raskaana alpeille

mutta kokemuksieni perusteella kannattaa miettiä seuraavat seikat:



- lasket niitä mäkiä, jotka varmasti tiedät taidoillasi hallitsevasi. Tutustu rinnekarttaan perusteellisesti ja mieti, mitkä mäet tuntuvat sen perusteellla hyviltä. Jos kuljette isommassa porukassa, on oma suunnitelma kyllä hankalampi toteuttaa.



Me olemme porukalla aina tehneet niin, että aamulla menemme niin korkealle kuin pääsee ja laskemme sieltä päivän mittaan alas niin, että joihinkin rinteisiin jäädään joksikin aikaa ylös-alas. Ylhäältä alas tosin käsittää KAIKKI värivaihtoehdot eli vaikeustasot, joten riskejäkin on. Lisäksi reitiltä poiketaan silloin tällöin, mutta raskaana olleassa ei missään nimessä kannata ottaa sellaista riskiä.



- paikalla on tietysti monentasoista laskijaa, joten aina on myös vaara, että vaikka itse halitset menon niin joku toinen ei. Silmät kannattaa pitää törmäysvaaran takia myös selässä. Ja varsinkin kun rinteet ja maasto ei varmaan ole teille ennestään tuttuja, niin ylläreitä saattaa tulla kulman takaa.



- bakteerikannan takia ei kannata olla huolissaan, vettä voi juoda jne. Samat säännöt siis pätee kuin Suomessakin, kannattaa syödä pihvit kypsinä ja huolehtia evästyksestä päivän ajalle.



Nämä nyt olivat sellaisia, jotka äkkiseltään tuli mieleen. Itse en ole raskaana ollessa lasketellut törmäysvaaran takia (minun tuurillani se törmäyskerta osuu juuri raskausaikaan), mutta jos olisin loman varanut jo etukäteen niin varmaan lähtisin. Lähinnä mietin tota ryh,män kanssa menemistä, koska se tuo eniten haastetta laskemiseen, mutta jos menet vaikka vaan miehesi kanssa, voitte valita juuri ne lasketteluun turvallisimmat rinteet.



Hauskaa matkaa!

Itse tein Karhunkierroksen Kuusamossa keskella korpea viikilla 11, ja sitten viela loman Ecuadorissa viikoilla 14-17, jossa siis viela ratsastin, maastopyorailin Andeilla jne. Tosin yritin olla varovaisempi, enka uhkarohkea, varsinkin siella vuoristossa. Senkin jalkeen olen toki lomaillut, mutta ei enaa mitaan aktiivilomia, vaan ottanut vahan iisimmin.

Eli jos vointi on hyva, niin makeen vaan!



Browniette 33+5

Nauttivat sitte kaikista musita ohjelmista siellä jne.



Musta Pumpulilla oli hyvät ohjeistukset jos rinteeseen kuitenkin aiot =)

Itse en menisi vaikka laskettelukokemusta onkin jo yli 20 vuodelta. Pelkään ottaa riskejä kun on vauvoista kysymys, muuten olen sitte hurjapää ;)

että noilla viikoilla isompi ongelma mahdollinen kaatuminen tai törmäys on sinulle itsellesi kuin masuasukille. Vaavi on vielä niin pieni, että tuskin tärähdyksestä välittää, mutta entä jos loukkaat itsesi niin pahasti, että olisi tarvetta leikata? Tällöin kai normaalit nukutukset ja puudutteet eivät tule raskauden takia kyseeseen (vai voiko joku alaa paremmin tunteva valaista, kuinka homma menee?). Toisaalta kyllähän raskaana oleville sattuu varmasti onnettomuuksia ja jotenkin ne onnistutaan hoitamaan.



Hmm, sinuna ehkä lähtisin kuitenkin, jos kovasti tekee mieli, itseltäni menee tämä laskukausi ihan sivu suun (nyt rv 38). Mutta ehkä jo ensi vuonna taas.

minä olin laskemassa esikoista odottaessani rv10. illalla kävi sitten niin että aloin vuotaa. olin ihan paniikissa ja päivystykseen matkasimme. elossa oli poika mutta minun lasketteluni sillä lomalla loppui siihen. enkä ole sen jälkeen raskaana laskenut, koska jäi miete että oliko vuotyo vain sattumaa vai seurausta siitä että menin rinteeseen rypemään...



raskausaikana ei kyllä suositella mitään missä on kaatumisvaara. alussa tietysti riski on aika olematon.

mitään täysin varmaa ei voi sanoa mihinkään suuntaan. jos lasket niin laske siellä missä olet varma että pysyt pystyssä. muiden törmäilyjä sinuun et voi estää valitettavasti.

Esikoista odottaessa olimme alkuraskauden aikana lomalla Alpeilla. Oli kesä, mutta menimme jäätikölle laskemaan. Noilla viikoilla masu ei vielä näkynyt eikä menoa haitannut, mutta korkea ilmanala oli ilmeisesti liikaa. Siellä jäätiköllä oli sen raskauden ensimmäinen ja viimeinen pahoinvointikohtaus. Johonkin hankeen oksensin ja päätin, että tämä ei ole kovin mukavaa! Eli mikäli et ole urheilija tms., niin kannattaa varautua ohuen ilmanalan aiheuttamiin tuntemuksiin! Turvallista matkaa!



Ansu 18+3

Jos laskette perinteseen (?) tapaan niin, että aamulla kabiinilla/junalla ylös huipulle, ja tulette sieltä alas päivän mittaan, niin suuri osa mäistä on sellaista kapeaa metsäreittiä. Näissä törmäysvaara on suurin, koska väylät on tosiaan kuin " metsä- tai vuoristoteitä" , jotka sitten taas tulevat leveään normaalirinteeseen (niinkuin me rinteen käsitämme). Rinne saattaa olla minkävärinen vaan, kun se osuu reitille alas (huolellinen reittivalinta on tärkeää). Perusrinteen, jotka tietysti ovat isoja nekin meidän mittakaavassa, voi laskea ylösalas, koska niissä on tuoli- tms. hissit. Mutta kun jatkatte taas matkaa alas vuorelta, niin nämä kapeat mäet ovat suurin osa reittiä.



Sinuna ehkä tekisin niin, että valitsisin mahdollisimman alhaalta perusrinteen, sinisen tai vihreän, ja junnaisin sitä eestaas. Vaihtoehtoja on varmaan useita myös siellä teidän kohteessa, joten eri päivänä voi mennä eri rinteeseen. Näissä perusrinteissä on leveyttä ja tilaa, jolloin törmäysvaara on pienempi.



Kaatumisvaara noilla vuoristo- ja metsäreiteillä on paitsi törmäämisessä niin myös siinä, että alkuun ne ovat vieraita ja todellakin varsin luonnontilassa olevia. Rinteitä hoidetaan, mutta nuo villit reitithän ovat lähes kokonaan hoitamatta. Jos yöllä on satanut lunta, sitä saattaa olla hurjasti (itse kaatuilin mm. siksi, että uppolumen yllätettyä sukset olivat ohjauskelvottomat). Toisaalta taas eilen hyvässä kunnossa ollut reitti saattoi yhtakkiä huomenna olla jäinen. Sukset kannattaa todellakin huoltaa ennen lähtöä!



Tulipa pitkä selostus, mutta ajattelin kertoa nämä seikat, jos et ennen ole Alpeilla ollut.

viikoilta eteenpäin sitä ei suositella lainkaan. Ei koske kai kuitenkaan ihan alkuraskautta. Isompi ongelma voi olla väsymys ja pahoinvointi.

Eihän ole pakko ottaa kaikkea ihan täpöllä irti, joten loukkaantumisriskiä voi omalla toiminnallaan pienentää. Pienet muksahdukset ei tuossa vaiheessa haittaa. Sinänsä alpeilla olosta: Itse olen käynyt siellä raskausviikolla 35 ihan huipuilla asti kävelelmässä. Tosin kesä-aikaan. Ei ollut mitään ongelmia. Kyllä ne ihmiset sielläkin lisääntyy :)

raskaaksi asuessani alppimaassa, ja paikalliselta gynegologilta kysyin laskettelusta, niin kyllä kuulemma voi, ja kävinkin itse ihan alkuviikoilla, tosin hyvin helpossa rinteessä ja hiljaa. Tämä lääkäri oli muuten hyvin varovainen, kielsi mm. saunomisen (maassa maan tavalla...), ja rullaluistelun yms. missä voi kaatua, mutta piti siis laskettelua kuitenkin turvalisena.



Suomen neuvolassa kysyin sitten samaa, ja kielsivät sen vuoksi, että joku voi tulla kovaakin takaa ja rymäyttää päälle.



Itse uskaltaisin ehkä luottaa alkuviikoilla enemmän paikalliseen lääkäriin. Mutta tosiaan, mäen ja oman kokemuksen mukaan! Hyvää matkaa, pääsisipä itsekin niihin maisemiin!

Kiitos hyvistä vinkeistä ja vastauksista. Soitin lopulta Jorviin kätilölle, joka totesi ettei näe mitään estettä matkalle. Ei edes korkea ilmanala ole vaarallinen sikiölle, jos äiti pystyy hengittämään, sikiö voi hyvin.

9. viikolla(jolloin matka) raskaus kuitenkin niin alussa, että vaikka vähän kaatuisikin, on sikiö aika hyvin vatsan turvassa vielä.

Tiedän että tapaturman riski on silti, mutta voihan se suomessakin sattua vaikka mitä muuta urheillessa. Otan rinteet vastaan rauhallisesti nauttien enkä mene vaarallisiin paikkoihin, ja ainahan pitää laskea silmät selässä olipa suomessa tai ulkomailla ja sellaisella vauhdilla, jota pystyy itse kontrolloimaan.

Edellisessä raskaudessani ei ollut minkäänlaista pahoinvointia ei päivääkään, eikä tässäkään raskaudessa ole ollut, joten en usko että paha olo tulee korkealla, jos ei ole aikaisemminkaan korkeissa paikoissa käynyt heikottamaan. (olen käynyt Andorrassa laskemassa eikä tullut paha olo korkealla). Eiköhän matka mene hyvin, kun pitää järjen päässä ja menee omalla vauhdilla.



Hyvää odotusta kaikille.