansa osaa ja ei väliä kuka auttaa yms.



Niin siitä opiskelijasta...Meinasin vähän ajautua väärään asiaan :).



Avautumisvaihe ok. Tosiaan aikaa olla ja jutella, mutta sitten ponnistusvaiheessa alkoi " ongelmat" ...Kätilö ei oikein osannut neuvoa ja sitten juuri kun olin saanut hyvän ponnistus asennon(jalat kätilöihin tukien) ja aloin ponnistaa niin kätilö huusikin , että hei vaihetaan sittenkin puolia, että otat sitten siitä kiinni yms. Selitti samalla jotain ja sitä puolen vaihtoa oli muutama kerta. Siis silloin siihen en hirveämmin kiinnittänyt huomiota,muuten kuin että jalat putosi alas sängyn laidalle ja ponnistus keskeytyi. Ja hetken päästä jatkui sitten. Mutta jälkikäteen olen miettinyt hieman tuota asiaa. Tosi sekavaa sepustusta. Jotenkin niin vaikea kirjoittaa, kun olis paljon juttua, mutta ajatus ei pysy mukana ;). Jotain muutakin pientä sellasta siinä oli, että kätilö ei aina tiennyt mitä hän itse tekisi ja mitä antaisi kandin tehdä...



Onko teillä muilla silleen että siinä on yksi kätilö ja opiskelija ponnistusvaiheen ja sitten tulee yksi kätilö lisää? Muutenko se on niin, että kätilö on yksin ponnistuksessa ja sitten isi painaa nappia ja toinen tulee juuri kun vauva syntyy?



Synnytys oli helppo ja nopea ja kaikki meni tosi hyvin.Kandi oli rauhallinen ja mukava. Kyllä voisin antaa luvan uudestaankin!

Mun kokemukseni ovat hieman erilaiset. Opettaja kun ammatiltani olen, ajattelin, että tottakai opiskelija saa tulla synnytykseeni mukaan, oppimisprosessi siis jollekin : ). Synnytyksessä opiskelija kävi välillä katsomassa meitä ilman " oikeata" kätilöä. Synnytykseni oli ensikertalaiselle nopea, mitä opiskelija ei oikein hiffannut. Eli kun mielettömissä kivuissani pyysin epiduraalia, opiskelija totesi, että koetahan vielä jaksaa olla ilman kivunlievitystä, myöhemmin sitten saat. No, siitä ehkä 15 minuuttia ja mun täytyi vaatia " oikeata" kätilöä kattomaan kohdunsuun tilannetta. Tilanne olikin sellainen, että epiduraalia/spinaalia ei ehditty enää laittamaan ollenkaan. Ja arvatkaa vaan huusinko mä kivusta. Huusin. Ja päätin, että mulla on nyt " leikitty" ihan tarpeeksi. Tulevaisuudessa ei opiskelija mun synnytystä/synnytyksiä hoida.

Meillä ainakin kakkosen synnytyksessä (joka sujui aivan normaalisti) oli huoneessa läsnä itseni ja mieheni lisäksi vain yksi kätilö. Soitti (?) toisen paikalle siinä vaiheessa kun vaavia piti lähteä punnitsemaan ja pukemaan, ja istukka ja ompelut oli vielä hoideltavina.

...tosin olin erikois synnyttäjä kun sain sga vauvan rv33+6, mutta ihan positiivista sanottavaa. tosin kerkesin olemaan vain 1,5t koko synnytyshuoneessa kun oli nopeaa toimintaa.. Ja ponnistusvaiheessa katsoin ympärilleni kun vähän helpotti, pikaisen laskun perusteella siellä oli 6-7 ihmistä joten lasten lääkärien lisäksi taisi paljon muitakin silmä pareja, mutta on hieman huonompi vertaus kohde kun ennen aikainen oli, joten minulla tuo nopea kerta ja vain positiivista sanottavaa =)



Olin synnyttämässä ilman miestäni joten kätilön tuki oli tärkeää ja hän hieroi selkääni supistusten ajan josta oli paljon apua kun kätilö opiskelija katsoi/täytti jotain pepereitaan.



Tansku

Ja oli hitsin mukava " tyttö" . Siinä missä kätilöt vaihtuivat ja olivat kiireisiä tämä henkilö jaksoi olla iloinen, jutustella, avustaa etc. Kaiken lisäksi oltiin hyvin samanikäisiä, joten juttua tosiaan piisasi : ). Ei tarvinnut hetkeäkään olla itsekseen, jos ei halunnut kun tämä opiskelija ja mieheni olivat ahkerasti touhussa mukana. Tarvittavat hommat taisi tietysti ja kuunteli tarkasti minun ja mieheni mielipiteitä ja toiveita - ellei peräti paremmin kuin itse kätilöt.



Jäi tosi positiivinen kuva opiskelijasta, synnytyksestä, kaikesta. Aivan harmittaa, kun hänen vuoronsa ehti päättyä ennen lapsemme syntymää. Olisi ollut kiva, että hän olisi nähnyt pienen tyttäremme!



- Tiina -