***HELMISIMPUKKOJEN maanantai***

Miten meille ei ollut vielä pinoa??? Vai olinko sokea???



Minulla oli taas sama homma supistusten kanssa. Illalla hieman supisteli ja yöllä/aamuyöllä sit se taas alkoi säännöllisempänä. Nyt sit aamulla se on jatkunut, mutta eiköhän se taas tästä kohta lakkaa, niin kuin muinakin päivinä... Mälsää. No, tänään on sentään neuvola, että voipahan sit siellä kans valittaa tätä tilannetta. Ärsyttää, kun alkaa jo vähän toiveikkaasti jännittämään, että josko nyt tulis lähtö, mutta ei sit kuitenkaan. Pöh pöh.



Pitäis varmaan jaksaa mennä aamupuuron keittoon, mutta taidan katsoa ensin sydämen asialla ja neuloa samalla tiitille villapukua.

Ja oikein hyvää huomenta kaikille helmiksille!!!!!



Kirppu 38+2

taas yhtä pyörimistä, ja vessassa/juomassa rampaamista.



onko teillä muilla sellaisia tuntemuksia, niinku lonkat meinais lähteä irti kun yöllä esim, nousee sängystä?



mä luulen että tuo kylellään nukkuminen ei oikeasti oo mun juttu. ennen raskautta nukuin aina selälleen tai mahalleen, ja nyt on sitte tietyistä syistä pakko nukkua kylelleen. ja aina se lonkka mikä on alapuolella on ihan kipee, ja lonksahtaa kun lähtee käveleen...

vaikka yöllä vaihdankin kylkiä n.10 kertaa... eli toisin sanoen aamulla molemmat lonkat kipeenä! auts!



pystyykö joku nukkumaan vielä selälleen?

mulla puutuu siinä jalat... :(



miisa 37+5

Onpahan ollut vuorokausi... Olin eilen illalla ihan varma että nyt tuli lähtö. Kävin fiksuna koiran kanssa tunnin kävelyllä päivällä kun oli niin nuutunut olo ja ilma kaunis. Hyvältä se kävely tuntui silloin mutta sitten pari tuntia jälkikäteen niin olo oli todella tukala. Sitä ei jotenkin osaa kävellä koiran kanssa rennosti kun varoo liukastumista ja repimistä. Klo17 alkoi sitten supistella ja tuntu että koko ajan sai ravata vessassa,alavatsassa kummallinen paine. Supistuksia tuli 5-10min välein mutta kestivät vain 10-30sek. Tätä jatkui klo19 asti ja sitten tuli tasaisesti 7min välein mutta kesto edelleen lyhyt. Menin sitten suihkuun yhdeksän aikaan kun olo alkoi olla aika nuutunut. Tätä supistelua kesti sitten tonne klo23 asti ja sitten loppui kun seinään. Pettymys oli kova!!! Olin jo ihan valmis lähtemään koska oleminen on päivä päivän jälkeen vaan tuskaisempaa.

Kaiken tän supistelun kruunas yöllä se kun tunsin tukehtuvani. Nukuin ilmeisesti jotenkin tosi kummallisessa asennossa koska heräsin viiden aikaan siihen että selkä oli niin jumissa ettei henki kunnolla kulkenut. Väänsin itseni hirveän kivun saattelemana istumaan ja haukoin henkeä kuin kala kuivalla vedellä. Tunne oli aika kamala koska vatsakin tuntui jotenkin tosi löysältä ja tyhjältä,pelästyin että vauva on jo tukehtunut. Nousin sitten vähn kävelemään ja juomaan mustikkakeittoa. Ja onneksi masukki alkoi jumpata!!! Mietin sitten siinä yön pimeinä tunteina että mahtaisko käynnistyksen saada sillä perusteella että äippä voi huonosti????? Ei kyllä käynnistetty vuosi sittenkään vaikka kuinka kinuin,niin kauan kun vauvalla ei ole hätää niin äitin voinnilla ei ole väliä...



Nyt on olo onneksi taas suht hyvä. Mietin tossa että pitäiskö kenties katsoa vauvalle kotiintulovaatteet ja pakata sairaalakassi muutenkin valmiiksi. Ja ehkä tuo kehtokin pitäisi kasata ja laittaa valmiiksi. Eilen illalla supistuksia seuratessani oikeastaan tajusin että lähtö voi tulla koska vaan. Ja jos meno on rajua niin siinä ei ehkä tajua etsiä hammasharjaa ja tahnaa kassiin!!! : )



Tuli mieleeni että mihin palstalle me sitten pinoudutaan kun kaikki helmet on jakautuneet???? Tuskin tänne odotuspuolelle enää??? Vai loppuuko pinoutuminen sitten kokonaan?? Iskeekö aikapula... Olis nimittäin hauska tietää miten kenelläkin arki sujuu ja pitikö ennusteet sukupuolista paikkansa...



Nyt on pakko lopetella kun väsymys alkaa painaa ja selkä huutaa armoa!! Mietin yöllä kauhulla sitäkin että jos selkä on näin jumissa kun pitäisi ponnistaa niin taitaa jäädä ponnistukset aika tehottomiksi... Saas nahdä kuinka käy!!!!



Mukavaa viikon alkua kaikille ja toivotaan että kohta päästäisiin jo kunnolla asiaan!!!!

Devil&Toivo 36+3

Voi itku ja hammasten kiristys. Tämä olo menee todella huonoksi :( Liikkuminen on yhtä tuskaa eli jokainen askel saa kyyneleet silmiin eikä makaaminen tai istuminen ole yhtään sen parempi. Lääkäri sanoi, että liitoskivut menee vain pahemmiksi, mutta tahtoisimpa tietää kuinka pahaksi tästä voi vielä mennä!!! Miehelläkin on välillä kyyneleet silmissä kun kattelee tätä mun oloa eikä voi tehdä mitään. Tätä pitäs sitten jaksaa ensi viikon perjantaihin jollon on rv 37 täynnä, sitten voitas EHKÄ alkaa käynnisteleen. Mulla on aika nyt tulevana perjantaina äitiyspolille jossa katellaan tilannetta, aion kyllä vaatia käynnistystä jo silloin.



Viime yönä supisteli todella kovasti, mutta ne loppui sitten kuin seinään. Nyt aamulla on jatkunut joskaa ei mitenkään säännöllisesti.



Onneksi on olemassa ihania ystäviä jotka käy mua piristämässä sillä itse en pääse oikeen mihinkään. Vähän voin liikkua silloin kun otan jumalattoman annoksen kipulääkettä, mutta niitä ei saa syödä kuin näkkileipää.



Taas pakko nousta tästä ja yrittää jotain toista asentoa.... Kivuttomampaa päivää muille Helmille.



Birdy ja Inkku 35+3

Yö meni hyvin siihen saakka, kun mies nousi puoli viisi töihin... ja itse kävin pissalla, ja sen jälkeen ei taaskaan tullut uni, joten nousin sitten ylös, ja katselin töllöä vähän aikaa, ja nukuin pari tuntia sohvalla, ja nyt on sitten lonkat niin p...run kipeät, että sattuu tää istuminen... No, ehkäpä tää on ohi menevää.



Masussa painetaan entiseen malliin, ehkä hieman on rauhoittunut, ehkäpä tuon laskeutumisen johdosta, mikä ei todellakaan haittaa mua yhtään!



Tänään olis tarkotus leipoa tuonne pakkaseen jotakin. Ehkäpä teen muffinseja ja jotain muuta pientä kivaa... Miehen kanssa just eilen puhuttiin että täytyy sanoa kaikille että tervetuloa vierailulle vasta kun ollaan itse tutustuttu tulokkaaseen eli joko viikon tai kahden kuluttua kotiinpaluun jälkeen. Saa nähdä kuka uskoo... Meillä on sellainen tilanne että tää on mun vanhemmille eka lapsenlapsi ja appiukolle toka, mutta miehen siskontyttö täyttää kohta jo 16, joten... Ja appiukon puolella ei sitten vielä olekaan kellään muulla pienokaisia...



Lueskelin nuo viikonlopun pinot, ja aikas moni on menossa huomenna ti synnytyksen suunnittelukäynnille... niin myös minäkin. Ihan kiva että pääsee vielä kerran ennen toukan syntymää näkemään että kaikki on kunnossa... Jännittää...



No, nyt on pakko nousta tästä tuolista pois, tuo alapää kun on ihan tulessa...



napero ja masukki 37+4

...lukea, että muillakin on liitokset sökönä. Tietty on harmi, että esim. sulla Birdy on noin kamalan kipeenä paikat. :( Toivottavasti ne eivät sulla siitä enää ainakaan kovin paljoa kipeydy! Mulla on lähinnä aina silloin liitokset kipeenä, kun on ollut kauan paikallaan. Kun vähän " verryttelee" , niin sit näiden lonkkien kanssa pystyy jopa ihan elämään, mutta liikkeelle lähdöt sattuu.

Hiukan pirteämpänä kuin eilen :)

Oltiin illalla kevereiden kanssa hiukan ulkona, siis minä istuin kantapaikassamme miehen toppahousut jalassa, kyllä keräsin katseita. Pojat mulle vitsaili että pitäis kuulemma ostaa isompi talvitakki kun on niin kireä ;) No en nyt enää viitsi kun on aikaa näin vähän ( ehkä se 4 viikkoa ) Joo ja sit ne vitsaili koko ajan mun masusta -kerrankin sai huomiota osakseen. Tuli vaan sellai olo että voishan sitä jo päästä masusta eroon ja nauttia normaali olotilasta :)

Mutta kaikki aikanaan !!



Teillä muilla tuntuu jo supistelevan ihan mukavasti, mulla loppui kuin seinään , lauantaina tuli muutamat poltot -siinä kaikki. Ja uskon kun nyt kerran lepäämään pääsin niin ei niitä suppailuja sitten enää tulekaan ja mennään 2 viikkoa yli lasketun !



Marju , mä olen kans pelkopolin asiakas ja hiukan kyllä jännittää koko touhu, torstaina on synnäri arvio ja mulle sanottiin että ilmeiseti jotain päätöksiä tehdään. hui kyllä jännittää ( mä olen leikkauspelkoinen myös )



Niisku65 täsä mun s.posti laita tuonne se ohje ! KIITOS jo etukäteen . minkki.alho@jippii.fi





nyt mä meen syömään ja jatkaa mun päivän siivousta - varasto pitää saada siistiksi ennen muuttoa ja heitän kyllä ihan surutta roskiin mitä en tarvitse enää !



minkki ja osku 35+6

mä olenkin sitten maannut angiinassa täällä kotosalla,kiva kun vielä yläpääkin tulee loppumetreillä kipeeksi.



mua ei nyt supista yhtään, tänään pitää raahata rakkia ulkona jos vaikka se auttais ja kun ulkona kärsii hengittää.

mut semmosia menkkakipuja on kyllä ollut koko ajan ja hermot on kireellä!! ja uni maistuu, mä voisin nukkua vaikka koko päivän mut ei oikeen hommat etene jos makoilee.



Lauantaina otettiin vaunut tuolta säilöstä sisälle, tyttö heti koeajeli niillä sisällä, ihan elvis-isosisko on tulossa.Mut sit tuli ongelma,kärryistä riippuu 2 nepparillista " narua" eikä osata laittaa niitä mihinkään...nyt ne sit lepattaa tossa sivuilla....liian monta liikkuvaa osaa!!!



joku oli kirjoitti tekevänsä semmosta marianne kääretorttua, missä se ohje viipyy?????alkoi sylki kiertämään suussa!!!!!



tsemppiä kaikille tasapuolisesti, kolotti tai ei.Yritetään kestää vielä hiukan, ei pitäs olla enää kauaa. Ja joko se Taysissa makaava on vauvelin tekassut???



kuumetta ja vauva 38+3

kiitokset kaikille tsemppauksesta. Ei tämä meidän vaavi nyt vaan ota syntyäkseen yhtä itsepäinen kuin isosiskonsakin : )



" Lyhkäisesti yrityksistä" : Perjantaina sain kahdesti 1/4 zytotecia, käyrä piirsi hyvin supistuksia ja " kaikki" oli ihan varmoja, että sillä käynnistyy. No ei käynnistynyt lauantaina sain 1/4 aamulla ja puoliskan sitten puolen päivän aikoihin. Ja taas hyvin supistuksia jne kyllä se siitä lähtee..itse olin varma, että ei käynnisty joten kaksi tuntia ruinasin lauantaina, että antakaahan nyt vain se päivän kolmas annoskin (normaali käytäntö kun on tuo zytotecia kolmesti päivässä). No ei auttanut kolmas annos. Eilen olikin sitten vuorossa sali ja oksitosiinitippa ja jälleen sama tilanne tippa sai aikaan supistukset mutta eipä se siitä käynnistyntyt. Olisivat halunneet puhkaista kalvot vauhdittaakseen tipan vaikutusta mutta en suostunut...Itse kun pessimistinä olen varma, että se ei mitään muuttaisi ja sitten joutuisin sektioon.



Nyt vuorossa välipäivä ja huomenna mietitään miten yrityksiä jatketaan. Kätilö kertoi, että lääkärit olisivat halukkaat puhkaisemaan kalvot kun uudelleen synnyttäjällä se yleensä aina käynnistää synnytyksen. Lisäksi sitä puoltaa se, että vauvan pää on jo niin alhaalla ja kohtu on auki 3 senttiä sekä kanavaa jäljellä noin sentti. (tilanne on ihan sama kuin se oli käynnistyksiä aloitettaessakin, eli aiemmat yritykset eivät edistäneet " milliäkään tilannetta" ).



Eli huomenna vuorossa olisi suurella todennäköisyydellä jälleen sali+oksitosiinitipat+kalvojen puhkaisu. Tosin mä nyt oon niin jästipää, että mietin uskallanko antaa niiden puhkaista, näissä minun raskauksissani kun mikään ei tunnu menevän niin kuin yleensä. Itse olisin halukkaampi jatkamaan noita zytotec käynnistysyrityksiä.



Eli tällaista omaa napaa vain jälleen täältä 15 minuuttia koneella kun on täyttymässä..odottamisen iloa teille kaikille sinne. Itse en täältä kuulemma enää yhtenä kappaleena pääse kotiin...



Kaalilaatikolta terveisiä hän palasi tänään osastolle.



Marcel 38+2

Oonkohan mä viimeinen,joka jäi äitiyslomalle... Tänään on meinaan ensimmäinen päivä ja kyllä hieman oudolta tuntuu. Mies on samassa paikassa töissä, joten eihän siitä firmasta ihan kunnolla eroon pääse. Ja toisaalta oon kyllä viihtynyki siä, työkaverit lupas laittaa sähköpostia aina välillä tänne suuntaan ja kaikki on ihan innoissaan oottamassa et mennään pikkusen kans näytille. Sit ku tää joskus keksii tulla ulos...



Voinnista... Otan osaa teille kaikille, joilla noita vaivoja riittää. Mä oon itse vasta viime viikolla oppinu mitä tarkoittaa supistus. Mut sellasia kivuliaita ei tuu ku ehkä yks tai kaks per päivä. Liitoskivut on välillä ilkeitä, mut näköjään niittenki kans pystyy elämään. Yöt nukutaan oikein hyvin. Tosin välillä on lonkat hieman kipeenä, mut helpottaa ku vaihtaa kylkee. Enkä tosiaan voi maata selällään kun ehkä just ja just sen ajan ku mies rasvaa masun/rinnat/lantion. Se on sen jokailtainen homma, jonka on tehny ihan plussaamisesta lähtien. Eikä onneks oo tullu arpia paitsi ihan pienet toiseen rintaan. Yks ikävä vaiva multaki löytyy, meinaan närästys. Ei oo ikinä ennen raskautta vaivannu, mut nyt on ihan jokapäiväistä..



Tuntuu viä niin kovin kaukaselta ajatukset sairaalakassin pakkaamisesta ja sängyn suojaamisesta. Oon ihan varma et mennään reilusti maaliskuun puolelle tän vauvelin kans. Mun tuurilla käynnistetään sillon 13.3 ku on viimenen päivä... No, torstaina on lääkäri, joten sit selviää miltä paikat näyttää. Vaikka en uskokaan et siä on mitään tapahtunu.



Nii, niistä ruokien tekemisestä pakkaseen. Meillä mies hoitaa yleensä noi ruokajutut. Mä hoidan sit muun kodin. Mut ajattelin et voisin tehä vaikka jotain makaroonilaatikkoo pakkaseen, se ku on muutenki parasta paistettuna. Ja kyllähän ranskalaisilla ja lihapullilla pärjää tarpeen vaatiessa... =)



Johan tuli taas juttua. Nyt mullaki on aikaa käydä vähä useemmin kirjottelemassa. Vaikka aion edelleen jatkaa koulua, et ei ihan päivät mee kotona ihmetellessä..



Jansku & Möhkis 35+

Minä myöskin totuttelen tähän äippälomailuun taas, hyvin ollaan pojan kanssa päästy lomailun makuun kun taas nukuttiin melkein yhdeksään =) Tosin yö meni vähän pyöriessä kun taas iski meikäläiseen tämä perhanan flunssa, syksyllä kärsin siitä sen 2,5 kk, toivotaan että tällä kertaa menee vähän nopeammin ohi. Äsken ulkoiltiin pojan kanssa tunnin verran, ihanaa että ne pahimmat pakkaset meni ohi mutta nytkin tuulee niin paljon että väkisin meinaa jäätyä. Ja poika vaan sanoo että ei vielä sisään äiti...



Tuosta leipomisesta...mulla löytyy yleensäkin aina pullaa yms. pakkasesta, nyt tosin viime aikoina olen ollut vähän laiskempi leipomaan. Jospa nyt sitten taas lomaillessa innostuisi. Stressiä en aio ottaa. Ruokia tuskin teen valmiiksi, osaa niitä mieskin tarvittaessa valmistaa ja syököön sitten vaikka eines maksalaatikkoa jos eivät muuta keksi. Isommat lapset kyllä valittaa että iskä tekee aina kanankoipia..=) No kai sitä pari päivää voi kanankoipiakin syödä. En toivottavasti joudu montaa päivää siellä sairaalassa nököttämään.



Omia oloja... mä en edelleenkään edes tunne olevani raskaana jos ei tätä möhköfanttia muistuttavaa olemusta oteta lukuun. Siis ei supistuksia tai muutakaan. Samanlainen oli ensimmäinen raskautenikin, oikeastaan vielä helpompi koska lähtöpainoakin oli 20 kg vähemmän. En kyllä valita tätä kivuttomuutta ollenkaan, sääliksi käy kaikkia teitä jotka kärvistelette. Tosin taitaa teillä kaikilla olla ennen meikäläistä nyytit kainalossa. Vähän olen kyllä epäillyt että vauva saattaisi olla hiukkasen laskeutunut kun ei tuo närästys enää ole niin paha, eilinenkin meni ilman yhtään Rennietä. Vai mahtaako olla toiveajattelua...



Hämeenlinnan Helmet: olikos se tapaaminen nyt sitten torstai klo 12? Taidan kuitenkin viedä pojan hoitoon niin saan koko päivän shoppailla rauhassa ja kahvitella. Ilmoitelkaahan!



Nyt ruoan laittoon miehelle, pojalle ja varmaan sähkömiehellekin joka tuolla sähköistää teinin tulevaa kämppää! Mukavaa alkuviikkoa,



Manna ja eekuli 35+3

Heti ekaks Marcelille tsemppiä, tulehan ilmoittamaan sitten miten kävi :) Niin, ja Kaalilaatikolle!



Itse ihan jumissa taas joten tulin vain pikaisesti käväsemään...pitää taas mennä sitten makuulle... Ajattelin seurailla olotilaani ja soittelen sitten polille kun hermot menee lopullisesti... makuuasento ainoa missä ei mitään vaivaa. Vauvakin pörrää ihan normaalisti joten kaitpa siel masussa hyvin voidaan vaikka mä olenkin ihan rikki. Eli vähä olen kade kun jotkut pääsevät jo synnyttämään... No, torstaina neuvola, pitää ottaa kunnon valitukset siellä sitten kehiin :)



Tänne ei siis mitään uutta...onneksi en ole ainoa kärvistelijä, helpottaa vähän omaa oloa sekin :)



Kovasti eteenpäin :D



Sasuliini ja hajuherne 38+3

Palailin sieltä just, eikä mitään ihmeempiä tapahtunu. Kaikki arvot oli hyviä. Paino oli noussu viikossa 1,6kg, mutta taitaa olla turvotusta, kun oon syöny koko viikonlopun vaan herkkuja ja suolaa. Sanoinkin terkalle ennen punnitusta, että on varmaan paino noussu kamalasti, kun on niin turvonnu olo. Sf-mitta ei ollu enää kasvanu, enemminkin vähän laskenut. Pojalla taitaa olla syntyminen pikkuhiljaa mielessä.



Mäkään en ole suojannu sänkyä mitenkään. Jotenkin tuntuu, että ne vedet menee yleensä pystyasennossa.

Ja mä en ainakaan pystynyt mitenkään huomaamaan etukäteen, että kohta tulee vedet. Yhtäkkiä vaan seisoin housut litimärkinä vesilammikossa. Onneksi olin kotona. Automatkalle sairaalaan laitettiin penkille jätesäkki ja pyyhe päälle. Vettä tipahteli kuitenkin vielä pari tuntia sen ensimmäisen syöksähdyksen jälkeen. Pyyhe piti vaihtaa matkalla kerran, kun alko olemaan niin märkä.



Marcelille ja kaalilaatikolle kärsivällisyyttä sinne sairaalaan. Sairaalassa makaaminen on aivan järkyttävän tylsää. Toivottavasti pian kuullaan iloisia vauvauutisia!



Mulla menee hermot ihan täysin äitiyshousujen kanssa. Tuntuu ettei mitkään pysy ylhäällä. Omistan 7 paria äitiyspöksyjä ja ainoot mitä pystyy käyttämään on farkkuhaalarit. Ne ei ainakaan valu alas koko ajan. Niiden lisäksi jalassa on yleensä " tavalliset" trikoo/verkkarihousut joiden vyötärö pysyy tossa mahan alla. Harmittaa vaan, kun on heittänyt rahansa hukkaan. Noista housuista olen tosin ostanu vaan kahdet tässä raskaudessa. Muut on saatuja, kirppikseltä tai esikon raskausajalta.



Nyt mäkin tajuun mitä tarkotatte teidän sukkapuikkojutuillanne. Viikonloppuna tuli taas sellanen tunne, kun joku törkkis tuolta alakautta suoraan kohdunsuuta. Mulla on ollu niitä muutaman kerran aikasemminkin, mutta kestävät niin hetken(alle minuutin)etten ole oikein noteerannu niitä sen kummemmin.



Mun täytyy jatkaa taas hommia, kun tuntuu että aika loppu kokonaan kesken.



Tintti & Masu-Ukko 36+6

Väsyttää taas niin että menen kohta nukkumaan, meinasin jo nukahtaa kun pojan kanssa köllöteltiin sängyssä, mutta vähän piristyin kun nousin ylös sitä omaan sänkyyn laittamaan. Nyt se pyörii ja laulelee siellä. Olo on suht hyvä, liitokset on kipeinä, samoin häntäluu



Mua ei pahemmin supistele. Tai siis sellaisia kivuttomia rasitussuppareita kyllä tulee kun kumartelee tai nousee seisomaan, muttei mitään säännöllistä. Ei kyllä poikakaan niillä varoitellut vaan oliskohan synnytystä edeltävänä iltana hetken supistellut kivuttomasti mutta säännöllisesti, ei sen aikaisemmni. Eli tuskin tämäkään tulostaan varoittaa. Toiveikas olen että ennen laskettua aikaa synnärille silti päästäisiin. Ja seksi ei saa aikaa yhtäkään supparia.



Olen kyllä ajatellut tehdä ruokaa pakkaseen, itselleni ja pojalle siis. Jos jotain leivon niin ne on ristiäisiä varten, vierailijoille en ole ajatellut varata mitään, tuokoot omat pullat :) Eipä meille montaa kävijää varmasti tulekaan, äitini tietty, täti ja serkut tulee joskus, mutta ne ei heti kyllä tuppaa. Mummini tulee jossain vaiheessa, luultavasti sentään ennen ristiäisiä, ja ehkäpä muutama kaveri. Ei paljon siis. Viimeksi kaverini äiti oli leiponut mulle ison kuivakakun (ai että tykkäänkin sen kakuista!) ja itsepä siitä puolet söin, toinen puoli meni sitten jo homeeseen...



Sängyn suojaamista olen myös miettinyt, viimeksi ei ollut mitään ja vedet alkoikin tiputella vaan päivällä, menivät vasta synnärillä kun kalvot puhkaistiin. Mutta tietty ei voi tietää miten käy tällä kertaa. Muovifrotee hiostaa ikävästi eikä pysy paikallaan kun meillä ei lakanatkaan pysy (kaikki vähän liian pieniä 180cm sänkyyn). Meillä on 4v vanhat patjat ja ihan hyvät on vielä kyllä. Ajattelin että laittaisin muovifroteen ja pyyhkeen petauspatjan sisään. Patjan päällinen on tarkoitus muutenkin pestä lähiaikoina niin frotee estäisi sitten sen ettei mene itse petariin asti. Ja kun mun äiti tulee poikaa hoitamaan niin se kyllä ihan pyytämättäkin ottaa päällisen pestäväksi :D



Huomenna on neuvola ja lääkäriin ajattelin mennä, jos tämän poskiontelotulehduksen saisi vihdoin taltutettua, onhan sitä kestänyt jo joulukuun alusta asti...



t. Tuuliina 37+0

Olipas kiva kuulla Marcelin kuulumisia. Onks siellä sairaalasakin tietokoneet. Ei meidän synnärillä kyllä taida olla. Mutta ehkä mä pärjään sitten pari päivää ilman, vaikka saattaa niitä vieroitusoireita toki tulla. =)



Mun olo on parin päivän sisällä helpottanut jonkun verran. Liekö vauva taas mennyt vähän alemmas kun henki kulkee paremmin. Liitokset tosin on kipeinä edelleen ja niin edespäin, mutta fyysisesti voin ainakin paljon paremmin kuin vähään aikaan.

Tsemppiä vaan kaikille joilla kivut vaan yltyy. Enää muutama viikko niin helpottaa viimeistää (varmaan helpottaa nuo sanat oloa ihan kauheesti)



Kiva kun pakkanen oli jo vähän laskenut kun ei ole enää kun n.14 astetta, ja sain pojan pihalle nukkumaan ja on ihana pieni oma hetki tässä koneella. Mieskin nukkuu kun oli yövuorossa. Ruoka tuoksuu uunissa. alkaa olemaan jo nälkä. Possun uunifilettä ja pottuja NJAM!

Heräis jo tuo mies niin pääsis syömään!



Huomenna mäkin menen sinne sairaalalle. Mulla iskee aina n. kilometri ennen sairaalaa kauhea jännitys ja tuntuu ettei henki kulje kunnolla kun pitää astua ovesta sisään. Tai siis edellisen sektion jälkeen on ollut tuota vaivaa. Ihana tunne oikeestaan, semmonen " jännittyny" . Joo.. mä taas sekoilen jotain. Mutta kuitenkin.



Meillä on sairaalaan tunnin ajomatka, täytyy huomenna siis herätä ajoissa että kerkiää. Hui kun oikeasti jännittää. Onneksi kaverilla ennen mua aika ja mennään samalla kyydillä, on siten henkistä tukea paikalla.



Oikein hyvää alkuviikkoa kaikille. Ehkä saadaan taas pari vauvaa maailmaan tällä viikolla...



-sitruuna ja minttuvihtori 36+4-

Kuulostaapa hassulta kun välillä mahasta kuuluu naks. En esikoisella sitä huomannut mutta täältä olen lukenut että olis aika yleistäkin.



Nyt menossa nukkumaan, mutta juuri muistin että piti laittaa ruokaa uuniin... ei sitten millään jaksaisi. Ihan unohdin koko homman.



Miksi nämä 3 vikaa viikkoa tuntuu yhtä pitkille kuin edelliset 3kk?



t. Tuuliina

Taas on maanantai. Pakkaset on onnex hellittäneet ja päästiin muksujen kanssa piiitkästä aikaa tänään ulos. Lunta oli yöllä tuiskuttanut juuri sopivasti että mamma jaksoi ne työnnellä sivummalle=) Taisi saada vähän jotain masussakin aikaiseksi, supistuksia on nyt joitakin tuntunut. Mutta varmaan menee hyvin ohi kun laittautuu pitkälleen vähäks aikaa.



Sängyn suojaamisesta on ollut puhetta kovasti. Mä en ole sen asian eteen tehny mitään koskaan ja 5 muksu on nyt tulossa. Tosin kerran on kyllä vaan vedet kotona mennneet ja nekin ihan touhun lomassa. Saapahan hyvän syyn ostaa uudet patjat ja parhaassa tapauksessa koko sängyn, jos siis vedet menee nykyiseen. On ollut puhetta muutenkin et pitäis vaihtaa sänky uuteen.



Perjantaina tulee täyteen viikot joilla kuopus syntyi eli 38 viikkoa. Olisin kyllä jo ihan valmis lähtemään tosi toimiin, vaikka vähän jänskättääkin. Ei tästä ' vaivasta' muuten pääse kuin synnyttämällä=)



Aijai kun alamahaa nipistelee! Taidanpas lähteä pitkälleen vähäks aikaa ennen koululaisten saapumista!



Yritetään sinnitellä vaivojemme kanssa. Loppu häämöttää jo!



iituaatu 37+3

kuulumisia. Aika paljon olen pinoja käynyt lueskelemassa, mutta kirjoittamiseen ei ole oikein ollut aikaa.

Mutta tänään ensimmäinen äippälomapäivä, ja esikoinen muutaman tunnin tarhassa, joten ajattelinpa pistää meidän kuulumisia. :)



Vointi on ollut koko raskauden aivan mainio, ei ole ollut minkäänlaisia liitoskipuja, ei selkäkipuja eikä mitään muitakaan vaivoja. Olen kyllä todella onnellinen siitä, sillä esikoiselta olin niin tosi kipeä pari viimestä kuukautta että!



Närästys on vaivoista suurin ja rennietä ja samariiniakin on mennyt niin paljon jo, että maku aivan ällöttää. Se on syy miksi meillä nukutaan huonosti. Tietysti myös asennon löytäminen on ison massun kanssa jo melko vaikeaa :(

Supistuksia on tullut päiväittäin jo kuukauden ajan useita, mutta ei mitään kovin kivuliaita kuitenkaan, ja tuota sukkapuikkopistelyä on täälläkin.



Viime neuvolassa 2vk sitten: hb 103, verenpaineet 100/50, sf 31, painoa tullut 7,5 kg (edellisellä kerralla yht.20 kg!), kohdunkaulaa jäljellä hyvin ja kohdunsuu sormelle auki. Toivoisin tämän tarkoittavan sitä, että synnytys käynnistyisi omia aikojaan. Viimeksi käynnistely aloitettiin 42+0 ja typykkä syntyi 42+2. Synnytys kesti n.20 h, mutta mukavat muistot jäi, ainoastaan se sairaalassa olo ja odottelu oli tosi tylsää, vaikka mies siellä kaverina olikin lähes koko ajan.



Ihana lueskella, kun monilla on synnytyssunnitteluja ja kokoarvioultria, olis niin kiva itsekkin käydä sellaisissa!

Meillä täälä Oulussa, kun tehdään vain yksi ultra (rakenne) ja ainakin viimeksi rv 36 lääkärikäynnillä teki vain sisätutkimuksen ja kokeili lonkat ja sanoi, että hyvin mahtuu vauva syntymään..

Kyllähän sitä haluais etukäteen saada tietoa mahdollisimman paljon.

Nytkin menen rv 36 siihen synnytystapaarvioon, kun esikoinen autettiin imukupilla.



Vauvanvaatteet silittämättä, vaikka pestynä jo kaapissa onkin ja laukkukin vielä pakkaamatta, jospa tällä viikolla saisi nekin laitettua kuntoon.

Sänkyä ei ole vielä suojattu, vaikka sänkyyn ne hulahti sairaalassakin viimeksi, täytyy varmaan joku suoja kehitellä.

Meidän pikku-neiti 3.v on varmasti vauvan innokkain odottaja! Puhuu vauvan hoitamisesta koko ajan ja vauvan vaatteet ja tarvikkeet on purettu ja esitelty kaapista jo sataan kertaan :) Ihana tyttö!

Tulipahan tekstiä kirjoitettua..Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille helmiksille ja tsemppiä kaikille, joilla on noita ikäviä vaivoja! Toivottavasti olo helpottuu pian! :)

Ruu77 rv 35+0

Kun kaikki kertoo ettei ele viihtynyt sairaalassa. Mä nimittäin viihdyin kyllä hyvin. Mulla oli ihan kivaa siellä eikä mikään kiire pois. Saa nyt nähdä kun on jo tuo esikoispoika kotona odotamassa niin voi olla että koti ikävä yllättää..

Alkoipa ihmeellisesti tämä viikko. Sain kutsun työhaastatteluun ja se on perjantaina, Soitin miehelleni että pitäs saada tytölle hoitaja mutta se harmitteli että haastattelu on niin pian... Nauroin että alkaa kyllä olla mun osalta viimiset hetket! Laitoin hakupapereihin selvästi että olen raskaana ja heti tulikin kyllä sellainen olo että onkohan ne tajunneet että olen melkoinen pallo...? 18 henkilöä haki paikkaa ja 4 valittiin haastatteluun, että ihan hyvin : )



Nyt sitten ei enää ole epäselvää käynkö kampaajalla ennen vai jälkeen synnytyksen... Miehen mielestä minun on ollut ihan turha haikailla nätimmästä tukasta kun oon kerran raskaana. Tosi ärsyttävä ajatus! Muutenkin mammutti olo. Seksiä ei ole ollut kesän jälkeen jne... Nyt oon alkanu nähdä painajaisia että miehellä on toinen nainen, vaikka hereillä en epäile miestäni tippaakaan. Missähän mun synnytysunet viipyy..???



Onneksi olo on hyvä. Tunnen kyllä sympatiaa niitä kohtaan jotka voivat huonosti. Mun vaikeasta raskaudesta on vasta reilu vuosi! Toisaalta olen elävä esimerkki siitä miten erilaisia raskaudet voi olla!!



Voi tuota taaperoa, täytynee lopettaa kun on ihan epätoivoinen kun äiti katselee vaan konetta ja kirjottaa. Iskä voi kyllä tehdä tätä ihan hyvin tyttö sylissä mutta äiti ei millään : (



Mymmeli ja masumyllertäjä rv 36+6