HELMET 2009 Maaliskuu

Kuten huomasitte, niin aloittelin uuden pinon maaliskuun kunniaksi! Anteeksi jos sellainen jo oli, olen niin mammasokea, että puolet asioista jää huomaamatta.. :)



Meillä uusi kuukausi alkoi reissun merkeissä. Oltiin viikonloppu mummolassa. Reissu itsessään meni ihan hyvin. Itselle se taisi olla raskaampaa kuin kotona oleminen, mutta pääsipä tuo esikoinen hieman mummon hellään hoivaan.



Ristiäisistä: Meillä olisi tarkoitus/haave pitää ristiäiset huhtikuun alussa, mut pitäis saada aikaiseksi soitettua seurakuntaan. Vauvoja on syntyny viime aikoina niin paljon, et saa nähdä miten saa pappia paikalle. Nimikin on vielä osittain hukassa. Etunimi on keksitty, mut muut nimet vielä on hakusassa. Meidän vaavi saa 4 kummia ja itse juhliin tulee paikalle vain isovanhemmat, sisarukset ja kummit. Toisin sanoen ristiäisiin tulee noin 15 henkeä. Anoppi on uhannu tulevansa "auttamaan" etukäteen. Saas nähdä mitä siitäkin tulee.. Osa on meillä jo valmiiksi leivottuna pakastimessa. Enää vain suolaiset ja kakku. Pientä ja yksinkertaista luvassa siis.



Imetys: Meillä ei poika saa tarpeeksi tissimaitoa ja olen ihan suosiolla aloittanut heti korvikkeen antamisen imetyksen jälkeen. Paino on noussu hitaasti, mutta sitäkin varmemmin. Ajattelin, ette stressaa itteäni suotta imetyksellä. Tärkeintä mulle on se, että lapsi kasvaa ja kehittyy. Olishan se ollu kiva, jos olis pärjänny täysimetyksellä, mutta poitsu on niin iso, ettei sellainen jötkäle voi selvitä pelkästään meikäläisen maidolla. Jos jollakin on hyviä niksejä maidon lisimiseen, niin niitä otetaan enemmän kuin mielellään vastaan (välillä tuntuu, et on vain tyhjät räpylät tissien tilalla..).



Nyt kiivaasti juomaan ja vessaan ennen seuraavaa syöntiä (imetys 2h välein ja lisät vähän harvemmin)!



Voimia ja päikkärihetkiä kaikille!



Visbe ja vaavi 2½vkoa

Tänä aamuna saalistettu ensimmäiset ihan oikeaksi vastavuoroiseksi hymyksi tunnettavat hymyt. Nyt ei tosin hymyilytä, alkaa olla päiväuniaika.



Tuli vielä mieleen... joku sanoi joutuvansa vaihtamaan usein lakanoita, kun vaippa vuotaa. Meillä kun vauvat aina ovat nukkuneet vieressä niin jo muutama vauva sitten alettiin pitää pyyhettä vauvan alla, ei tarvitse vaihtaa koko parisängyn lakanoita jokaisen pulautuksen tai vaipan falskaamisen takia, riittää kun hakee puhtaan pyyhkeen vauvan alle.

En ookaan tainnut kertaakaan jaksaa vielä kirjoittaa tänne vauva puolelle, vaikka vauva on jo kohta kuukauden vanha =) Meidän vauveli ei meinaan millään viitsisi nukkua öisin kunnolla, heräilee tunnin parin välein ellei valvo koko ajan... Päivisin kyllä nukkuu 3-4 tunnin pätkiä. Olen ollut aika väsynyt, yleensä päivisin kun esikoinen nukkuu päiväunia niin vauva herää aamupäiväunilta just silloin. Muutamana päivänä oon nyt nukuttanut vauvaa ulkona kun sää on lauhtunut, nukkuu siellä paremmin kuin sisällä. Muutenkin on ihanaa kun on päässyt ulkoilemaan taas kunnolla, piristyy itsekin =)



Meillä oli koko perheellä, paitsi vauvalla onneksi, niin tosi kipeä suutulehdus. Ensin oli pojalla ja sitten tuli meille aikuisillekin. Nyt se alkaa helpottamaan, pystyy taas syömään jotain muutakin kuin sosekeittoa! Se oli kyllä tosi ikävä tauti, ei ole koskaan aiemmin ollut ja toivottavasti ei tule uudestaan...



Ristiäisistä on ollut puhetta, oon aina välillä käynyt lueskemassa teidän kirjoituksia. Meillä pidetään pääsiäissunnuntaina ristiäiset, onneksi se kävi papille. Nimestä ollaan vielä epävarmoja, toinen nimi on sama kuin mun toinen nimi mutta etunimi tuottaa hankaluuksia! Onhan tässä vielä aikaa =)



Jaksamisia kaikille!

-helena ja tytteli 3vk

Tervehdys Hilpsu!

Toivottavasti arki sujuu mukavasti ;)



Luin tekstiäsi ja mieleeni tuli vähän asian vierestä... mutta vinkata keskimmäisesi matkapahoinvointiin liittyen.



Tänään juuri keskustelin kummipoikani äidin kanssa, ja he olivat juuri kokeilleet lomamatkalla ensimmäisen kerran lapsen matkapahoinvointiin Sea Band pahoinvointiranneketta. Ja ihme ja kumma lapsi ei ollut kertaakaan matkan aikana valittanut huonoa oloa! Olivat tosi tyytyväisiä, lapsi olisi halunnut nukkuakin rannekkeet kädessä ;)

Kantsii ehkä siis kokeilla toimisiko teillä. Saa kuulemma apteekista. Lapsille oma kokonsa. Linkistä lisää www.primexpharma.com

Tervehdys, meillä vaihdettiin nettioperaattori ja ollaankin oltu sitten viikko ilman nettiä.

Mukavasti on vauva-arki alkanut sujua kun saadaan jo päikkäreitä nukkua vaunussa ulkona. Lisämaidosta ei sitten koskaan päästy eroon, mutta menee kai se näinkin osittais imetyksellä. Joku kyseli täällä rintakumista. Minulla rintakumi on käytössä ontelonisien vuoksi. Olen yrittänyt imettää ilman kumia, mutta ei riitä vauvalla siihen kiinnostusta. Mietin, että kannattaako sitäkään enää harjoitella kun imetys nyt joten kuten toimii. Meillä siis kaikki apuvälineet vauvanruokkimiseksi käytössä... :)



Ristiäisiä vietetään 21 pvä ja nimi on kyllä jo tiedossa. Muut järjestelyt sitten alkamassa pikku hiljaa.



Mukavia kevätpäiviä ja lepäilkää mammat aina kun vain voitte!

-vauvaksi- ja poju 5 vkoa

Jotenkin tämä aika lipuu sormien välistä ihan käsittämättömällä vauhdilla. Meillä tyttö jo 6 vkoa tänään ja täälläkin on saalistettu hymyjä! :) Hoitopöydän yläpuolella olevat ovenkahvat ovat riemun aihe, mutta myös äiti ja sisko ovat saaneet ohimenevät hymyt. Oikein kunnon pitkää hymyä vielä odotellaan.



Ristiäisten eteen en ole pistänyt vielä tikkua ristiin, mutta nyt alkaa ympäristö ahdistella jo siihen malliin, että kai niitä pitää alkaa järjestää. Minulla on joku ristiäiskammo, en odota sitä tapahtumaa ollenkaan. Kauhea järjestäminen ja sitten sitä sukulaisten hyminää... Uh! Pitänee kaivaa ne seurakunnan paperit esiin... Miehelläkin vaan niin kiire töissä, ettei ehditä puhua mistään päivää polttavammista asioista ikinä.



Viime viikolla tuntui, että ekaa kertaa aktivoiduin sillä tavalla, että jaksoin olla yhteydessä ulkomaailmaan. Sitä ennen tuntui vain parhaalta pyöriä kotinurkissa ja itsekseen kävelyllä ja lähikaupassa. Meillä on alkanut elämä rytmittyä pikkuisen, aamupäivällä vedetään parvekkeella 2-3 h:n unet ja iltapäivällä sitten vähän heikommat parin tunnin unet, jotka vaativat kyllä heiluttelua tai kävelylle lähtöä. Vähintään kerran päivässä olenkin yrittänyt käydä kunnon lenkillä, jos tuota kuntoa saisi vähitellen nousemaan. Illat on ollut vähän arvoituksellisia, helposti menee yliväsymyksen puolelle ja sitten huudetaan. Nyt olenkin yrittänyt aikaistaa iltoja ja mennä vauvan kanssa jo sänkyyn iltaunille kahdeksan maissa. Se on toiminut paremmin.



Imetys sujuu nyt hyvin ja maitoa tulee. Visbe kyseli maidon lisäämiseen vinkkejä. Itse sain hyviä vinkkejä Imetystukisivuilta ja oliko se Maitolaiturilta. Ihokontaktia, pesimistä, tiheää imetystä vuorotellen molempia rintoja samalla syötöllä, rintaa joka inahdukseen, juo paljon, usko rintoihin. Itselläkin meinasi usko jo loppua, mutta nyt maitoa tulee kivasti, vaippoja kastuu ja paino nousee. Tsemppiä!



Sen sijaan kakkaa meillä ei ole näkynyt moneen päivään. Alan jo vähän huolestua! Jossain vaiheessa kakkaa tuli pari kertaa päivässä, nyt ei ole näkynyt moneen päivään. En edes muista moneenko, kun ei ollut tarvetta pistää muistiin. Täytyy varmaan neuvolasta kysellä, onko syytä huoleen. Tuolla näinkin ketjun aiheesta ja ilmeisesti muillakin samaa ongelmaa ollut, mutta mitään selkeää syytä ei löytynyt. Meillä aiemmat vauvat kakanneet yleensä aika säännöllisesti, joten tämä on uutta minulle.



Tsemppiä risaisten öiden kanssa taisteleville! Meillä alkanut unet vähän pidentyä, alkuyöstä yksi neljän tunnin pätkä ja sitten mennään parin tunnin välein. Mutta me nukutaan aika pitkiä öitä, 12 h helpostikin, joten ehdin itse saada riittävästi unta.



Nyt täytyy juosta, neiti herää päiväunilta!



Hilpsu ja tintti

Hilpsulle: myös minulla sama tunne kuin sinulla; en jaksaisi millään alkaa järjestämään ristiäisjuhlia ja todellakin kuunnella niiden sukulaisten hyminöitä että kenenkäs näköinen se tämä pienokainen sitten on. Ja minulla 'anoppi' kovasti patistelee meitä naimisiin samantien (susipari kun ollaan) ja minulla nousee karvat pystyyn! Anopin mielestä ei olla oikea perhe kun ei olla kaikki saman sukunimisiä... Ja totta myös meillä, että yritetään saada arki jotenkin täällä kiireessä hoitumaan, että ei olla miehen kanssa paljon ehditty sopia ristiäsasioita. No nimi on kuitenkin valmis eli Niklas Jalmari.



Meillä meni viime yö tosi hyvin! Poika vetaisi ekat unet 5 h ja sitten parin tunnin unet vielä syönnin päälle. Todella luksusta. Tuolla tammikuisten pinoista luin iltahuudoista. Meillä kanssa poika huuhtaa joka ilta pari tuntia n. 8 ja 12 välillä. Sitten kun on kitissyt ja itkenyt tarpeeksi, syö ja laittaa yöunille. Aluksi luulin, että hänellä on vatsakipuja, mutta tuntuu olevan hänellä vain iltarutiini (toivottavasti tapa loppuu joskus...).



Nyt sitten syömään ennen kuin vauva herää; esikkokin on tarhassa joten mukava leppoisa maanatai on menossa.



-vauvaksi- + Niklas 5vkoa 1pv

Ihmettelen tässä, että kuinka tää aika nyt menee niiii-in nopeaa kun silloin raskaanaollessa viikot matelivat?!? Meilläkin tyttö on jo kuukauden ja kaksi päivää päälle. Eka hymy on myös täällä "saalistettu" tasan yksi kuukautis päivänään ja sen sai tietty ÄITI!!! Pientä jutustelua on myöskin suusta alkanut ulos tulemaan...



Yöunet ovat onneksi hieman pidentyneet niistä parin tunnin pätkistä. Nyt eka pätkä on yleensä nelisen tuntia ja sitten loppuyö menee siinä kahden tunnin sykleissä. Ja päivällä nukutaan yleensä aamupäivällä yhdet pitkät unet (3tuntia) ja sitten iltapäivästä ja alkuillasta parit lyhyemmät unet. Tyttö viihtyy hereillä ollessaan vain ja ainoastaan Sylissä ja illat meillä myös melkoisen itkuisia, tilasinkin kantoliinan avukseni...



Yllättävän hyvin on kyllä arki lähtenyt käyntiin kolmen lapsen kanssa. Mutta kyllä helpottaa, että vanhin on eskarissa ja keskimmäinenkin muutamana päivänä viikossa päiväkodissa. En välttämäti jaksaisi päivittäin kökkiä jossain puistossa, en taida olla mikään perinteinen kotiäiti vaikka kotona viihdynkin:)



Ristiäiset meillä on siis silloin 4.4 olenkin tainut asiasta mainita. Mulla on vauvalle jo nimi keksittynä, mutta mies pistää vähän vastaan... Mutta enköhän mä saa tahtoni läpi! Mä en myöskään nauti mitenkään erityisemmin niitä pirskeitä järjestellä ja olisinkin ollut valmis ilmoittamaan tämän vauvan vaan väestörekisteriin mutta kaipa tämäkin vauva juhlansa ansaitsee kun aikaisemmatkin ovat ne saaneet.

Rupesin eka kertaa myös kirjoittelemaan tänne vauva puolelle...

Meillä poitsu perjantaina tulee tasan kuukauden.Nopeaa tosiaan päivät ja viikot menneet...

Luin tossa että joillain muillakin itkuisia lapsia,varsinkin iltaisin...Meillä ollut alusta asti että illalla alkanut parin tunnin huuto,välillä jatkunut yöhön asti...Ja päivällä pientä kitinää...Eli lähestulkoon sylissä kanneskeltava.Mutta alotettiin vyöhyketerapia ja nyt käyty se 4 kertaa ja apua kyllä ollut!Että suosittelen muillekkin!

Meillä ristiäiset vasta pääsiäisenä ja nimi vielä vähän hakusessa...

Mutta kirjoitelkaapa muutkin kuulumisia miten on vauvelin kanssa mennyt...



Santtuvm82

Kiirettä pitää vauvan kanssa, aika tosiaan mateli viimeiset odotusviikot ja nyt rientää sellaista vauhtia ettei meinaa perässä pysyä! Meillä poika on nyt 3vko ja nukkuu maksimissaan 3h pätkät, yleisimmin 2h. Öisin jopa 1h... samoissa pätkissä minäkin ja kuten arvata saattaa, äiti on nyt vähän väsynyt... Meneillään oleva remontti ei myöskään mieltä ylennä, pyykkejäkään ei saa pestyä. Pois en kuitenkaan yhtään päivää (en edes yötä) pojan kanssa antaisi :-)



Meillä imetyksen kanssa taistellaan, paino nousee pojalla hitaanlaisesti, poika nukahtelee rinnalle. Nyt 3vkon iässä syntymäpainoon on tullut n. 200g lisää. Lisämaitoa en millään haluaisi antaa kun pelkään oman maidon siitä vähenevän. Pakko on kuitenkin ollut antaa. Jostain syystä koen kamalan raskaaksi sen, että ensin rinnalla, sitten toisella, sitten vielä pullolla ja vielä lypsä, jottei oma loppusi. Poikakin nukkuisi mieluiten sylissä, joten tosi vaikea irrota tekemään mitään muuta. Onneksi on nuo isommat lapset, jotka tosi mielellään pitävät vauvaa sylissä. Olen miettinyt jonkunlaisen kantorepun tms. ostoa, onko kokemuksia hyvistä? Manducaa olen miettinyt, mutta hinta hirvittää.



Visbellä oli saman kokoinen poika kuin tämä meidän, miten teillä on paino lähtenyt nousuun? Minkä verran annat lisämaitoa päivässä ja miten muuten teillä menee? (anteeksi utelu)



Onko teillä muilla vielä minkäänlaista rytmiä päivään muodostunut? Esim. unet ulkona johonkin tiettyyn aikaan? Mä olen itse sellainen "kontrollifriikki" jolle säännöllisyys on tärkeetä ja jotenkin ahistaa välillä kun pojan kanssa ei mitään rytmiä vielä ole. Toisaalta pitää nauttia nyt tästä pikkuvauva vaiheestakin.



Nyt heräsi, kiire!

Äkkiä tulin tänne kurkkaamaan, kun pikkupoika nukkuu.

Meidän helmi tuli maailmaan 1.3. eli ei sitten keretty helmikuun puolelle. ;)

Vauva nukkuu päivisin mukavia 3 tunnin päikkäreitä ja öisin sitten heräillään tunnin parin välein. Luin, että jollain muulla oli vastaava tilanne. Päivisin sitä on ítse jo niin yliväsynyt, ettei torkkujen nukkumisesta tule mitään..mutta eiköhän se tästä, kun pääsee arkeen kiinni. Odottelen jo, että pääsisi ulos kärryilemään!



Pärjäilkää!

ja tervetuloa tälle puolelle :-)



Kovasti odottelen muitakin loppukuun helmiä tänne! Kirjoitelkaahan kuulumisia ja synnytyskertomusta kun kotiudutte vauvan kanssa.



Hilperiina, joka odottelee pojan heräämistä, ihmeellistä, nyt jo 2,5 tuntia nukkunut! (hengittää, tarkistin :) )

Meidän neiti syntyi 10.3. rv 41+6 klo 09:33. Painoa oli 4075g ja pituutta 50 cm, päänympärys oli 36,5 cm. Tytteli syntyi ammeeseen ja itse olin tosi hyvässä kunnossa heti synnytyksen jälkeen, toki väsytti kun koko yö meni valvoessa, mutta muuten mahtava olo! :) Imetys lähteny heti hyvin käyntiin ja nyt kun päästiin kotiin ni maidontulo sen kun vaan lisääntyy.. Toivottavasti äkkiä tasaantuis!

Mukavia päiviä teille kaikille, nautitaan nyt vauvoista! :)



Leeti ja neiti reilu 2 vrk

Vihdoin, helmien hännänhuippuna sinäkin sait oman helmesi.. tai maaliksia meistä viimeisistä meistä taisi tulla :)

Ihanaa, että kaikki meni hyvin.

Siirrytäänkö me maaliksiin kirjoittelemaan?



Olenkohan kertonutkaan tänne, että meidän poika syntyi 5.3. klo 2.50. Mitat 4326g ja 53 cm.



Z, nelikko kasassa :)

Tervetuloa tälle puolelle! Älkää siirtykö maaliskuisiin mikäli jaksatte helmien puolella pysyä. Helmet on niin hiljaisia että jutustelut äkkiä hyytyy kokonaan jos porukka tästä vähenee :-) Tietysti saatte siirtyä jos haluatte!

Niinhän se on, että vaikka vauveli kuinka viihtysi siellä masussa niin ei sinne ihan loputtomiin voi jäädä majailemaan. Itse en osaa edes kuvitella, millaista se on, kun odotus venyy ja venyy ja saa tuskailla sen kanssa. Omat ongelmat kun ovat olleet siinä, että saa lapset pysymään sisällä riittävän pitkään.



Meillä vauvelin kanssa oli eilen 2kk:n lääkäri + mun jälkitarkastus ja molemmilla kaikki hyvin. Poju on kasvanut tosi hyvin, painoa jo 5600g ja pituutta 57,5cm eli on kirinyt kiinni kasvussa ne viikot jotka jäi masuajasta puuttumaan. Itselläni vain iski illalla omituinen mahakipu, johtuikohan tonkimisesta? Onneksi helpotti parissa tunnissa.



Kiva, jos Helmien jutustelu pysyisi framilla. Itse olen tunnetusti räpätäti ja kun en ole yksikseni kehdannut tänne joka päivä kirjoitella niin olen jo pyörinyt tuolla tammivauvoissakin... Mutta mukava olisi jatkaa raskausajalla tutuksi tulleessa porukassakin.



Meillä on sunnuntaina ristiäiset ja nimi edelleen hukassa! Miten sen keksiminen voikin tällä kertaa olla niin ylivoimaisen vaikeaa!?



Katjalah + terroristi nro4

Onnittelut uusille helmivauvoille! Pysykää vaan täällä pinossa, yhdessä kuitenkin on odoteltu ja täällä tosiaan keskustelu melko hiljaista.



Eilen oli minullakin jälkitarkastus ja kaikki kunnossa. Hemppa oli aika matala ja suosittelivat rautaa syömään. Pientä virtsankarkailua olen itse ollut havaitsevinani ja nyt sitä sitten kovasti niitä lantionpohjalihaksia yritetään jumpata. Sekin on vaan niin rasittavaa hommaa...



Ja oi näitä vauva-perheen riemuja, mutta eilen tuli sitten vihdoin isot kakkalastit vauvelilta ja kyllä helpotti, sekä vauvaa että äitiä! Ei tarvitse sitten sitäkään enää stressata. Kun jotenkin huolin koko ajan siitä maidon riittämisestä ja ajattelin jo, ettei vauva sen takia kakkaa, kun saa ruokaa liian vähän. Mutta nyt heitän huolet nurkkaan, vauva kasvaa ja voi hyvin.



Jollakin oli imetysmurheita. Maidon lisäämisessä on tärkeää se, että pistää kaikki muut asiat sivuun ja keskittyy olemaan vauvan kanssa. Jos puurtaa muita hommia kovasti ja on vauvan kanssa vain imetyshetken, se ei ole maidon tuotannolle näin alkuvaiheessa hyväksi. Kannattaa asennoitua niin, että alussa kun panostaa, niin satoa voi korjata sitten myöhemmin, kun imetys sujuu. Antaa miehen tai isompien lapsien hoitaa muut hommat ja keskittyy vauvan kanssa pesimiseen.



Meillä on muodostunut yllättävän kiva rytmi elämään jo, en muista että aiemmilla lapsilla olisi tässä vaiheessa jo ollut. Aamulla heräillään kun heräillään, yleensä kahdeksan, yhdeksän maissa. Ekoille unille mennään 9.30-10, nukutaan 2-2,5h, seuraavat unet n. klo 13.30, nukutaan taas 2-2,5h ja vielä iltaunille klo 18-18.30 ja silloin nukutaan puoli tuntia tai tunti, tai vain makaillaan liikkuvissa kärryissä. Olen yleensä tehnyt pienen iltalenkin vielä tuossa illalla, niin rauhoittaa mukavasti iltaa. Sitten syödään ja ollaan vähän levottomia ja itse yritän kömpiä vauvan kanssa unille klo 22 maissa, mutta riippuu vähän vauvasta, milloin päästään uneen.



Nyt on pakko yrittää mennä torkkumaan, väsyttää tänään niin turkasesti. Ihanaa viikonloppua kaikille!



Hilpsu ja tintti 6 vkoa

(joidenkin vahingoista viisastuneena teksti kopioitu wordiin, ihan fiksusti tehty...)



vauva tissillä ja tätä kuuluisaa yhellä kädellä kirjottamista. Esikoinen lukee tossa peppi-kirjaa ja antaa mun olla yllättävänki rauhassa! Eilen se oli ihan mahdoton ku vaan hakkas ja potki ja kilju mulle minkä kerkes.. nyt vissiin jo huomas, että siitä ei oo mitää hyötyä.



Voisin koittaa vähän jotain synnytyskertomuksen tapasta kirjotella.. 9.3. maanantaina aamulla oli yliaikakontrolli, kohdunsuu hyvin kypsä ja 3 senttiä auki. Painoarvio käteen n.3,5, kuitenki siis vähän pienempi kuin esikoinen 3840g.. ja ultralla 3,4-3,5 kiloa. Lääkäri venytteli sitte vähän, jos alkais tapahtua... Sovittiin to-aamuksi käynnistys kalvojen puhkasulla jos ei sitä ennen kuulu. Oltiin kontrollin jälkeen Helsingissä kiertelemässä esikoisen kanssa 3 tuntia. Koko aikaa ei todellakaa kävelty, mutta kuitenki varmaan yhteensä lähemmäs 3 kilsaa. Sieltä kun tultiin kotiin, ni esikoinen kävi päiväunille ja me miehen kanssa syötiin. Itellä oli kans tarkotus nukkua, mutta sitte tuli ihan täpinä-olo kun alko tulla vähän veremsekasta limaa. Siinä sitte vähän koitettiin yhtä ässää ja kun ei itteä yhtään nukuttanu, ni nousin ja siivoilin vähän, HYVIN vähän.. Illan mittaan jatkuvasti supisteli vähän, mutta ei mitenkää kipeesti.. Soittelin kuitenki 5 aikaan hoitajalle, että saattaa tulla lähtö. Sen piti lukea tenttiin, ni sovittiin että tehään treffit kättärille, ni se saa luettua mahd. pitkää. Siinä sitte vähän ennen 8 kävin kiipeämässä portaat alhaalta kotiin, 9 kerrosta. Sen jälkeen tuli yks kipeä ja ihan eri olonen supistus, mutta sitte taas ei mitää. Tai kyllä mutta ei kipeitä supistuksia 5-20 min välein... Niitten aikana ei tarvinnu ees yhtään hengittää syvempään.

9 aikaan sitte kävin vielä kiipeämässä 4-9 portaita.. Sen jälkeen ei ees tuntunu sen enempää. Vähän 10 jälkeen laitoin esikoisen nukkumaan. Puoli 11 soitin hoitajalle että käykää vaan nukkumaa, soitetaan sitte jos alkaa jotain tapahtua. Istuin sohvalle ja luin kirjaa, mies loju toisella sohvalla ja luki tenttiin, mutta nukahti sitte 11 aikaan. Vähän ennen 11 sitte alko supisteluihin tulla rytmiä ja kattelin että alle 10 min välit, mutta ei yhtään kipeitä edelleenkään. Vartin yli 11 sitte aloin kattoa tarkemmin väliä. Se oli 6 min koko ajan. Pikkusen ennen 12 sitte soitin hoitajille, että saa alkaa tulemaan. Olin laittanu niille lakanatki jo meiän sänkyyn muutama tunti aiemmin... Ne oli just käymässä nukkumaan, mutta ajovatkin sitte meille nukkumaa. Ne oli täällä puoli 1 ja sillon herätin miehen, joka oli ihan unenpöpperössä ja katteli mua vaan ja sano, että ei se kuitenkaa synny, mitä sä siinä vouhotat jne... "Eihän sua ees satu yhtään!", vaikka sillon joutu jo hengittämään vähän syvempään supistuksen huippukohassa.. Mies sitte söi siinä ja soitin kättärille. Ne sano, että voi alkaa tulemaan, kun eka synnytys ollu niin nopea, eli siinä vaiheessa oli supistellu sen 2 tuntia 6 min välein ei niin kipeästi. Kysyin samalla että onko ammehuone vapaana ja olihan se, päästiin suoraan saliin siis.

Mulla supistukset alko voimistua siinä sitte kalvojen puhkasun jälkeen pikku hiljaa. Se "takapiru" kerto sitten vesisynnytyksestä, miten se etenee. mm. että "me ei pystytä tukea välilihaa, eli on ihan sun oma asia, miten sä sen pään sieltä ponnistat ja se vaatii malttia, että jaksaa tehä sen tarpeeks rauhassa.. me kuitenki tuetaan sitä vauvan päätä, ettei se synny liian nopeasti, vähän niinku jarrutetaan." Menin puoli 8 ammeeseen takasin, kun alko olla jo kunnon supistuksia, joihin piti keskittää kaikki huomio. Ammeessa ollessa niitä supistuksia ei paljon tuntenu sillon vielä, mutta 8 aikaan halusin sitte miehen siihen viereen pitämään kädestä kiinni, vaikka se luki tenttikirjaa samalla. Roikuin kolmioraudasta toisella kädellä aina supistuksen ajan niin, että mulla oli vaan siis kädet ja naama veden pinnan yläpuolella, toinen käsi raudassa, toinen miehen kädessä. varttia vaille 9 mies alko miettiä, että kuinkahan kauan tässä vielä menee, kun hoitajan piti lähteä vähän 11 jälkeen. Soitteli siinä sitte toisen jatkamaan hommaa. Sitte tuli mieleen, että auton parkkiaika loppuu 10.. No siinä sitte oottelin sopivaa väliä, että voi päästää miehen juoksemaa autolle ja takasin.. Kätilö tuli ja teki sisätutkimuksen, 6-7 senttiä auki, eli ei sanottavasti mitään tapahtunu kalvojen puhkasun jälkeen, vaikka supistukset oli kipeytyny tosi paljon ja alko tuntua jo paineen tunnetta ihan kunnolla supistuksen aikana. Mies lähti sitte juoksemaan ja kätilö laitto lihaksia relaksoivan piikin, että kohdunsuu pääsee aukeamaan. Mies oli niin nopea, että kätilö ehti pistää piikin ja ehti tulla vaan yksi supistus :) Piikin jälkeen sitte alko tulla TOSI kipeitä supistuksia, joitten aikana hymisin/nurisin, että sain pidettyä hengityksen käynnissä ja rentouduin koko ajan aktiivisesti, annoin vauvan tulla alaspäin..



(pitää välillä käydä huoltamassa esikoista.. ja tulikin pidempi tauko, nukuttiin kaikki 2,5 tuntia :) )



Jossakin vaiheessa alko tulla semmosia supistuksia, että piti läähättää jo ihan kunnolla, mutta edelleenkään ei oikeestaan tuntunu ponnistamisen tarvetta. Vesiki alko tuntua liian viileältä enää lievittämään tarpeeks kipua, eli laitettiin kuumaa vettä lisäks (niin ku oli tehty monta, monta kertaa aiemminkin..) Ammeeseen tuli sitte liikaa vettä: kun pidin päätä siinä reunalla, ni vähennettiin sen verran, ettei mun tarvi tehä kauheesti töitä että saan korvat pois veden alta. Ei nimittäin ois ollu kivaa, jos en ois yhtään kuullu mitä kätilö sanoo.. Sitte kätilö sano, että nyt sisätutkimus jos käännyt vähän. Sen jälkeen kuuluki että kun seuraava supistus tulee, ni työnnä kunnolla. Mä sitte seuraavalla aloin vähän työntää, mutta se tuntu liian repivältä, vauva tuntu liikkuvan liikaa eteenpäin, ni en työntäny varmaan sekuntiakaan. sen jälkeen vauva kuitenki alko liikkua selvästi ulospäin. Joka supistuksella sitte työnsin vähän, mutta kuitenki sen verran, että aina tunsin vauvan liukuvan alaspäin ja kun tuntu repivän liikaa, huohotin vaan. Ponnistaessakin en tehnyt töitä "apinan raivolla" vaan pidin ääntä mukana ja koitin pitää sen katkeamattomana. Se onnistu oikeestaan koko ajan tosi hyvin.

Oltiin kättärillä vartin yli 2. Kohdunsuu auki 4-5 cm. Painoarvio kätilön käteen 3,8 kiloa. Siinä otettiin käyrää 3 asti ja mulla tuli välillä joku supistus, ei enää kyllä niin säännöllisesti, ei ainakaa siltä tuntunu. Sain siinä peräruiskeen kun oli toivomus synnyttää ammeessa, ettei sitte tuu infektioita niin herkästi.. Mulla tuli siitä peräruiskeesta tosi hontelo olo ja tuntu, että maha toimi ihan ylikierroksilla vielä tosi pitkään.. ja ois toiminu vielä pidempään, ellen ois ottanu maitohappobakteeria rauhottamaan sitä.. Meinasin että vois mennä vasta jonkin ajan päästä ammeeseen, mutta sitte puoli 4 jälkeen siinä tuli yks niin paljon napakampi supistus, että ammetta alettiin täyttää. Just ennen 4 menin ammeeseen ja se oli mahtavaa!! Mies vaan ei tykänny, ku sitä väsytti ja sen mielestä ei tapahtunu mitää.. Se siinä torkku välillä, vaikka mua ei ois saanu jättää hetkekskään yksin, mutta mulla ei ollu mitää ongelmaa.. Olin ammeessa 6 asti, mutta sitte tuntu siltä, että vois olla jonkin aikaa poiski sieltä.. Nousin sitte ja olin sellasella leveällä sängyllä miehen kanssa lämpöpussi selällä ja pärjäsin ihan hyvin.. Otettiin siinä taas käyrää ja mua alko vähän nukuttaa. Yövuoron kätilö lupas käydä tarkistamassa, että onko aamuvuorossa kätilöä, joka ois hoitanu veteen synnytyksiä. Torkahin siinä puoli 7 aikaan muutaman minuutin. Kätilö tuli takasi 6:45 ja sano ettei oo varma. Halusin sitte että puhkastaan kalvot, jos se tekis sen että alkais tapahtua vauhdilla ja ehti synnyttää vielä ennen puoli 8... 6:50 puhkastiin kalvot ja kohdunsuu oli 6 cm auki. Lapsivesi oli iahn kirkasta, joten ei estettä veteen synnytykselle. Vauvan sydänäänet oli kans kokoajan erinomaset! Oli mukava olo ja sellanen luottavainen mieli, että kyllä tästä vielä hyvä tulee. 7 tuli sitte aamuvuoron kätilö ja se sano, että hoitaa mua, sillä oli kaveri mukana omien sanojensa mukaan "takapiruna" kun se mua hoitava ei ollu ennen hoitanu veteen synnytystä, vaan seurannu kerran vieressä ja monta kertaa ollu lähellä, mutta sitte kun pää on näkyny, ni äiti on noussu äkkiä jakkaralle.. Se oikeen toivo, että jos siltä vaan tuntuu, ni mä oisin loppuun asti ammeessa :) Yövuoron kätilö sano eemuvuorolaisille, että ton ilmeisiin ei kannata uskoa, kun ei siitä mitää huomaa.. :) naureskelin siinä vaan , että kai sen ees vähän huomaa, mutta ei kuulemma huomannu.. Kyllä se pari kertaa kyseli, että onko supistellu, ni saatoin sanoa, että just tuli aika kipee, mutta että se ei ollu huomannu ollenkaa..