Mistä tiesit että maitosi ei riitä?

Maito ei noussut synnytyksen jälkeen varmaan viikkoon. 40 min imetyksellä ei tullut painoa oikein lisää vaa-alla mitattuna ja vauva oli laiha syntyessään. Ja vauva muuttui keltaiseksi. Lopulta maitoa alkoi tulla ja hyvin on sittemmin riittänyt.

Meillä tokan kanssa oli syömiset tappelua..imetin jatkuvasti ja syömisen jälkeen tyttö vain huusi ja itki, ei auttanut vaikka imi molempia rintoja, ei ollut edes pumppua jolla olisin voinut katsoa paljonko sitä tulee. Vauva itki ja itki ja itki ja olin aivan loppu, en edes tajunnut sen johtuvan vähäisestä maidosta.



Loppuvaiheessa itki niin lapsi kuin minäkin, sitten sorruin ostamaan tuttelia ja voi jestas kuinka se söi ja söi, sitten tyttö oli tyytyväinen kuin mikäkin ja pitkästä aikaa itsekkin jaksoi hymyillä. ei vaan tullut mieleen, että maito ei riitä.



ekaa lasta imetin runsaat 2kk kunnes oli kassit tyhjinä, toista imetin kuukauden? ja nyt tässä kolmannen kohdalla näyttää käyvän myös kalpaten,buaaah.



Minulle tärkeintä on, että vauva voi hyvin ja saa tarpeeksi ruokaa, tuli se sitten tissistä tai purkista. Enkä jaksa syyllistää itseäni asiasta :)



Meillä neuvolassa on aina saanut tukea mihin asiaan tahansa, joten sekin on helpottanut ettei tuomita ja anneta raippaa.

tähän vanhaan ketjuun, kun tästä aiheesta käydään paljon keskustelua "että ei se maito niin vain lopu."



Esikoinen viihtyi rinnalla kokoajan. Nukkui huonosti ja kitisi jatkuvasti, jos ei ollut rinnalla. Äitini sanoi, että ei saa tarpeeksi maitoa, mutta en oikein uskonut. Annoin kerran päivässä vähän korviketta, ettei kokoajan olisi rinnalla ja söi hyvin. 1 kk neuvolassa paino oli noussut huonosti ja ehdotettiin, että imettäisin ensin ja sitten korviketta päälle. Ja aina korvike kelpasi. Paino rupesi nousemaan hyvin. Unet alkoi pitenemään ja tyttö oli tyytyväinen. Kyllä tuli huono omatunto, kun tyttö oli ollut nälkäinen eikä äiti ymmärtänyt häntä.



Toisen kanssa olin viisaampi ja osasin varautua, että maitoni ei ehkä riitä. Ja niin oli myös ja imetys+ korvike alotettiin paljon aikaisemmin.



Korviketta olen anatnut mielelläni, pääasia, että lapsella ei ole nälkä.

miltä tuntuu tyhjät rinnat tai mistä tietää, että rinnat ovat tyhjät? Kun välillä rinnat ovat ihan lötköt, kuin tyhjät ilmapallot, mutta poika silti imee tyytyväisenä. Eli tällöin rintani eivät ole tyhjät?!?

Hei! Mulla on vähän ristiriitainen kokemus tosta maidon riittävyydestä... Meillä 4 kk ikäinen poika ja koko ajan on seurattu kun paino ei meinaa millään nousta. On ravattu neuvolassa viikon välein, ja kun tehtiin syöttöpunnitus (eli punnittiin vauva ennen ja jälkeen syötön niin näki kuinka paljon on syönyt) niin oli syönyt tosi paljon! Annoin kuitenkin korviketta kun ei muu tuntunut auttavan, ja huomasin että se imeytyy ainakin meidän pojalle paljon paremmin kuin rintamaito. Rintamaito tulee suoraan läpi, vauva kakkaa jopa 4 kertaa päivässä, mutta korvikkeen jälkeen vain kaks kertaa viikossa... Hyväntuulinen poika on ollut koko ajan eli en nää mitään pahaa siinä muutoksessa. Nyt poika syö ensin rintaa, ja kun lopettaa niin jää vielä maitoa eli tyhjäksi asti ei syö. Sen jäkeen annan vielä lisäksi pullosta korviketta. Ja nyt on alkanut jo maistua soseetkin...



Eli mulla maito määrältään kyllä riittäisi mutta jostain syystä ei pojan kasvun kannalta riitä pelkästään. En tiedä onko muilla samanlaisia kokemuksia.

elämä muuttui hulinaksi 3,5kk:n iässä.... Eli mielestäni maitoa tuli, mutta meillä syötiin tunnin välein, siis aloitus. Ennen 10-15 min kestäneet ruokailut venyivät puoleen tuntiin, joka siis tarkoitti sitä, että istuin olohuoneen sohvalla koko päivän. Yöt onneksi nukuttiin, mutta ennen 3 tunnin ruokailut muuttuivat 2 tunnin välein ruokailuiksi. Päivällä meillä nukuttiin vaunuissa 3-4 tuntia, myös nämä unet katosivat. Siis pari viikkoa meidän elämästä oli painajaista, siinä väsyi äiti ja vauva. Neuvolasta kun kysyin, mitä tehdä sijainen neuvoi, että imetä, imetä ja imetä... juo paljon ja syö hyvin, niinpä niin..... Onneksi oma neuvolan täti sanoi viikon päästä, että nyt näyttää siltä, että maito ei enää pidä nälkää ja annetaan perunaa. Nyt meillä on kohta 5kk vauva, joka syö tyytyväisenä tuttelia ja maistelee kiinteitä. Elämä vauvan kanssa on muuttunut mukavaksi. Rintamaitoa meillä annetaan aamuisin tunnin välein, päivällä kerran tai pari ja sitten iltatankkauksiin sekä yöllä. Paino ei meillä missään vaiheessa laskenut, päinvastoin... sitä taitaa tulla liiankin kanssa pituuteen nähden, meillä on hyvä ruokahalu :) Ai niin... pumppaamalla en saanut syötön jälkeen kun n. 10 ml lypsettyä, tämähän ei tietenkään mitään kerro, mutta muistan kyllä ne täydetkin rinnat. Niin ja olen tietenkin kuullut tehoimukausista :)

Vauva söi tiheästi, mutta jäi syötön jälkeen kitisemään tai huutamaan ja söi taas pian uudelleen. Kun annettiin pullosta päälle, tyttö nukkui hyvät unet (pari tuntia).



Meillä oli sikäli erilainen tilanne esikoisen kohdalle, että hän syntyi keskosena ja vielä kotiutumisvaiheessa n. 5 viikon ikäisenä syöminen oli vauvalle melkoinen ponnistus. Jatkuvalla imettämisellä ei voinut vauvaa väsyttää, nenä-mahaletkukin oli poistettu vasta pari viikkoa aiemmin. Ja toisaalta lääkäri oli määrännyt keskoskorviketta tietyn määrän vuorokaudessa.



Meillä tuo lisämaito pelasti imetyksen: kun näin, että vauva on kerrankin tyytyväinen, pystyin itse olemaan huolehtimatta - ja niinpä sitä omaakin maitoa alkoi tulla helpommin, kun stressi väheni. Kun keskoskorvikkeen vihdoin sai lopettaa, oma maito riitti.



Toinen lapsemme on varsinainen tissityttö, joka syö rintaa lohdukseenkin. En ole hetkeäkään joutunut epäilemään maitoni riittävyyttä.

L@ituri:

Olen yllättynyt siitä että niin moni ihan pienen vauvan äiti antaa korviketta siksi ttä oma maito ei kuulema riitä. minua kiinnostaisi tietää mikä on se " raja" jolloin oma rintamaito ei riitä ja millon pitää harkita korviketta? onko vauvan paino pudonnut ja neuvolassa käsketty antaa korviketta? minä kun oon tyhmänä luullut että maitoa tulee sitä enemmän mitä enemmän imettää, mutta näin ei ilmeisesti ole? kuinka tiuhaan vauvasi halusi syödä kun päätit siirtyä korvikkeeseen (edes osittain)?

Riittänyt ei. Mistäkö tiesin? Siitä, että imetin 20min-2h välein vuorokauden ympäri. Eikä lisääntynyt mun maito, vaikka vielä sen jälk. pumppaamalla yritin lisätä tuotantoa. iltapäivällä ja illalla vauva imi ja imi, itki ja lopulta huusi suoraa huutoa nälkäänsä. Sen jälkeen söi ahneesti pullosta vaihtelevia määriä päälle. Ja rauhoittui ja oli oloonsa tyytyväinen. Tyytyväisyys ja painon nousu varmat merkit maidon riittävyydestä. Neuvolassa (ruotsissa) neuvoivat kun imetyspäiväkirjaani vilautin, ettei kenenkään tarvii itseään ja vauvaa kokonaan väsyttää moisella puuhalla. Ja Kyllähän se useimmiten niin on, että maidonmäärä lisääntyy kun imettää ja imettää vaan, mutta ei ollut näin minun kohdallani, mistä johtuu? En tiedä, jos joku viisas vastaisi? ehkä se yli 2 vuorokautta kestänyt synnytys ja järkyttävä stressi sen jälk. viikko ilman unta siinä alussa tekivät sen, että kroppa päätti alkaa säästelemään maidosta kun äiti oli ihan loppu, ja sitä ei pystynyt enää jälkikäteen korjaamaan. Stressi kun siirtyi siihen imetyksen onnistumiseen. Mene ja tiedä, elossa ollaan sekä minä että lapsi :).

En tiedä oliko tuossa vastausta, mutta oma kokemukseni ainakin.

Tiedän että oma maito ei riitä, kun molemmat tissit syötyään vauva alkaa hetken päästä hamuta lisää tai alkaa kitistä..Sillon katson parhaimmaksi antaa korviketta, ettei elämä ole yhtä tyhjän tissin lutkutusta.

Maidon tuotanto pitäsi kyllä lisääntyä kun vaan imettää tiheään, mutta aina näin ei kuitenkaan asia mene..

esikoisen kanssa korviketta oli alettava antaa heti kun pääsimme sairaalasta kotiin, sillä silloin huomasimme (ja sairaalassa oli asiasta varoitettu), että vauva ei enää pissannut, vaan pissa tuli " jauheena" . Aloin antaa ensin rintaa ja sitten korviketta päälle.



Nyt toisen kanssa ei kuivumista päässyt tapahtumaan ja maitoakin tulee ehkä hiukan enemmän, mutta ei riittänyt. Syöttöpunnituksessa vauvan paino oli syötön jälkeen noussut 8g, eli ei todellakaan tarpeeksi, jotta iso vauva olisi sillä pärjännyt. Ja lääkäri sairaalassakin sanoi, että jatkuvasta imetyksestä ole apua, silloin maito ei saa rauhassa nousta, kun vauva juo sen heti rinnoista pois, eikä maito koskaan riitä.



Esikoisen jälkeen (terve lapsi) en tunne minkäänlaista huonommuutta antaessani korviketta, pääasia on kuitenkin, että lapsi kasvaa ja on terve.

Eipä tuo ole kovin vaikea arvata, mistä johtuu, kun vauva juo molemmat rinnat tyhjiin ja sitten huutaa nälkää. Ei enää tyhjälle rinnalle suostunut, mutta pullosta veti reippaan annoksen maitoa posket lommolla ja nukahti tyytyväisenä. Pumpulla ei irronnut enää mitään syöttöjen jälkeen, vaikka muulloin pumppaaminen olisikin onnistunut hyvin. Ja kyllä sen oppii tietämään ja tuntemaan, koska rinnat on tyhjäksi imetty.

Eikä ollutkyse mistään pienestä notkahduksesta painokäyrässä. Imetyssivustoni lukeneena ajattelin minäkin, että tyhjäntuntuisestakin rinnasta imemällä ja jatkuvasti imettämällä maitomäärä lisääntyy. Meillä ei näin käynyt (ainakaan vauvan panon ja omien tuntemusteni perusteella), joten en halunnut arpoa, kärsiiköhän lapsi nälkää vai ei. Tietysti lisämaito kehiin tilanteessani.

Tuota samaa olen miettinyt. Mustakin tuntui esikoisen kanssa, että jossain vaiheessa maidontuotanto jämähti tietylle tasolle, eikä siltä kovin paljon ylöspäin koskaan noustu. Pumppasin ekat 5 viikkoa ja sain silloin imettää kerran tai kaksi päivässä. Vauva sai rinnasta enemmän irti kuin pumppu, mutta silti kotonakaan ei mistään ylituotannosta kärsitty, vaikka olisi välillä pumpannutkin.

Tän toisen kanssa tiheät syötöt nostavat tuotantoa heti.

tähtinova:

Ja Kyllähän se useimmiten niin on, että maidonmäärä lisääntyy kun imettää ja imettää vaan, mutta ei ollut näin minun kohdallani, mistä johtuu? En tiedä, jos joku viisas vastaisi? ehkä se yli 2 vuorokautta kestänyt synnytys ja järkyttävä stressi sen jälk. viikko ilman unta siinä alussa tekivät sen, että kroppa päätti alkaa säästelemään maidosta kun äiti oli ihan loppu, ja sitä ei pystynyt enää jälkikäteen korjaamaan.

Imetin vauvaa kerralla 30-60 min vauva nukahti ja heräsi 15 min päästä syömään, Sitten kun jossain vaiheessa päätin kokeilla korviketta pieni vauva söi aivan älyttömän määrän pullosta ja nukkui tyytyväisenä useamman tunnin, joten eiköhän se nälkäiseksi jäänyt. Mä jaksoin tapella imetys tohujen kanssa muistaakseni viikon ja sitten jatkoin osaimetyksellä. Kiinteiden aloituksen jälkeen alkoi sitten taas oma maito riittämään.

Joo

Vierailija kirjoitti:

Imetin vauvaa kerralla 30-60 min vauva nukahti ja heräsi 15 min päästä syömään, Sitten kun jossain vaiheessa päätin kokeilla korviketta pieni vauva söi aivan älyttömän määrän pullosta ja nukkui tyytyväisenä useamman tunnin, joten eiköhän se nälkäiseksi jäänyt. Mä jaksoin tapella imetys tohujen kanssa muistaakseni viikon ja sitten jatkoin osaimetyksellä. Kiinteiden aloituksen jälkeen alkoi sitten taas oma maito riittämään.

Viikko on kyllä tosi lyhyt aika todeta, ettei se oma maito riitä. On totta, että vauva voi nukkua korvikkeella pitempiä unia/päiväunia. Korvike pitää paremmin nälkää pois. Itsellänikin alussa oli ongelmia, kun tuntui, ettei maito nouse. Lisäksi minulla oli antibiootit, jotka vetivät vauvankin masun sekaisin. Vauva söi varmaan päivisin tunnin välein 2 -3 kk. Silti jaksoin imettää. Koko aikahan siihen imettämiseen sitten menikin. Paino nousi hyvin yms. Meidän poika on nyt 3,5-vuotiaanakin tosi kova syömään. Syö ison miehen annoksia ja enemmän kuin minä aikuinen nainen. Itselläni auttoi tosi paljon se, että itse uskoin siihen, että se maito riittää. Kun en uskonut, ei sitä maitoakaan meinannut tulla. Ei se toki tarkoita sitä, että se kaikilla riittää.

On ehkä irti kontekstista, mutta jostakin syystä pienten lasten ykköstyypin diabetes on lisääntynyt Suomessa hälyttävästi. On epäilty, että yksi osatekijä voi olla korvikkeessa oleva lehmän maidon insuliini. Apteekista saa korviketta, josta insuliini on poistettu. On toki aika kallista. Pitäisi nousta barrikadeille ja vaatia, että kotimaiset valmistajatkin alkaisivat valmistaa korviketta, josta insuliini on poistettu. Se on nimittäin täysin mahdollista ja itse ainakin voisin maksaa enemmän sellaisesta korvikkeesta, josta insuliini on poistettu. 

Rinnat eivät muuttuneet raskauden aikana yhtään vaikka tuli painoa.

Maito ei noussut rintoihin synnytyksen jälkeen...olin viikon sairaalassa synnytyksen jälkeen mutta maitoa ei herunut imettämällä eikä lypsämällä. Nännit meni täysin rikki ja kätilöt sanoi etteivät ole koskaan nähneet niin rikki menneitä nännejä.

Kipu imettäessä tai lypsäessä oli kova...ihan kuin olisi mennyt salamoita tyhjissä rinnoissa. Vauvalle oli tietenkin pakko antaa maitoa pullosta koska hän oli täysiaikaiseksi vauvaksi pienehkö...alle 3kg. Ja lopuksi vauvaa ei voinut enää edes yrittää imettää kun rinnat vuosi verta.

Oli se mahtava tunne kun 2.lapsen kanssa maito nousi rintoihin 5 päivää synnytyksestä. Vauva sai sitä ennen maitoa myös pullosta.Tissit oli kuin 2 limppua :) ja kun maitoa tuli niin nännitkin pysyi melkein ehjinä.

En voinut imettää kuin n.15min kerrallaan per rinta tai muuten meni nännit rikki ja maitoa tuli siinä puolessa tunnissa niin vähän että piti antaa vielä tuttelia päälle.

Ensin imetys ja sitten tuttelia päälle...tällainen osaimetys oli meille erittäin ok...tyytyväisiä oli vauva ja äiti.

Kun minulla alkoi kuukautiset niin maito selvästi väheni, tai jotain tapahtui. Vauva oli 2kk ikäinen tuolloin, paino ei enää noussut ja vauva vaan itki vaikka kuinka imetin ja imetin. Ensin ajattelin että tiheän imun kausi, mutta kun loppua ei tälle näkynyt niin korvike kehiin. Ja voi mikä helpotus se tyytyväinen vauva oli. Tuntui ikävältä ajatella että olin pitänyt vauvaa nälässä.

Mistä tiesin? Syöttöpunnituksesta joka kertoi kerta toisensa jälkeen karusti ettei sinne vauvan masuun mene yhtään mitään. Bilirubiinit pysyi tasaisesti ylhäällä, mutta korvikkeen ja valohoidon avulla lähti laskuun voimakkaasti.

Itkin päiviä miten en voinut imettää lastani ja miten kauheaksi äidiksi tunsin itseni kun lapseni oli nähnyt nälkää. Palattuani pumppauksen jälkeen itkien pitkin käytäviä miten vähän olikaan irronnut, lääkäri sanoi jotakin mihinkä jouduin takertumaan ja toistamaan itselleni useasti vielä kauan kunnes hyväksyin etten tule olemaan lapselleni kuin huvitutti: tärkeintä mitä äiti voi antaa lapselleen on rakkautta. Maitoa saa kaupastakin.