Mistä tiesit että maitosi ei riitä?
Olen yllättynyt siitä että niin moni ihan pienen vauvan äiti antaa korviketta siksi ttä oma maito ei kuulema riitä. minua kiinnostaisi tietää mikä on se " raja" jolloin oma rintamaito ei riitä ja millon pitää harkita korviketta? onko vauvan paino pudonnut ja neuvolassa käsketty antaa korviketta? minä kun oon tyhmänä luullut että maitoa tulee sitä enemmän mitä enemmän imettää, mutta näin ei ilmeisesti ole? kuinka tiuhaan vauvasi halusi syödä kun päätit siirtyä korvikkeeseen (edes osittain)?
Kommentit (25)
No jopas iso osa neuvolan terkkareista ja lääkäreistä aivan pihalla, käsittämättömiä neuvoja imetyksestä, jotka ei perustu ainakaan lääketieteeseen? Toki jos huomaa äidin olevan aivan väsynyt, eikä enää motivoitunut rintaruokintaan, saattaa olla parempi yrittää jotenkin helpottaa hänen huonoa omaa tuntoa, mutta ei kai sentään valehtelulla?
Lapsen käytöksestä ei voi päätellä maidon riittävyyttä. Siitä kertoo lähinnä riittävä kasvu. Suurin osa vauvoista itkee ja toiset paljonkin. Muutama ensimmäinen päivä lapsen syntymän jälkeen lapsi on todella uupunut. Yleensä kolmantena päivänä vasta vauva jaksaa kunnolla imeä ja maito alkaa sitä myöten nousta. Jokainen korvikeannos on pois vauvalta, eli aina kun annat korviketta, oma tuotanto vähenee sen verran. Maitoa voi nostattaa muistaakseni kaksi ensimmäistä kuukautta syntymästä eli vaikka pari ensimmäistä viikkoa menisikin huonosti, voi vielä päästä täysimetykselle, kun vaan jaksaa imettää (ja pumpata).
Maidon määrästä ei kerro rintojen pinkeys (päin vastoin, se on viesti rinnoille vähentää maidon tuloa) eikä pumppaamalla saatu tulos. Ainoastaan lapsen riittävä kasvu. Ja jos kasvussa on häikkää kannattaa aivan ensimmäiseksi tehostaa imestystä, siihen on useita keinoja: tiheämmät imetykset, useamman rinnan tarjoaminen samalla imetyksellä, imetyksen tehostaminen painamalla rintaa, yöimetysten lisääminen, ja toki äidille riittävä ravinto ja neste, sekä stressitön ympäristö. Myös vauvan imuote on tarkastettava, neuvolantäti ei välttämättä ole asiantuntija tässä. Neuvola seuraa tehostusta tarkkaan: Punnitukset vauvalle viikoittain tai useammin ja mielellään samaan aikaan vuorokaudesta, ehdottomasti samalla vaa'alla.
Ihmettelen suuresti, että neuvoloissa toimitaan vasten thl:n ohjeistuksia ja neuvotaan antamaa korviketta imetyksen tehostamisen sijaan?
Muutenkin pitäisi enemmän puhua korvikkeen haitoista ja rintaruokinnan tärkeydestä, eikä kannustaa äitejä luovuttamaan. Yleensä kaksi ensimmäistä viikkoa on ne kriittisimmät, jos sen yli jaksaa (ja tiheän imun kaudet 6 vko ym..), imetyksen onnistuminen on todennäköistä. Kuitenkin noin 95% naisista pystyy imettämään, miksi siis täysimetyssuosikseen yltää vain säälittävä 1%?
Ja mitä korvikkeeseen tulee, on jokaisen oma päätös antaa sitä ja jos ei halua imettää niin ei ole pakko. En paheksu sitä lainkaan, mutta huonoja ja vääriä ohjeita paheksun! Asioista pitää puhua avoimesti ja rehellisesti, onhan kyseessä pienen vauvan terveys! Ja jokaisella on oikeus saada asiallista ja asiantuntevaa apua, ikävä kyllä lääkäri tai neuvolantäti ei ole aina imetyksen asiantuntija.
Onpas neuvolasta annettu erikoisia ohjeita monelle ja suorastaan kehoitettu lopettamaan imetys. Kuvitellaan, että pienen vauvan (täysiaikainen, normaalipainoisena syntynyt ja terve) äiti tulee neuvolaan silminnähden väsyneenä ja nuutuneena ja epäilee ettei imetys onnistu, on ehkä antanutkin annoksen korviketta ja vauva on ollut tyytyväisempi. Miten asiakaskäynti olisi voinut mennä?
Terkka: "Jaa sinä epäilet maidon riittävyyttä, no katsotaas ensin tämä kasvu... No vähän niukasti on tullut painoa, mutta ei me yhden punnituksen perusteella tehdä vielä päätelmiä. Otetaas nyt ensin tuo imuote tarkkailuun, pyydän tuon kollegani Tuijan sitä katsomaan, kun en ole vielä itse päässyt imetysohjaajakoulutukseen."
(tuija katsoo, että imuote näyttää päällisin puolin hyvältä, mutta imetys aiheuttaa silti kipua ja nännit on vähän kärsineet)
Terkka: "Imuote näytti siis ihan hyvältä, mutta joku tässä nyt on, kun se imetys sattuu. Laitan sulle heti lähetteen imetyspolille, siellä osaavat katsoa paremmin"
äiti: "ok... Mutta miten mä nyt jaksan tän itkevän vauvan ja tän kivun siihen asti?"
terkka: "nyt tehdään niin, että jatkossa imetät aina vähintään kaksi tai enenmän rintaa joka imetyksellä, aina kun vauva alkaa olla tyytymätön tai kiemurrella, vaihda rintaa. Voit myös painaa rintaa näin (näyttää), niin maitoa tulee tehokkaammin. Lisäksi voisit ennen imetystä yrittää vähän lypsää maitoa jo alkuun, nin vauvan on helpompi saada rinnasta kiinni. Ja muutenkin tarjoa aktiivisesti rintaa jo ennen kuin vauva alkaa itkeä, se itku on viimeinen nälän merkki. Kipuun voisit laittaa tätä lansinohia, saat tästä kokeilupakkauksen, jos rinnat menee rikki, ne pitäisi pitää kosteana, eli käytä vaikka maidonkerääjää rinnassa imetysten välillä, ota myös särkylääkettä ohjeen mukaan ihan vaikka maksimiannokset jos siltä tuntuu."
äiti: "no yritetään, mulla on vaan nää muutkin lapset niin on vaikea keskittyä vauvaan..."
terkka: "luuletko, että voisit pyytää apua vanhempien lasten hoitoon? Meiltäkin toki saa kotiapua, jos siltä tuntuu. Kun jaksaisit pari viikkoa vielä, niin imetys muuttuu paljon helpommaksi. Jos vaan pystyt, niin älä tarjoa nyt korviketta, se voi vahingoittaa lapsen suolta ja tekee vaikeammaksi päästä täysimetykseen, jos korviketta annetaan usein."
äiti: "ok, no ehkä voisin pyytää anopilta apua"
terkka: "pyydä rohkeasti vain, tämä pikkuvauva-aika menee kuitenkin nopeasti ohi ja arki helpottuu. Muista itsekin juoda paljon ja syödä riittävästi, nyt on lupa napostella ja katsella vaikka telkkaria imettäessä, ota nyt vaikka pari viikkoa aikaa ja keskityt pelkästään imetykseen, lupaan, että helpotttuu ja jos ei helpotu, niin varaillaan lääkäriin aikaa ja katsotaan, ettei pienellä ole muuta hätää."
äiti: "kuulostaa hyvältä!"
terkka: "kiva juttu, kun jaksat yrittää! Otetaan heti uusi punnitusaika vaikka parin päivän päähän ja soita sitten heti ennen sitä jos tuntuu vaikealta. Ja imetyspolille tulee varmaan viikon päästä aika sulle. Tsemppiä ja hyvin se menee!"
Imetyksen tuki ry sieltä olen monta arvokasta neuvoa saanut....
Mulla alkoi menkat heti jälkivuodon jälkeen ja siitä asti oli säännöllinen kierto.
Aina kun menkat alkoi, tuntui että maito vaan väheni ja väheni. Soittelin imetystukeen ja sieltä vakuutettiin että maito kyllä riittää. Uskoin.
4-5kk neuvolassa oli vauvan paino tippunut ja syöttöpunnitus tehtiin. Imetin molemmista rinnoista ja sen jälkeen uudestaan vaakaan. 0 grammaa tullut painoa lisää!
Täysimetyksellä vauva oli.
Sitten piti pakottaa vauva pulloon. Kolme päivää siinä meni että huoli pullon mutta siihen loppui imetys. Harmitti.
Että kyllä se maito vaan voi loppua.
Ensimmäisen kuukauden muuten toimin maidon luovuttajana mutta kun menkat alkoi luovutus loppui sekin kuin seinään. Syytän omaa hormonitoimintaa :/
Tämä sama juttu on käynyt jo kertaa 3.
Viimeisellä kerralla söin primperan lääkettä kuuriluonteisesti että maito riittää ja 9kk riitti :) Tosin vain 4kk täysimetyksellä.
Esikoinen saattoi itkeä nälkäänsäkin, mutta alkoi sitten tomerasti imemään enemmän. Rintani eivät olleet vielä kehittyneet helpommiksi. Seuraavat lapset pääsivät kyllä valmiiksi helpommille rinnoille.
Esikoinen imi tyypilliseti puoli tuntia kerrallaan ja illalla jopa kaksi tuntia! Toinen lapsi imi viisi minuutia ja pulautteli sen jälkeen maitoa ulos (esikoinen pulautteli harvoin yhtään). Kolmas lapsi oli pieni syntyessään, joten hänellä meni imemiseen helpoista rinnoistani 10-15 min kerrallaan ja iltaisin puolesta tunnista tuntiin. Jouduin korjaamaan imuotettakin aivan niinkuin eikoisellakin. Imetysvälit olivat monesti kaikilla lapsilla max 3 tuntia. Saivat maitoa aina kun pyysivät. Yösyöttöjä myös.
Neuvola seurasi maidon riittävyyttä. Esikoinen kävi tiheämmin neuvolassa kuin muut. Kolmaskin olisi saanut tiheämmät käynnit matalahkon syntymäpainonsa ja aluksi hitaahkon painonnousunsa vuoksi, mutta kun tiesin, että maitoa tulee tarpeeksi, niin neuvola luotti minuun.
Imetys voi olla hilkulla, mutta kannattaa jatkaa ja toivottavasti neuvola tukee siinä. Rinnat ovat välillä pinkeät ja välillä taas kuin tyhjät pussukat, mutta silti niihin kehittyy maitoa, kunhan vain vauva imee. Pinkeinä maitoa on vain varastoituneena ja pehmenneinä vauva imee suoraan sen mitä rauhasista erittyy. Tarvitaan vain imuaikaa lisää!
Lisämaidon antamisessa on ongelmana maidontulon väheneminen. Jos maidolle on lisätarvetta, kannattaakin imettää enemmän yölläkin. Ja yksi rinta kannattaa antaa imeä hyvin tyhjäksi asti, niin se tuottaa aktiivisemmin uutta maitoa. Jos rinnat tuntuvat liian pinkeiltä, kannattaa taas antaa molemmista vähän vuoron perään, niin ei maidonmäärä lisäänny äitiä kuormittavasti. Maidon määrä kasvaa ja vähenee siis näillä tempuilla. Eka viikko voi olla vaikea ja vauva saattaa tarvita korvikemaitoakin, ehkä muutaman kerran härppyyttämällä mukin reunalta, ettei totu liian laiskaksi imijäksi. Sitten lapsi saa kehittää nälkäisen vimman rinnan perään, niin maitomäärä kasvaa kyllä.
Mistä tietää, että maitoa ei riitä? Punnituksista. Jos vauvan paino kasvaa hitaamminkin ja neuvolastakin sanotaan, että kannattaa vain yrittää lisätä sitä oman maidon tuotantoa, niin ohjeet siihen annoinkin jo tässä.
Ps. Kipeille nännneille rintakumit.