** SUURperheodottajat vkolla 5 **

Täällä on selvää alaviretttä liikkeessä. Minä oon niiin väsynyt. Yöt on risaisia edelleen ja nyt on iskenyt flussakin mikä valvottaa. Aamulla piti itkeä vollottaa..noh kun oli syönyt pari kääretorttupalasta elämä alkoi hymyilemään. Itseäkin ihan nauratti. Mulla on sama tunne että moni lapsisen perheen äitinä minulla ei ole oikeus väsyä saatikka valittaa väsymystä mutta 1 yai 2 lapsisen äidin on ihan oikeutettua olla väsynyt.Saatikka äiti joka vielä hoitaa itse lapset kotona..huokaus..Omapahan on vikasi kun olet niin monta synnyttänyt, ja ihmisillä on vielä oikeus sanoa inhottavasti lapsi lukumäärästä. Tässäpä tätä narinaa...

Täytyy heti kertoa yksi liikuttava juttu. Meidän keskimmäinen (3½v.) kiikuttaa mulle nähtäväksi lehdistä kaikenlaisia vauvojen kuvia, ja sanoo että ' äiti eikö oo iiihana pikkuinen vauva' ! Kyllä siinä äidin silmät kostuu oman pikku uhmaikäherran vauvanodotuksesta! :´´D



Hei te kaikki, joilla on kuopus 1-1½-vuotias, onko kovaa mustasukkaisuuskautta meneillään? Meidän nuorimmainen hyökkää heti kimppuun ja huutaa kuin hyeena, jos isoveljet tulee äidin kainaloon... Hirvittää miten ne imetyspuuhat parin kuukauden päästä saadaan sujumaan.... Isommat veljet on olleet vähän vanhempia kun seuraava on syntynyt (eli vähän päälle 2v), ja mitään hankalia kohtauksia ei oo silloin ollut.



Nyt täytyy ruveta opiskeluhommiin, kun em. heppu vetelee päiväunia!



Hyvää vointia t. Jymy rv 27+5

Jymy: meillä on 1v 8kk, mutta hän on aina ollut todella helppo tapaus kaikin puolin. Esikoinen on se joka oli täysin minussa kiinni ja kärsi eniten kun syntyi uusi vauva. Nämä kaksi nuorempaa ovat niin lempeitä, leppoisia, etten usko että heidän kanssaan tulee mitään ongelmaa. Toisaalta esikoinen pitää hurjasti kuopuksesta, joten uskon että näin tulee olemaan tulevan vauvankin kanssa.



Aika jännää että kuopuksenne on mustis. Olen jotenkin aina ajatellut että kuopus on niin tottunut jakamiseen ettei osaisi edes olla. Mutta toisaalta kaikki aina sanovat että esikoinen on vaikea koska on esikoinen ja saanut olla hetken se ainoa. Tästä olen aina ollut erimieltä. Ainakin meillä esikoinen on perusluonteeltaan sellainen että olisi omansalainen vaikka olisi syntynyt viimeisenä.



Remonttijuttua: Meillä tuo mies on aikaansaava ja tarkka tekijä, mutta pidän hänet mielummin lastenhoitohommissa kaikki vapaa-ajat :) Meillä siis suosiolla teetään kaikki suuremmat jutut, etenkin talonrakennusjutut ulkopuolisilla.



Toisaalta pieneltäkin tuntuvat asiat vain roikkuvat ja roikkuvat, joten en edes uskaltaisi ajatella milloin talo olisi valmis jos mieheni sen tekisi. Itse kyllä ajattelin palkata lastenhoitoapua senverran että pääsen rakennukselle apuhommiin, ihan jo tuulettautumis mielessä. Koska talo tulee samalle tontille, ajattelin että tämän voi hoitaa parin tunnin jaksoina imetysten välissä.



Ja vielä tästä hetkestä. Minulla on epäselvyyttä raskausviikoista eli viimeisten kuukautisten ajankohdasta. Mulla piti olla eilen eka neuvola jossa toivoin saavani asiaan valaistusta. Neuvolan täti oli kuitenkin (tietysti) kipeänä ja aika siirtyi ensi viikolle jolloin viikkoja on jo 12.. tai 15!



Soitin äitiyspolille ja anelin ylimääräistä ultraa asian selvittämiseksi. Eivät kuitenkaan antaneet vaan käskivät odottaa ultraa joka on sovittu 12+5 viikolle. Joka siis voi myös olla 15+5 ja niskapoimun kannalta siis liian myöhäistä. Nyt mietinkin pitäisikö käydä yksityisessä ultrassa, mutta kun se maksaa 100 - 150 eur niin ei millään raaskisi...

Niin, musta tuntuu että meitin kuopuksen kohdalla on nyt se tilanne, että hän on herännyt tajuamaan (ihan kehitykseen kuuluvana vaiheena) ettei koko maailma pyörikään hänen sievän napansa ympärillä, vaan että täällä on muitakin asukkeja. Ja että vielä nuo kaksi hauskaa isompaa pelleä ovat myös äidin poikia....



Esikoinen on meilläkin vaativa ja äkkipikainen tapaus, mutta hän on suhtautunut aina pikkuveljiin tosi ihanasti. Nytkin odottaa iloisen uteliaana, millaista joukonjatkoa meille on taas tulossa.



Ja keskimmäinen on välillä hermostumassa yksivuotiaaseen (joka on oikeasti aika rasittava juuri nyt), mutta silti kantaa mulle lehdistä ja kirjoista kaikenlaisia vauvakuvia, ja sanoo että ' kato äiti miten iihana pieni vauva!' . Kyllä äidinsilmään tulee onnen kyyneleitä! :´´D



Jymy rv 27+5 ja p/00, p/02, p/04

olla tässä ketjussa aiemminkin mukana mutta ei ole tullut taas konetta avattua täällä hitaitten Hämeessä.

Tammikuun olin kuopuksen 2v kanssa flunssassa, koululaiset 12v ja 7v selvisivät onneksi ilman.

Lohduttavilta kuulostaa nuo remonttiaikataulut. Me myimme viime syksynä täysin remontoidun talomme ja ostimme tämän nykyisen täysin remontoitavan, ikääkin yli 100 vuotta joten suurin osa remontista on itseasiassa entisöintiä. Pellavaeristyksiä ja paperitapetteja yms. Pikkuhiljaa tehdään tässä asuessa. Sali ja kylpyhuone on valmis, sauna on ulkorakennuksessa. Syntyperäisistä kaupunkilaisista tuli siis maalaisia.

Meillä isommat on innoissaan vauvasta, kunhan kuulemma vain on sitten viimeinen, no näin on päätetty. 2 vuotias ei taida oikein vielä ymmärtää että mikä vauva se siellä masussa on. Viikkoja taitaa olla 22, en seuraa niitä niin tarkkaan.

Huomenta vaan kaikille =)



ELINAE: Minulla on ihan samanlaisia tuntemuksia esikoisesta kun sinullakin! Meillä poika myös 5v. =) Ilmoitinkin sen jo tuohon viereiseen päiväkotiin osaviikkoiseksi ja on kovasti innoissaan. Me ei olla vielä saatu paikkaa, joten ei olla käyty tutustumassakaan, joten katsotaan tilanne uudestaan sitten kun se aika on! Ajattelin minäkin, että jos poika ei paikasta tykkää, en aio sitä sinne kyllä väkisin viedä!! Ja jos paikka on mukava, niin saa nähdä jos laittaisin 3,5v. tytönkin sinne =)



KRETUKKA: Kyselit noista rattaista! Minusta paras ja pienin on Oran Duoletto tai Land (/Jovi Land). Sellaiset minä aion ostaa! Olisin halunnut Emmaljungat, mutta sitten on turha toivo mahtua meidän lähikauppaan! Meillä kuljetaan kaikkialle kävellen/julkisilla kun meillä ei ole autoa, joten jo senkin takia haluan kunnon rattaat! Jos te kuljette yleensä autolla, niin sitten suosittelisin jotain kevyitä matkarattaita =)



No eipä tässä muuta! Täytyy odotella että mies herää niin pääsee päiväunille :O



Baby, kolmikko & Keiju 7+1

heippa,

meille syntyi tyttövauva 27.1 klo 12.57 rv 39+4. Kokoa neidillä oli 3650g ja 51cm.

Nyt tässä harjoitellaan suurperheen elämää... :)

Onnellista odotusta teille kaikille, itse en taida paljon ehtiä koneella istua!

sagai

En ole tänne ennen kirjoitlellut, mutta ilmeisesti sovin myös tänne kun neljättä lasta odottelen.

Mielipiteitä kyselisin ... Ajattelin päivittää rattaita, kun noi edelliset vaatisivat kuitenkin huoltoa (renkaat... loppu). Onko teillä suurperheellisillä vinkkiä mallista, joka on peni ja näppärä! Tilaa on niukasti vaikka meillä on 7-hengentilauto, kun oman paikkansa vie n. 40kg karvakasa.



Ihana auringonpaiste!



Taidamme lähteä ulkoilemaan!



t. kretukka, muksut 99,01,04,06?

Hohhoijaa, että osaa ihminen olla rätti. Koko meidän joulu-tammikuun työ-opiskelu-remontti-sairastelu-yms. rumba ja kruunuksi viikonlopun synttärijuhlat. Esikoinen täytti 6 jo viikko sitten, mutta jouduttiin käytännön syistä vähän lykkäämään itse juhlia, joita sitten riittikin koko viikonlopuksi. Onneksi mies kävi välillä kahden vanhimman kanssa luistelemassa ja uimassa, muuten meillä olis menty 60h putkeen ylikierroksilla...



Nyt täytyy ottaa pari päivää tosi rennosti. Sitten vielä vähän opiskelu-esseitä kasaan, ja johan koittaa sellaiset viikot että pääsee pesemään vauvanvaatteita valmiiksi! :) Tosin meille pitää ostaa pari lipastoa, kun yksivuotiaan vaatteet on hoitopöydän laatikoissa kaappipulan takia.



Parin viikon päästä heivataan kuopus pinnasänkyineen poikain huoneeseen nukkumaan. Mies sai vihdoin kyseisen huoneen lelukaapit siihen kuntoon, että enää puuttuu ovista vetimet ja sisäpuolelta hyllyt... mutta liukuovet on sentään paikoillaan. Huone on ollut remontissa joulukuun alusta lähtien, ja sen piti tulla viikossa valmiiksi! No siihen en uskonut hetkeäkään, mutta joulua pidin realistisempana. En uskalla edes ajatella, miten te jotkut selviätte koko talon rakennusprojekteista! Meillä joka ikinen pikku korjaus vie ikuisuuden. Yli vuosi sitten tapahtuneen putkivuodon korjaus on siinä mielessä kesken vielä, että saunan katosta puuttuu paneelit... Ja mun mieheni on rakennusalan yrittäjä, eli kykyä on, vaan aikataulut ja ryhtyminen näkyy olevan iänikuinen ongelma.



Parin vuoden päästä meidän on pakko laajentaa tätä taloa. Hirvittää ajatuksin. Mies olis ollut aika valmis myös rakentamaan kokonaan uuden, mutta mun näkökulmasta tuo laajennuskin tuntuu aika epätoivoiselta kaiken muun ruljanssin ohessa. Pakko se vaan on, ja onneksi on tonttia jäljellä mihin laittaa.



Masu-Pertsa voimistelee öisin niin, että ihan tukalaa tekee ja on vaikeaa saada unen päästä kiinni. Se herää aina jos käyn pissalla, ja aloittaa sitten kunnon jumpan. Sitä vaan ihmettelen, miten heppu pystyy potkaisemaan samaan aikaan peräsuoleen ja kylkiluihin... No ehkä se on kokovartalopukkaus.



Ihanaa että on taas valoa ja linnut sirkuttaa. kunhan ei kaikki lumi sulais (ja toi pihamäki jäätyis taas...).



Hyvää vointia suureelliset! :)



t. Jymy rv 27+3 sekä p00/p02/p04

Jymy:Kuulostipa tutulta tuo remontin venyminen. Meillä miehellä on pieniä käynnistymisvaikeuksia aina ja remontti seisoo...Poikien huoneen ja yläkerran aulan piti valmistua aikoja sitten ,tapetit ovat edelleen seinissä ja maalit odottavat...Uudet huonekalut odottavat pahveissa ja homma seisoo.Tyttären huone valmistui kohtuu ajassa, kun appi piti huolta asioista. Mieheni on aina niin toivottoman huono aloittamaan, aina on mukamas jotain tai sitten hommat seisovat kuulemma minun takiani??????Ennen jaksoin jopa suuttua, mutta nyt annan vain olla.



Meillä on piha kuin liukurata, ei arvaa mennä leikkimään lasten kanssa etten vain kaadu, tylsää.Tulisi taas lunta!



Jaaha vaunuista kutsutaan. Voikaa hyvin!

Opemamma, nelikko ja vimpula rv 9+6

Jospa minäkin tästä aktivoituisin....



ElinaE:lle, meillä on 5v ja 3.5v pph:lla kerran viikossa ainakin kesään saakka. Ja se päivä on kuin lomaa! Tosin silloin yleensä hoidan asioita, siivoan tai teen muuta järkevää, yhden lapsen kanssa se on niiiiiiiiiiiiin helppoa :-)

Syksyllä tilanne muuttuu kun esikoinen aloittaa eskarin ja Kakkonen kerhon. Kolmonen on silloin 2v ja vauvan pitäisi syntyä syyskuussa.

Kuskaamisrumba on varmaan aikamoinen, valmiiksi jo hirvittää...



Jymy ja Opemamma, kuulostaa tuo remontin venyminen niin tutulta. Viimeksi laitettiin eteinen, joka piti valmistua Kolmosen ristiäisiin 10/04, mutta ON VIELÄKIN KESKEN :-(

Yläkerran remontti pitäisi aloittaa, koska kohta meiltä kerta kaikkiaan loppu tila ja 1 vessa on liian vähän, mutta....

Appiukko meilläkin on pääremontoija, miehellä ei paljon löydy intoa/taitoa. Tai ehkä sitä taitoa löytyisi, jos olisi intoa...ja aikaa.



Viikonalkua kaikille suureellisille!

Onnea matkaan kaikille tutuille tuolta suurperhekuumeilija puolelta!!!



Ja Kretukalle rattaista.Meillä kans oli viidennen syntyessä ongelmana mitkä rattaat mahtuu kyytiin.7 hlö tila-auto meilläkin.Teutonian rockyt menee tosi littanaan pakettiin,suosittelen!!!!



Perästä tullaan,L+5 ja haave

Enpä ole kerinnyt esittäytymistä enempää tänne kirjoittelemaan, mutta nyt kolahti tuo remontti asia niin että oli pakko naputella vastausta. Meillä myös oli tarkoitus että heti vuoden vaihteen jälkeen laitamme poikien huonejärjestelyt uusiksi niin että makuuhuoneemme viereinen huone vapautuisi vauvalle. Tämä tarkoittaa sitä että vanhimmainen poika muuttaa alakerran vierashuoneeseen ja yläkerran kaksi pikku makkaria rempattaisiin ( lattiat uusiksi ja seinen maalaus, ehkä myös vaatekaappien vaihto) mutta eipä vieläkään ole tapahtunut yhtään mitään.

En tietenkään vauvaa heti omaan huoneeseen laittaisi nukkumaan vaan vauvakori on kyllä meidän huoneessa, mutta hoitopöydän, pinnasängyn sekä vaatteet laitan heti omaan huoneeseen ( siis jos se saadaa valmiiksi ennen kun vauva syntyy 28/04)

Mies ei ollenkaan ymmärrä tätä pesänrakennus vimmaa kun tahtoisin jo päästä pesemään ja laittamaan vauvan vaatteita paikoilleen. Nyt kaikki ovat kauppa kasseissa ympäri kämppää. Hän ajattelee että onhan tässä aikaa, mutta eihän sitä koskaan voi tietää kuinka paljon sitä aikaa sitten onkaan ja mitä sitten loppuviikoilla jaksaa enään tehdä.



Ja tämä kun on meidän iltatähti ja 95% varmauudella myös viimeinen tahdon nyt kunnon vauva huoneen kaikkineen nalleineen ja hörhelöineen. Kun pojat syntyivä olin vielä opiskelija eikä opiskelija budjetilla ihmeitä tehty niin nyt haluan ottaa kaiken kiinni korkojen kera. Tästä tulikin mieleeni että pupujussikat ovat avanneet netti kaupan johon minulla ainakin upposi pieni omaisuus, mutta tuotteetkin olivat kyllä niiiiiin ihania! Ennenhän näitä tuotteita on saanut lähinnä messuilta ja joistain liikkeistä suppeista valikoimista.

Jospa ehtisin myöhemmin kirjoittelemaan. Nyt pitää mennä laittamaan iltapalaa.



T@hti

Kylläpä oli äkkiä pino tippunu kakkossivulle.



Lauantaina oli miehen veljen häät ja onneks juhlat sujui kaikin puolin mukavasti. Loppuviikko menikin niitä valmistellessa. Nyt sitten on palailtu takaisin arkeen.



Tänään oli yks kaveri, kolmen lapsen äiti käymässä kahden lapsensa kanssa. Mukavasti saatiin taas jutella ja lapset leikki keskenään (=levitti tavaroita pitkin ja poikin). Hän sanoi, että aika yllätyksenä tuli meidän vauvauutinen tai varsinkin ajoitus. Itse hän oli sitä mieltä, että tällä erää heille ei tosiaan voi tulla enempää ja syksyllä hän palaa töihin. Kuopus on silloin n. 2,5v.

Sainkin sitten aika pitkästi kertoa meidän tilanteesta. Ilmiesesti hän ei ollu joutunu yhtään pohtimaan lapsettomuuteen liittyviä juttuja, koska ei ensin ymmärtäny yhtään, mistä mä puhuin. Mehän oltiin lapsettomuustutkimuksissa ennen esikoista ja selvis, että mulla on polykystiset munasarjat. Silloisen tiedon mukaan en voinu saada lapsia ilman, että laserilla poltetaan reikiä munarakkuloihin. No, 9kk päästä mulla oli vauva sylissä. Mutta kakkosta ehdittiin jo tovi odottaa, vaikkei ikäeroa oo kuin 2v 3kk. Kolmosen kohdalla en niin hätäilly, vaikka ikäeroksi tuli 2v 4kk. Toki itellekin yllätys oli, että nyt ikäeroa tulee vain 1v10kk, mutta eipä tässä tosiaan arvannu jäädä odottelemaan. Tämän jälkeen pitää sitten miettiä tarkemmin. Mutta täytän syksyllä 33v eli kovin pitkään ei auta jäädä miettimään tai sitten pitää ola tosiaan sitä mieltä, että lapsiluku on täynnä.



Mutta nyt joudun kyllä mennä nukkumaan, että sais vähitellen univelkoja pois.



Voikaa hyvin ja laittakaahan muutkin kuulumisia, jos suinkin ehditte!



T@hti ja p n.6v, t3v8kk, p1v4kk ja rv 16+2

Jaksamisesta olette jutelleet: Meillähän tilanne on se, että kaksi vanhinta tyttöä ovat jo " isoja" koululaisia ja sitten on tämä nykyinen kuopus 1v1,5kk ja sitten tämä heinäkuussa syntyvä nelonen.



Isoista tytöistä on kyllä hirveästi jo apua monissa pikku hommissa, kuten voivat käydä lähikaupassa tai vievät roskiksen ulos ja se auttaa jo tosi paljon. Lisäksi nyt kun olen kotona, niin jaksamis ongelmia ei vielä ole paljoa ollut. Lähinnä odottelen taas kauhulla sitä kesää ja miten sitä jaksaa kahden pienen kanssa. Hyvässä muistissa on kuitenkin vielä isojen tyttöjen vauva-aika. Heillähän ikäeroa oli 1v11kk ja täytyy sanoa, että eka vuosi tuntui aika rankalta. Sen jälkeen on ollut kyllä mukavaa, kun ei ole tuon isompaa ikäeroa.



Eniten minua ehkä harmittaa nyt se, että tuntuu, ettei ole tarpeeksi aikaa kuitenkaan huomioida noita isoja tyttöjä, kun pikkuinen vaatii vielä niin paljon hoitoa (ja seuraa...on VÄHÄN äidintyttö...) Suunnitteilla on kyllä reissu Lappiin pelkästään isojen tyttöjen kanssa, pikkuneiti saa jäädä isin kanssa kotiin. Tytöt pääsevät laskettelemaan mummin ja papan kanssa ja minä voin keskittyä muutoin tyttöjen kanssa oleiluun.



Minäkään en enää muista pitikö vielä muuta kommentoida, joten taidan vetäytyä vaaka-asentoon koisimaan välillä:)



Jaja ja pikkarainen 16+1

Löysinpa minäkin tieni tänne sivuille...

Tuolla vauvojen puolella olenkin jo kirjoitellut, mutten ole näitä odotus puolen sivuja pahemmin lueskellut ennenkuin nyt ja suurperhehän mekin tänä päivänä jo nyt olemme.

Eli perheeseemme kuuluu iskän ja äipän lisäksi kolme lasta, vm. -90 poika, -92 tyttö ja -05 tyttö ja neljännen tulokkaan laskettuaika on 20.7 eli rv on nyt 15+6. Isommat lapset on siis jo yläasteella, ysillä ja seiskalla ja nuorimmainen on 10½kk.

Omakotitaloa asustellaan ja remontttia tehdään parhaillaan, kauhistuttaa tämä epäjärjestys, mä kun en voi sietää tällaista, mutta onhan se sitten ihanaa kun kaikki on ohitse.

Nyt on kolme makkaria rempattu seinistä lattiaan, lastenhuoneet. Olkkarin ja eteisen lattia odottaa uusimista, materiaalit on jo ostettu, kunhan vaan miehellä olisi aikaa aloitella. Eteisen kaapisto on tilattu, samoin väliovet, ei noista entisistä ovista kunnollisia enää saa, ovat jo sen verran vanhat. Keväämmällä olisi tarkoitus purkaa yksi väliseinä yhdestä pienestä huoneesta, näin me saisimme miehen kanssa isomman makuu sopen eli hommaa riittää...

Tämmöisiä meille.

-hanneliini-

Nyt pitäisi nukkua vaan täällä minä vielä kirjoittelen, HUOMENNA ALKAA TYÖT kahden vuoden tauon jälkeen. Huh miten sitä jaksaa kun olokin on vielä tällainen. No eiköhän se siitä. Tuntuu, etten osaakkaan enää mitään! Saas nähdä miten nuo kaksi nuorimmaista sopeutuu...eskarilaisella ei muutokset oo kovin suuria.



Kotikin on kaaoksen vallassa, mutta kun ei oo vaan yksinkertaisesti jaksanu touhuta. Milloin tää väsymys loppuu. Vielä ei kevät auringollakaan ole ollut toivottua vaikutusta. Onneksi ollaan vähemmän kotona niin ei keritä niin paljon sotkia.



Hyvää yötä!



Kretukka 13+5